Taas on vuosi vierähtänyt Insinööritieteiden korkeakoulussa, ja seuraavaan pitkähköön monologiin on tiivistetty vuoden tapahtumia.
Kandiuudistus siirtyi syksyllä vihdoin toteutukseen, kun uuden ohjelman fuksit aloittivat pääaineissaan. Energia- ja Konetekniikan ohjelmaan hyväksyttiin 201, Kestäviin yhdyskuntiin 71, Kiinteistötalouteen ja Geoinformatiikkaan 61 ja Rakennustekniikkaan 100 opiskelijaa. Sisäänottomäärät nousivat siis maltillisesti, reilu 6% vuoden takaisesta. Samanlaista nousua aloitusmäärissä on odotettavissa tulevaisuudessakin, koska paikkojen lisääminen Aallossa on Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteissa.
Uusien opiskelijoiden jakautumisessa kiltojen fuksikasvatukseen tapahtui myös pieniä ja suurempia muutoksia. Merkittävimpänä mainittakoon Maanmittarikillan tuplaantunut sisäänotto, mutta toki myös muissakin killoissa päästään näkemään, miten eri alojen tulevat ammattilaiset integroituvat kulttuuriin. Esimerkiksi energia palaa koneelle juuri, kun kiltamuisti on taannoiset energiaopiskelijat unohtanut.
Kandien opiskelijapalautekyselyn perusteella opiskelujen kuormittavuus on noussut hieman koronaa edeltäneestä tasosta. Kontrastina menneisyyteen erityisesti 2021 fuksit kokivat saaneensa hyvää tukea opintoihin eivätkä kokeneet niitä kuormittavina ja 2020 näkyi selvänä pudotuksena hyvivoinnissa. Vuosi vuodelta fuksit kokevat itsensä enemmän osaksi Aalto-yhteisöä (Nyt 69% vastaa “Kyllä”). Ensimmäiseltä kolmannelle vuosikurssille kokemukset valmiuksista ja motivaatiosta omiin opintoihin eriytyvät kuten voisi olettaakin. Nyt fukseista 80% uskoo omaavansa melko hyvät valmiudet opintojensa edistämiseen ja 10% erinomaiset. Ensimmäiseltä kolmannelle vuosikurssille tavoiteajassa valmistuviksi itsensä arvioivien määrä laskee 85->60% ja ansiotöissä käyvien osuus kasvaa 20-50%. Ei siis mitään uutta länsirintamalta. Kokonaisuutena kyselyn perusteella opiskelijat voivat hyvin, mutta kolmatta vuotta kohden syntyy n. 17% joukko opiskelijoita, jotka eivät pysy kelkassa.
Kandivaiheen kurssilistat ovat valmiit, ja löydettävissä Sisusta: https://into.aalto.fi/display/fikandeng/Opetussuunnitelma+2022-2024 Mallilukujärjestykset päivittyvät ensimmäisten uusien ohjelmien opiskelijoiden tahdissa. Mallilukujärjestyksiäkin saataneen kehittää; Niiden tärkeys nähtiin jo fysiikan peruskurssien romahtaneissa osallistujamäärissä.
Vertailussa Eurooppalaisiin verrokkeihin on havaittu, että Aallon tekniikan aloilla puhtaita LUMA-kursseja on vähemmän. Vaikka kurssilistat onkin siis muutamaksi tulevaksi vuodeksi lyöty lukkoon, saatetaan sisältöjä muokata “puhtaampia” tieteitä huomioivaksi.
Yhden opetusfoorumin työn pohjalta tehtiin syksyksi uudistus Akateemiseen ohjaukseen. Aikaisemmin akateeminen ohjaus on jäänyt monelle opiskelijalle etäiseksi konseptiksi, eikä monella tavoiteltu kaksi tapaamista vuodessa ole toteutunut. Tulevaisuudessa ensimmäiset tapaamiset järjestetään fuksiryhmittäin, ja jokaiselle annetaan omaa kiinnostuksen alaa vastaava ohjaaja. Muutoksia ohjaajaan voi toki tehdä myöhemmin. Maisterivaiheen akateemisen ohjauksen uudistaminen on myös asialistalla joskus hamassa tulevaisuudessa.
Muissa foorumissa aiheena on ollut mm. Paluu opiskeluun kampuksella, Tasa-arvo, Monimuotoisuus ja Osallistaminen (EDI) opetuksessa, arviointimenetelmien käyttö opiskelun ohjaukseen, kurssipalautejärjestelmän uudistaminen ja insinöörien tarpeet koko Aallon laajuiseen kestävän kehityksen sivuaineeseen. Vaikka opetusfoorumit ovat kaikille avoimia, opiskelijaosallistuminen on usein jäänyt harmillisen vähäiseksi. Pelkästään kuuntelijanakin osallistuminen on varsin suositeltavaa.
Henkilökunnassa on tapahtunut rekryjä. Tärkeimpänä, Gary Marquisin kauden tullessa päätökseen vuoden 2023 kesällä seuraavana dekaanina aloittaa Kari Tammi mektroniikan tutkimusryhmästä. Lisäksi erityisesti mekaniikan aloilla on ollut useita professori- ja lehtorirekryjä.
Vuoden lopussa tapahtuivat luonnollisesti myös vuoden 2023 Hallopedien valinnat. ENGillä hakijoita oli varsin hyvin, ja ainoastaan EDI-ryhmä jäi osin täyttämättä. Myös Aallon akateemiseen komiteaan saatiin kuuleman mukaan yksi engiläinen.
Pitemmällä aikavälillä on nahtävissä aloitusmäärien kasvamista entisestään ja lisääntyvää digitalisaatiota. Suhtautuminen etäopetukseen on ristiriitaista: osa kaipaa nauhoitettuja luentoja, osa kärsii yksinäisyydestä. Keskitite löytynee jossain vaiheessa. Lisäksi lukion oppisisällössä laskeminen perustuu entistä enemmän tekniikan hyödyntämiseen, mikä jouduttaneen jossain vaiheessa huomioimaan myös yliopisto-opetuksessa.
Och samma på engelska.
Aku Mustalahti,
KIK:in Opintoministeri