Väitös valokuvan tutkimusalalta: FM Harri Pälviranta, 05.12.2012 klo 12.00, Sampo-sali

Väitöskirja Toden tuntua galleriassa – Väkivaltaa käsittelevän dokumentaarisen valokuvataiteen merkityksellistäminen näyttelykontekstissa tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 5.12.2012, kello 12, Mediakeskus Lume, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii filosofian tohtori Mikko Hietaharju Jyväskylän aikuisopistosta. Väitöskirja on ilmestynyt marraskuussa 2012 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa. Tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks@aalto.fi, p. 050 597 5802.

Lisätietoja:

Harri Pälviranta
harri@harripalviranta.com
www.harripalviranta.com
+358405811770

Väkivalta valokuvassa – taiteilija ja katsoja eettisten ja moraalisten kysymysten äärellä

Taitelija ja yleisö jäävät usein vaille tietoa siitä, mitä katsojat ajattelevat näyttelyssä esillä olevista teoksista. Kysymys siitä millaisia merkityksiä teoksille annetaan, on erityisen tärkeä silloin, kun teokset käsittelevät väkivaltaa tai muita yhteiskunnallisia aiheita.

Valokuvataiteilija Harri Pälvirinta tarkastelee väkivaltaa käsittelevän dokumentaarisen valokuvataiteen merkityksellistämistä näyttelyolosuhteissa oman taiteellisen työskentelynsä yhteydessä. Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että kuvat herättävät tunteita ahdistuksesta ja inhosta sääliin ja myötätuntoon. Suhtautuminen on kaksijakoista: kuvista viehätytään, vaikka ne samalla koetaan luotaantyöntäviksi. Katsojat myös pohtivat väkivallan kuvallistamisen hyväksyttävyyttä.

– Minua kiehtoo tutkimustuloksissa se, että katsojat merkityksellistävät kuviani hyvin realismipainotteisesti. He toisin sanoen puhuvat pääasiassa teosteni käsittelemistä tapahtumista, eivät niinkään teoksista itsestään, kertoo Harri Pälviranta.

Vastaanottotutkimuksen mukaan katsojat mietiskelevät maailmaa kuvien takana, mikä alleviivaa sitä, että dokumentaarisuus ei ole ainoastaan kuvien ominaisuus, vaan myös katsojan tapa katsoa teoksia.

– Löysin tiettyjä kaavoja siitä, miten kuvia mielletään ja käsitellään. Katsojat esimerkiksi pohtivat väkivallan sukupuolittuneisuutta ja peilaavat niihin omakohtaisia kokemuksiaan, vaikka sisäistävätkin näyttelyiden aiheet sellaisina, kuin olen ne näyttelyteksteissä esittänyt. Tekijän kannalta on kuitenkin kaikkein merkittävintä se, miten kuvat kannustavat katsojia esittämään eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, sanoo Harri Pälviranta.

Harri Pälviranta (s. 1971) on helsinkiläinen valokuvataiteilija ja tutkija. Taiteessaan hän on pääasiassa käsitellyt väkivaltaan liittyviä aiheita ja hänen työskentelynsä kiinnittyy dokumentaarisen ja yhteiskunnallisesti virittyneen valokuvataiteen jatkumoon. Pälviranta on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopiston mediantutkimuksen oppiaineesta ja valokuvaajaksi Turun taideakatemiasta. Hänen dokumentaarinen, pääasiassa väkivaltaa käsittelevä taiteensa kiinnittyy yhteiskunnallisesti virittyneen valokuvataiteen jatkumoon.