On tullut aika paketoida opiskeluvuosi 2015. Opiskelijavaikuttamisen tavoitteet edistyivät kaikesta huolimatta. Merkittävimpiin kandidaattiohjelman epäkohtiin saatiin vaikutettua, uusien maisteriohjelmien kurssilistaukset julkaistiin Intossa ja ensi vuoden maisteriopiskelijoiden vastaanottoon on valmistauduttu.

Dekaanin mukaan ENG-korkeakoulu saavutti kaikki opetukseen liittyvät tavoitteensa. Näistä kuullaan varmasti lisää alkuvuoden Annual Review:ssa.

Onneksi opiskelijoille riittää vaikuttamishaasteita ensi vuonnakin. Yliopiston laatuauditointi käydään läpi 26-28. tammikuuta, ja Insinööritieteiden kandidaattiohjelma on valittu mukaan erityiseksi tarkastelukohteeksi. Uusien maisteriohjelmien käyntiin pyöräyttämisessä opiskelijoiden vipuvoima tulee olemaan arvossaan.

Seuraajanani ENG-korkeakoulun halloped-vastaavana tulee toimimaan IK:n tämän vuoden opintovastaava Lauri Kortelainen. Niin Laurille kuin muillekin ensi vuoden kiltojen hallitustoimijoille, KIK:n Joonas Lehtovaaralle, IK:n Andrej Solovianille ja MK:n Pinja Raitaselle toivon menestystä, intoa ja kirkkaita ajatuksia vuodelle 2016.

Huom! Aalto-yliopiston kandi- ja maisteriohjelmat ovat rakennettu siten, että ne on mahdollista ja suositeltavaa suorittaa ensin kandi kolmessa vuodessa ja sitten aloittaa maisteriopinnot kanditutkinnon valmistumista seuraavana syksynä.

Vaikkei opintopolkusi istuisi tähän rakenteeseen, niin sinun ei pidä jättää käymättä opintoja vain siksi, että et ole vielä saanut “lupaa” maisteriopintoihin. Kukaan ei estä aloittamasta maisteriopintojen suorittamista, vaikka kandi olisi vielä kesken. Tällaiset opinnot saa luettua vähintäänkin maisterin vapaavalintaisiin opintoihin, ja pääaineen varmistuttua myös pääaineeseen.

Mitä opintoja sitten kannattaa tai pystyy suorittamaan, jos alkaa käymään maisteriopintoja etuajassa? Joidenkin maisteripääaineiden edustajat väittävät, että maisteriopinnot voi aloittaa ainoastaa kaikki kerralla. Näin ei tietenkään ole. Ainoa asia, mikä rajoittaa maisterikurssien suorittamista, on kurssien mahdolliset esitiedot. Uusien maisteriohjelmien kursseista ja esitiedoista hallopedeilla ja opintojen suunnittelijoilla on jo jotain hajua, mutta viralliset esitietovaatimukset käyvät ilmi vasta Insinööritieteiden akateemisen komitean hyväksyttyä kurssien lisäykset, poistot ja muutokset-listan maaliskuussa 2016.

Joka tapauksessa lähes kaikki maisteripääaineet rakentuvat siten, että ensimmäisenä syksynä on tarkoitus käydä pääaineen yhteisiä opintoja. Näille opinnoille ei ole esitietovaatimuksia, koska maisteripääaineisiin tulee opiskelijoita erilaisista opiskelutaustoista. Sen sijaan pääasiassa keväälle sijoittuvat pääaineen valinnaiset opinnot voivat sisältää esitietovaatimuksia, jotka pääasiassa ovat pääaineen yhteisten opintojen kursseja.

Jos siis näyttää siltä, että saisit kandidaatin tutkinnon noin 3,5 vuodessa suoritetuksi, kannattaa syksyllä ottaa jo muutama kurssi itsestä kiinnostavimmilta tuntuvista maisteripääaineen yhteisistä opinnoista. Näin on mahdollista ottaa keväällä joitain maisterikursseja, joille nämä syksyn kurssit ovat esitietoina.

Vanhasta kandidaatin tutkinnosta voi valmistua 31.10.2016 asti. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Riippuu opintojesi tilanteesta. Jos saat vanhan kanditutkinnon valmiiksi ajoissa (ja vanhan DI-tutkinnon valmiiksi 31.10.2017) niin ei hätää. Tutkintoa voi hakea, kun kaikki vaadittavat suoritukset ovat opintotietojärjestelmä Oodissa.

Jos tiedät jo tässä vaiheessa, että et ehdi tehdä vanhaa kanditutkintoa valmiiksi määräaikaan mennessä, kannattaa alkaa varautumaan siirtymiseen ajoissa. Voit hakea tutkintorakenteen vaihtoa jo ennen lokakuuta 2016 lomakkeella, joita saa opintopalvelupisteistä. Käytännössä dekaani päättää, siirretäänkö sinut uuteen tutkintorakenteeseen ennenaikaisesti. Muutamissa kuulemissani tapauksissa dekaani on suhtautunut nihkeästi tutkintorakenteen ennenaikaiseen vaihtoon, mutta epäilisin, että vaihto onnistuu sujuvammin viimeistään keväällä 2016.

Joka tapauksessa jos tiedät, että joudut siirtymään vanhasta kandidaatin tutkinnosta uuteen kandidaatin tutkintoon, sinun tulee alkaa ajoissa miettiä, mitä opintoja saat luettua tutkintoon. Uuden tutkinnon rakenne on muotoa

• Perusopinnot 65-70 op
• Pääaine 50-55 op
• Kandityö 10 op
• Sivuaine 20-25 op
• Vapaasti valittavat opinnot 25-30 op.

Suorittamasi kandivaiheen opinnot lyödään tähän rakenteeseen siinä vaiheessa, kun valmistut uudesta kanditutkinnosta. Kannattaa myös alkaa tutkia, mitä kursseja sisältää se uuden kandin pääaine, johon siirryt.

Seuraavaksi tarkastellaan niitä opiskelijoita, jotka saavat vanhan kandin tehtyä ennen määräaikaa ja siirtyvät uuteen maisteriohjelmaan. Korkeakoulu on linjannut, että vanha kandidaatin tutkinto tulisi olla valmis kevään 2016 loppuun mennessä. Näin taataan se, että korkeakoulu ehtii käsitellä kaikki kandidaatiksi valmistuvat. Lisäksi keväällä valmistuminen helpottaa maisteriopintojen aloittamista, kun kandikursseja ei jää roikkumaan syksylle. Jos kuitenkin sattuisi niin, että saisit jonkun kurssin suoritetuksi viime tipassa ennen siirtymäaikaa, niin ei hätää. Korkeakoulu kykenee tarvittaessa lyhyessäkin ajassa hyväksyttämään haetun kandidaatin tutkinnon vielä lokakuussa, mikäli näitä hakemuksia ei ole ylenpalttisesti.

Käytännössä siirtymisen vanhasta kandista uuteen maisteriin pitäisi tapahtua luontevasti. Voit jatkaa siinä uudessa maisteripääaineessa, joka lähinnä vastaa opiskelemaasi vanhaa kandipääainetta.

Terve,

viime kirjoituksesta onkin jo aikaa. Hankkeelle 2a kuuluu hyvää. ENGin kiltojen, ITYn ja laivanrakentajakerhon edustus kokoontui keskustelemaan ensi vuoden maisterivastaanotosta IK:n kutsumana. Tilaisuuden lopputulemana allekirjoittanut kokosi raportin siitä, miten opiskelijajärjestöjen tulisi valmistautua ensi vuoden maisterifukseihin. Raportti on nähtävissä täällä: http://1drv.ms/1Zu8Y7k

Kuten viime kirjoituksessa ounasteltiin, on hallitus tekemässä peliliikkeitä EU-/ ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen suhteen. Käytännössä vähintään 1500€ lukukausimaksu otettaisiin käyttöön englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa vuoden 2017 syksyllä. Oma suhtautumiseni päätökseen on ristiriitainen: toisaalta kiva, että ulkomaisia hakijoita on vähemmän ja AMK-inssitkin voivat päästä Aaltoon, toisaalta esimerkiksi CIMO:n tutkimuksissa on osoitettu, että ulkomaalaisten opiskelijoiden nettovaikutus kansantaloudelle on positiivinen.

Kärkihankkeeseen numero 1. pureudutaan toden teolla ensi maanantaista alkaen, kun ENGin Hallopedit kokoontuvat klo 16 alkaen K1-talon huoneessa 302b. Hankkeen painopistettä on tarkoitus muuttaa siten, että alkuun nostetaan vain päällimmäisiä huomioita ja epäkohtia nykyisestä tutkintorakenteesta. Tapaamisessa on tarkoitus sopia projektin etenemisestä, kirjata ylös ensimmäisiä huomiota ja keskustella palautteenkeruu kanavista. Yksi vaihtoehto olisi toteuttaa facebook-ryhmä opiskelijoiden välittömien huomioiden nostamiseksi esille. Esimerkkejä tällaisista ryhmistä ovat esimerkiksi Kylterit äänessä kauppiksella ja Oikkarit portsussa. Tapaaminen on avoin kaikille kiinnostuneille!

Kuten Suomen hallituskin, niin myös ENG-Hallopedit tarvitsevat kärkihankkeita. Erona on vain se, että hallituksella ei ole resursseja (rahaa) toteuttaa hankkeitaan, mutta Hallopedeilla on (vapaaehtoistyövoima). Kutsunkin siis kaikki asianomaiset mukaan keskustelemaan, mihin opiskelijavaikuttamistoiminnassa tulisi tänä syksynä panostaa. Tässä on esimerkkejä, jotka ovat muhineet omassa mielessäni jo jonkin aikaa.

1. Opiskelijavoimin uuden kandidaatin tutkintorakenteen suunnittelu

Nykyiset kandidaattiohjelmat perustuvat vuonna 2013 valmistuneeseen kandidaattiuudistukseen. Tehokkuudestaan huolimatta on nykyinen kandidaatin tutkinto aiheuttanut soraääniä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat voisivat jatkaa kandidaattiohjelman kehittämistä kohti mielekkäämpiä ja koherentimpia pääaineita. Suunnitelmat tulisi luonnollisesti tehdä yhteistyössä korkeakoulun kanssa, jotta sopimattomia rakenteita ei pääsisi syntymään. Uudistustyöhön pitäisi saada opiskelijoita kaikilta ENGin osa-alueilta, sieltä mistä paras tietämys kyseisen alan koulutustarpeistakin löytyy.

2. Valmistautuminen englanninkielisiin maisteriohjelmiin

Tässä aiheessa näen ainakin kaksi vaikuttamisen paikkaa:

2a) Maisterifuksien vastaanotto

Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen Iso- ja KV-vastaavan tulisi tiedostaa se fakta, että ensi vuonna kaikki maisterifuksit saapuvat englanninkieliseen maisteriohjelmaan. Osa näistä valituista on suomenkielisiä, osa ei. Miten näiden opiskelijoiden vastaanotto ja orientaatio aiotaan järjestää? Miten näiden opiskelijoiden vastaanottaminen suhtautuu vaihto-opiskelijoiden ja kandidaattifuksien vastaanottoon? Aiotaanko yhä väkisin erotella maisterivaiheeseen tulevat suomalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat? Mikä on ammattiainekerhojen rooli tässä kaikessa?

2b) Suomalaisten AMK-insinöörien mahdollisuudet tulla valituksi Maisterivaiheen haussa

Opintojen suunnittelijoilta on tullut selvä viesti, että kun tulevaisuudessa suomalaiset AMK-insinöörit ja ulkomaisista yliopistoista tulevat tekniikan kandidaatit asetetaan samalle viivalle, jäävät AMK-insinöörit auttamatta vertailussa jälkeen. ENGin nykyinen Maisterivaiheen valintakriteeristö suosii hyvää menestystä yliopistotasoisessa oppilaitoksessa.

Toisaalta ensi kevään haussa otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön 100€ hakemusmaksu EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille hakijoille. Jos hallitus toteuttaa aikeensa, niin tulevaisuudessa näille opiskelijoille voidaan määrätä myös lukuvuosimaksu. Tämä luultavasti jonkin verran alentaa näiden opiskelijoiden hakuintoa.

Pitäisikö tähän kulkuun aktiivisemmin puuttua, vai jäädä ihmeissään seuraamaan lopputuloksia?

3. Miten opiskelukulttuuria voisi muuttaa?

Kandivaiheen opiskelu tuntuu pakkopullalta. Opiskelijat pyrkivät monin tavoin optimoimaan opiskeluun käyttämäänsä aikaa. Massaluennoilla ei päästä vuorovaikutteiseen oppimiseen, opiskelijat ylipäätään eivät käy näillä luennoilla. Mitkä tekijät vaikuttavat tällaiseen opiskeluun suhtautumiseen? Miten opiskelu- ja opettamiskulttuuria voisi kehittää myönteisempään suuntaan?

4. Muut hankkeet

Myös muut kehityshankkeet tulevat kysymykseen. Nämä hankkeet voivat liittyä esim. Halloped-toiminnan kehittämiseen, opiskelijan olojen parantamiseen tai opetuksen edistämiseen. Sopivat projektit voivat hakea myös rahoitusta AYY:n ja Aalto-yliopiston yhteisestä hankekassasta: http://ayy.fi/jasenille/palvelut/rahaa-oppimisprojekteihin/

Aalto-yliopistossa on meneillään uudistus, jossa maisteriohjelmista tehdään englanninkielisiä. Insinööritieteiden korkeakoulussa nämä uudet ohjelmat alkavat syksyllä 2016. Aikaisemmin maisterivaiheen haussa oli tarjolla erikseen suomenkielisiä ja englanninkielisiä hakukohteita, jatkossa haetaan siis vain englanninkielisiin maisteriohjelmiin.

Opintojensuunnittelijoilta on tullut selvä viesti, että kun tulevaisuudessa suomalaiset AMK-insinöörit ja ulkomaisista yliopistoista tulevat tekniikan kandidaatit asetetaan samalle viivalle, jäävät AMK-insinöörit auttamatta vertailussa jälkeen. Aallon linjausten mukaan maisterivaiheen valintakriteerit suosivat voimakkaasti kandidaatin tutkintoa hyvässä yliopistossa verrattuna AMK-tutkintoihin. Jokainen hakukohde voi itse määrittää, kuinka paljon haluaa painottaa eri tekijöitä maisterivaiheen hakijoiden arvottamisessa.

Tällä viikolla Koneenrakennustekniikan maisteriohjelmassa keskusteltiin asiasta. Pian kävi selväksi, että haussa halutaan suosia hyvätasoisista yliopistoista tulevia opiskelijoita. Opintojensuunnittelija antoi esimerkin: kun tarkastellaan viime vuosina maisterivaiheenhaussa hyväksyttyjä opiskelijoita, niin jatkossa suomalaisia tulisi valituksi vain muutama. Käytännössä AMK-taustaisen hakijan keskiarvon tulisi olla huomattavasti yli 4, mikäli haluaa pärjätä englanninkielisessä haussa. Tämän vuoden maisterivaiheen haussa Koneenrakennustekniikan tavoitekiintiöt olivat suomenkieliselle hakukohteelle 22 ja englanninkieliselle 20. Ensi vuoden tavoitekiintiöksi määritettiin 30 (ENG Akateeminen komitea 4/2015 liite 5 https://inside.aalto.fi/display/fieng/Kokoukset+2015). Näiden päätösten valossa vain huippupistein suoriutuneen suomalaisen AMK-insinöörin kannattaa hakea Aaltoon opiskelemaan, muiden kannattaa kääntää katseet toisiin tekniikan alan yliopistoihin.

Hyvien ulkomaalastein opiskelijoiden valinta toki tukee Aallon tavoitteita kehittyä kohti kansainvälistä huippuyliopistoa. Kansainvälisten opiskelijoiden valinnassa on kuitenkin ollut myös ongelmia. Ensinnäkin kansainväliset opiskelijat ottavat vastaan myönnetyn opiskelupaikan harvemmin kuin suomaiset opiskelijat. Toiseksi haasteena on ollut kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. TEK:n vastavalmistuneiden kyselyyn vastanneista suomalaisista 22 % oli työttömiä työntekijöitä valmistumishetkellään, kun ulkomaalaisilla vastaava luku oli 45 % (https://www.tek.fi/tutkimus/vastavalmistuneiden-kysely) . Nykyisin esimerkiksi rakennusteollisuudessa on ymmärrettävää, että yritys palkkaa ennemmin suomalaisen AMK-taustaisen diplomi-insinöörin, kuin ulkomaisen vain maisterintutkinnon Suomessa tehneen opiskelijan.

Haluan kiittää vielä kaikkia kevään palautekyselyyn vastanneista. Kävin esittämässä näkemyksenne ENGin opetusforumissa, kalvot löytyvät esim. täältä: https://inside.aalto.fi/display/fieng/Opetusfoorumit (“Kirjallisia vastauksia kandipalautteesta”). Vastauksenne tarjosivat niin kirpeää palautetta yliopistomme ongelmakohtiin, että korkeakoulumme johto päätti reagoida. Opiskelijapalveluiden (LES) päällikkö Marjo Immonen ja opetuksesta vastaava varadekaani Kirsi Virrantaus aikovat kiertää kaikilla laitoksilla virkistämässä opettajia entistä parempaan opetukseen.

Viime vuoden Kandipalautekyselyn tulokset on julkistettu. Aalto-yliopisto sai heikoimmat pisteet kaikista suomen yliopistoista. Kandipalautteen tulokset ja vastausprosentti vaikuttavat suoraan yliopistojen rahoituksen jakoon. Dekaani Marquis tuskaili viime maanantain ENG-korkeakoulun johtoryhmän kokouksessa, että puutteita oli ihan samoissa asioissa kuin viime vuonnakin.

Tein ENG-korkeakoulun suurimmista puutteista kyselyn, johon voit vastata tästä. Kyselyssä voi siis antaa kirjallista palautetta yliopistomme kehittämiseksi. Aion esitellä kyselyn tuloksia 1.6. järjestettävässä korkeakoulumme opetusfoorumissa, minkä lisäksi käymme tulosten avulla keskustelua korkeakoulumme johdon kanssa kehitystoimenpiteistä. Toivoisin siis mahdollisimman paljon vastauksia!

Olen koonnut tähän joitain poimintoja Kandipalautekyselyn tuloksista.

Aalto ENG, 222 vastaajaa

• Puolet ottanut opintolainaa
• 5 % isoja taloudellisia huolia
• 82% miehiä
• 83% harrastaa liikuntaa
• 41% osallistuu aktiivisesti ainejärjestön tai ylioppilaskunnan toimintaan
• ENGin opiskelijat olivat Aallosta tyytyväisimpiä elämäänsä (8,27/1-10)
• 70% mielestä opetus oli pääosin laadukasta
• 46% ei tyytyväinen opetusmenetelmiin
• 17% ei ole sitä mieltä, että opetushenkilöstö on ollut valmis kuuntelemaan opiskelijoiden kysymyksiä ja huolenaiheita myös opetustilanteiden ja vastaanottoaikojen ulkopuolella.
• 42% mielestä ei ole ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun.
• 54% olisi kaivannut lisäohjausta opinnoissa suuntautumiseen
• 57% mielestä ei riittävää ohjausta harjoittelupaikan löytymiseen
• 24% oleskellut ulkomailla opintojensa aikana
• 76% mielestä myönnetyt opintopisteet eivät ole vastanneet työmäärää
• Vähiten tyytymättömiä opinto-ohjelman tarjoamiin vaikuttamismahdollisuuksiin (25%)
• 56% ei ole kokenut saaneensa tarpeeksi palautetta opettajilta
• 51% opettajilta saatu palaute on auttanut opinnoissa
• Määrätietoisimmat (6,9/1-10) mutta myös vähiten sinnikkäät opiskelijat (5,36/1-10). Paras koettu hyvinvointi (6,85/1-10)
• 58,4% mielestä valmistumisen viivästyminen johtui jostain syystä.  Näistä 39 %:n mielestä valmistumisen viivästyminen johtui opintojen ohjauksen puutteesta, 64 %:n mielestä kurssien aikatauluista.

Tässä kirjoituksessa pyrin analysoimaan tänä keväänä opiskeluun käyttämääni ajasta kerättyä raakadataa. Olen kirjannut muistiin ja dokumentoinut Excel-tiedostoon viikoittain eri kursseilla käyttämääni aikaa. Opiskeluajaksi olen laskenut sen, kun olen pääasiallisesti paneutunut kyseisen kurssin opiskeluun. Kursseihin mahdollisesti liittyviä sähköpostien tai vastaavien viestien lukemista en ole huomioinut, sillä näiden erittely olisi haastavaa. Datasta koottu taulukko ja kuvaaja on esitetty ohessa.

Ensimmäisenä voi havaita, että olin viime lukukauden vaihto-opiskelemassa Wienissä. Paikallinen talvilukukausi kestää tammikuun loppuun. Lisäksi koin huonoa onnea kurssieni suhteen, sillä jouduin tekemään kolmelle kurssille harjoitustöitä vielä Suomeen palaamisen jälkeen.

Toinen opiskeluaikaan merkittävästi vaikuttava tekijä oli työskenteleminen assistenttina 18.3.-9.4. välisenä aikana. Harjoitusryhmiä oli 8 h/viikossa, minkä päälle voi laskea 4 h/viikossa harjoituksiin tutustumista ja tulosten merkkailua. Opiskelijan kevääseen vaikuttaa muun vapaa-ajan harrasteiden lisäksi aina myös kesätyönhaku. Itse aloitin kesätyöt 20.4.

Suoritin lopulta 19 op:n verran kursseja Aallossa tänä lukukautena. Yhden kurssin (Tietokonemallintaminen) jouduin jättämään kesken puutteellisten esitietojen takia. Esitietojen riittämättömyys ei käynyt ilmi kurssin Noppa-sivuilta, se täytyi käydä luennoilla ja laskareissa toteamassa.

Digitaalinen säätö -kurssi näyttää tulleen kohtuuttoman helposti suoritetuksi. Tämä johtuu siitä, että yhtä vaihtokurssia varten pääsin syventymään aiheeseen jo syksyllä.

Tuloksista nähdään, että painottamaton keskiarvo opiskeluun käytetyn ajan ja laskennallisen työmäärän välisestä suhteesta on 0,35. Toisin sanottuna käytin aikaa opiskeluun 9,3 h/op, kun laskennallinen määrä on 26,6 h/op. Voidaan havaita myös, että kun ei oteta huomioon Digitaalinen säätö -kurssia, niin pienemmät kurssit ovat vieneet keskimäärin enemmän aikaa kuin isommat kurssit. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että sekä Mechatronic excercises- että Mobilehydrauliikka -kursseilla painottuu harjoitustöiden tekeminen.

Olisinko pystynyt opiskelemaan enemmän kursseja tai käyttämään enemmän aikaa näihin kursseihin? Opiskelukuorma tuntui erityisesti tammi-helmikuun vaihteessa liian suurelta. Laskennallisesti Aallossa tulisi käyttää keskimäärin 1600h/(5 periodia*7 viikkoa) = 45,7 h/vko aikaa opiskeluun. Itse käytin keskimäärin 28,9 h/vko niillä 15 viikolla, jolloin olin pääasiallisesti opiskelija. Omasta mielestäni tämä on riittävästi, ja olen tyytyväinen opiskeluun käyttämääni aikaan.

On huomioitavaa, että tässä tutkimuksessa on käyty läpi vain yksittäisen opiskelijan opiskelumääriä. Joitain johtopäätöksiä voi kuitenkin tehdä. Laskemista käy ilmi, että vaihto-opinnot voivat viivästyttää opiskeluja. Vanhojen kurssien opetuksen aikainen päättyminen keväällä toisaalta päästää opiskelijat aiemmin kesätöihin, mutta toisaalta hetkittäinen opiskelukuormitus nousee, mikä voi johtaa pienempiin opintopistekertymiin. Opiskelijoiden hakeutuminen kursseille, joiden suorittamiseen heillä ei ole valmiuksia, johtaa turhaan kuormitukseen ja hankaluuksiin.

Ennen lukuvuoden alkua tein myös suunnitelman, kuinka paljon aikoisin käyttää aikaa opiskeluun. Sen tavoitteena oli hahmottaa, kuinka paljon minun pitäisi käyttää aikaa opiskeluun ja tasata lukukauden lopun opiskelukuormitusta. Se piti aika hyvin paikkansa tammikuun osalta. Tuloksen perusteella aion yrittää tehdä jatkossa kuukausittaisen opiskelusuunnitelman.

Uudet englanninkieliset maisteriohjelmat starttaavat syksyllä 2016. Sitä myötä myös suomenkieliset maisterivaiheen hakukohteet poistuvat ensi vuoden haussa. Suomesta suoraan maisterivaiheeseen pyrkivät kilpailevat siis ensimmäistä kertaa paikoista kansainvälisten hakijoiden kanssa. Viime maisteriohjelman kehittämisryhmän kokouksen opintojen suunnittelija Tiina Kotti kertoi, että aikaisemmissa hauissa suomalaisten hakijoiden taso on ollut heikompi kuin ulkomaisten ja että hakukohteiden ”yhdistyminen” johtaa siihen, että entistä harvempi suomainen tulee valituksi.

Valitettavasti tilanne on kuitenkin sellainen, että ulkomailta tulevien opiskelijoiden työllistyminen Suomeen on ollut heikompaa kuin suomalaisten. Korkeakoulumme edustamat alat arvostavat suomenkielen taitoa, esimerkkinä rakennusteollisuus. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kouluttaminen suomalaisten kustannukselle ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä palvele yhteiskuntaa. On toki mahdollista, että lisääntynyt hyvien ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänotto kiihdyttää arvoa tuottavaa tutkimusta, mutta tiedä häntä.

Maisterivaiheen hakukriteereistä päätetään korkeakoulukohtaisesti. Näitä kriteerejä on mahdollista muuttaa niin, että myös jatkossa suomalaisia hakijoita tulee valituksi. Esimerkiksi AMK-tutkinnon voi rinnastaa yliopistotason kandidaattitutkintoon, tai suomenkielen osaamisesta antaa lisäpisteitä hakemukseen.