Halloped-haku 2022 on auki – Call for halloped-applications 2022

(in English below)

Mikä ****n Hallopedi?!

Hallopedit eli hallinnon opiskelijaedustajat ovat korkeakoulun työryhmissä mukana olevia opiskelijajäseniä. Hallopedit osallistuvat korkeakoulun eri päätöksentekoelinten kokouksiin ja edustavat niissä opiskelijoita äänivaltaisina. Näissä kokouksissa päätetään suoraan opiskelijoita koskevista asioista, joten hallopedina toimiessa pääset suoraan vaikuttamaan sinua ja kanssaopiskelijoitasi koskettaviin päätöksiin! Hallopedit valitaan kerrallaan kalenterivuodeksi.

Valitut hallopedit jaetaan mukaan useampaan eri toimielimeen, joilla on eri vastuualueita. Esimerkkejä näistä ovat kandidaattiohjelman ja maisteriohjelmien ohjausryhmät.

Hallopedinä toimiminen ei vie paljon aikaasi, arvioilta joitakin tunteja kuukaudessa toimielimestä riippuen. Lisätietoja hallopedeistä löydät AYY:n sivuilta: https://www.ayy.fi/fi/hakukuulutus-aalto-yliopiston-hallinnon-opiskelijaedustajaksi-0

Lisätietoja eri toimielimistä ja niihin hakemisesta saat myös:

  • Ensivuoden opintoministeriltä Aku Mustalahdelta (TG: @vitkaton_tarkastelija)
  • Minulta (TG: @santerirk)
  • ENGin tämän vuoden halloped-vastaavalta Jani Pusulalta (TG: @pusulaj)

Lisätietoja paikoista sekä hakulomakkeen löydät https://beta.halloped.fi/. Halloped-haku on auki 30.11 klo 23:59 asti.

Lähtökohtaisesti hakukelpoisia ovat kaikki Aalto-yliopiston läsnäolevat perus- tai jatkotutkinto-opiskelijat. Hallopediksi hakiessa ET tarvitse minkäänlaista aiempaa kokemusta, vaan tehtäviin koulutetaan. Ainoastaan kiinnostus riittää!

Santeri Ritakallio

Opintoministeri 2021

What the **** is a halloped?!

Hallopeds are student representatives in the university government. Hallopeds take part in different decision-making groups alongside with teachers and university staff, as full members with voting rights. In these meetings you will get a change to directly affect decision concerning you and your fellow students! Hallopeds are chosen for one calendar-year at the time.

Chosen hallopeds are divided for several groups, each having their own field of focus. Examples of these groups are the steering groups for Bachelor’s degree and the Master’s degrees.

Being a halloped won’t take much of your time, approximately a few hours a month depending on the group. More information on hallopeds can be found here: https://www.ayy.fi/en/call-for-applications-for-student-representatives-in-the-administration-of-aalto-university-2

You can also contact for information on different groups and applying to them from either:

  • Next year’s Studies Minister Aku Mustalahti (Telegram: @vitkaton_tarkastelija)
  • Myself (Telegram: @santerirk)
  • This year’s halloped responsible Jani Pusula (Telegram: @pusulaj)

Information on halloped-groups and the application form can be found at: https://beta.halloped.fi/en/aalto.fi/get-started.

Halloped-applications can be submitted until 30th of November, 23:59.

In principle, all undergraduate and doctoral students of Aalto University are eligible to apply. For halloped-application, no previous experience in anything is needed, you will receive instructions for your duties. Only interest is needed!

Santeri Ritakallio

Studies Minister 2021

Kuulumisia kandidaattitutkinnon uudistumisesta

Vuosi 2021 alkaa olla loppusuoralla. Tämäkin vuosi on oltu pääosin etänä, mutta pientä toivonkipinää on havaittavissa. Tiloja on alkanut hiljalleen avautua ja lähitapahtumia on voitu järjestää sitseistä approihin.

Koronan lisäksi tämä vuosi on poikkeuksellinen toisestakin syystä: Insinööritieteiden kandidaattitutkinnon uudistus on tulossa, ja syksystä 2022 alkaen tutkinnon rakenne muuttuu. Osittain uudistus on myös paluu vanhaan: jatkossa tutkinnon rakenne muuttuu siten, että opiskelija pääsee suoraan sisäänotossa suuntautumaan esimerkiksi konetekniikkaan tai rakennustekniikkaan.

Uudet pääaineet syksystä 2022 alkaen ovat:

  • Energia- ja konetekniikka
  • Rakennustekniikka
  • Kestävät yhdyskunnat
  • Kiinteistötalous ja geoinformatiikka

Samalla vanhat Insinööritieteiden korkeakoulun pääaineet Kone- ja rakennustekniikka, Energia- ja ympäristötekniikka sekä Rakennettu ympäristö lakkautetaan. Uudistuksen myötä käynnistyy neljän vuoden siirtymäaika, jolloin nykyiset opiskelijat voivat suorittaa kanditutkintonsa loppuun nykyisellä tavalla 31.7.2025 asti.

Jatkossa siis hakija voi valita kiinnostuksensa mukaan esimerkiksi konetekniikan tai rakennustekniikan suuntautumisen jo hakuvaiheessa. Tavoitteena uudella tutkinnolla on antaa opiskelijalle laajemmat mahdollisuudet opiskella itseään kiinnostavia ammattiaineita jo kandidaattivaiheessa. Lisäksi tavoitteena on tukea suoraviivaista siirtymistä maisteriohjelmiin.

Täysin vanhaan järjestelmään ei kuitenkaan olla palaamassa. Vaikka uudistuksen ideana on mahdollistaa suuntautuminen halukkaille, omaa polkuaan ei tarvitse lyödä lukkoon kandidaattivaiheen aikana. Jos siis kandidaattiopiskelijalla herää kiinnostus muualle, toiseen maisteriohjelmaan hakeminen halutaan mahdollistaa kuten nykyisessäkin mallissa.

Tutkinnon muutos asettaa haasteita killoille, kun aiemmin samassa tutkinnossa olevat pääaineet eroavat toisistaan. Kun esimerkiksi konetekniikka ja rakennustekniikka eroavat, jatkossa rakennustekniikkaan suuntautuvat fuksit aloittavat Rakennusinsinöörikillassa.

Kuluvana syksynä aloittaa toimintansa uuden kandidaattiohjelman toteutusryhmä, jossa uusien tutkintojen sisällöt suunnitellaan lopulliseen muotoon. Olen mukana tässä ryhmässä edustamassa Koneinsinöörikiltaa ja seuraamassa työn etenemistä. Työ jatkuu keväälle 2022, jolloin uusien pääaineiden sisällöt on tarkoitus olla valmisteltuina uusia opiskelijoita varten.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan uudistuksen toteutuksen etenemisestä syksyn ja kevään aikana tai uudistus askarruttaa muuten, ota rohkeasti yhteyttä minuun. Kannustan tähän kaikkia uudistuksesta kiinnostuneita! Minä tai muutkaan opiskelijaedustajat emme ole kuin yksittäisiä kiltalaisia. Kaikkien kiinnostus ja mielipiteet ovat tervetulleita, sekä lisäävät prosessin läpinäkyvyyttä. Parhaiten minut tavoittaa sähköpostilla santeri.ritakallio@aalto.fi tai Telegramissa @santerirk.

Korkeakoulun virallisen uutiset asiasta löydät: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=53681736

Hyvää loppuvuotta ja tulevaa kevätlukukautta kaikille!

Santeri Ritakallio

Opintoministeri 2021

Koneinsinöörikilta

Koronavuoden kuulumiset edunvalvonnasta

Vuosi 2020 oli kaikilta osin poikkeuksellinen, niin myös edunvalvonnan osalta.

Keväällä suurimmaksi puheenaiheeksi nousi kesäopetuksen tarve ja mitä kursseja kesäksi toivottaisiin. Kaikki ENGin killat tekivät kyselyn jäsenistöilleen, joihin vastasi yhteensä lähes 150 opiskelijaa. Huolimatta siitä, että kyselyiden tulokset lähetettiin jo huhtikuussa eteenpäin hyvin nopealla aikataululla, kesäopetusta ei ENG lisännyt. Ilmeisesti tiedonkulussa on ollut isoja ongelmia ja lopulta suurimmaksi syyksi todettiin resurssien puute. Onneksi kuitenkin SCI lisäsi monen peruskurssin tarjontaa kesälle 2020.

Toinen suuri puheenaihe oli kaikkien koulutusohjelmien TEE-itsearvioinnit. Itsearvioinnit saatiin loppuun 2. periodin aikana. Pääpointteina itsearvioineista jäi käteen seuraavaa:

  • oppimistavoitteet tarvitsisi päivittää (tarkasteltu viimeksi 2013)
  • opiskelijakyselyissä kritiikkiä saavat liian geneeriset opinnot ja omaan alaan liittyvien kurssien vähäisyys.
  • erityisesti Building technology -maisteriohjelman opettajat ovat huomanneet, että ulkopuolelta maisterihaun kautta opiskelemaan tulevilla on usein paremmat lähtötiedot kuin ENGin kanditutkinnon suorittaneilla
  • opiskelijamäärien kasvattaminen lisää huolta uusien opiskelijoiden osaamistasosta ja koulun resurssien riittävyydestä. Ehdotettu ratkaisu: tarvitsee kehittää uusia tapoja houkutella hakijoita. Suurin kasvupotentiaali ovat nuoret naiset.
  • ALLWELL-kyselyiden perusteella tarvitsisi jakaa kurssit tasaisemmin eri periodien kesken, kehittää opetusta sellaiseksi, että se tukee enemmän syvemmän tason oppimista sekä saada kurssien arviointiperusteet samaan linjaan kurssien oppimistavoitteiden kanssa.

Ylläolevista pääpointeista huomaa, että moni ongelmakohta, joista on jo useampana vuonna puhuttu, on jälleen noteerattu. Toivottavasti kyseisiin kohtiin saataisiin parannusta jo tulevana lukuvuonna. Ainakin Building Technology -masiteriohjelman opettajat ovat tiedostaneet yllä mainitun ongelman ja korjaavia toimenpiteitä on ruvettu tekemään, ja KJR-kandiohjelman pääainekurssien soveltuvuutta sekä kone- että rakennustekniikkaan on alettu tutkimaan enemmän.

Koronavuoden poikkeusjärjestelyjen vaikutuksista on viime aikoina keskusteltu paljon. Henkilökunta on alkanut huomaamaan, että opiskelijat alkavat väsymään etäopetukseen. Tästä kertoo erityisesti opiskelijoiden vähäinen osallistuminen luentojen interaktiivisiin osuuksiin. Etäopetuksen vaikutus ei ainakaan vielä ole näkynyt negatiivisena kurssien arvosanoissa, mutta tästä on varmasti lukuvuoden lopussa keväällä 2021 paremmin dataa. Akateemisen komitean kokouksissa on ollut paljon puhetta, että opetuksen järjestämisestä on tehnyt henkilökunnalle vaikeaa Aallon johdon epäselvä viestintä tilojen käytöstä. Edes henkilökunta ei ole tietoinen, mitä tiloja pystyisi käyttämään opetukseen. Parannettavaa on siis monessa osin, mutta suurta muutosta tuskin on odotettavissa kevään aikana.

Etäopetusjaksosta on kaikesta huolimatta löydetty myös paljon hyviä käytäntöjä, jotka todennäköisesti jäävät käyttöön myös pandemiatilanteen loputtua. Tulevaisuudessa opetus saattaa siis olla enemmän tai vähemmän hybridiluontoista, mikä on mielestäni hyvä asia. Tämä tosin vaatii paljon nykyistä parempaa kurssien aikataulutusta toisiinsa nähden, jos osa opetuksesta on etänä ja osa kampuksella.

Hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta kaikille! Tsemppiä myös kevätlukukaudelle!

Martti Vuori
Opintoministeri 2020
Koneinsinöörikilta ry

 

Kurssipooli ENGin kandidaattiopinnoissa

Huhtikuussa Insinööritieteiden Akateemisessa komiteassa hyväksyttiin pitkään työstetty kurssipooli. Kurssipooli ratkaisee ongelman, jota ENGin kandiohjelmissa on koettu kandiuudistuksen jälkeen. Kandiuudistuksessa kaikkien kandiohjelmien perusopintoihin tuotiin vahva matemaattis-luonnontieteellinen pohja matematiikkojen, fysiikoiden ja kemian opintojen myötä. Moni voi ihmetellä, mitä haittaa matemaattis-luonnontieteellisestä pohjasta on tekniikan alan opiskelijoille, mutta asia ei ole kovin yksinkertainen.

Kemian perusteet sekä fysiikan kurssit termodynamiikka ja sähkömagnetismi sisältävät opintoja, joista on hyötyä jonkin kolmesta kandiohjelman opiskelijoille, mutta ei kaikkien. Etenkin Rakennetun ympäristön kandidaattiohjelman opiskelijoille kemian ja fysiikan opinnoista eivät ole olleet muiden opintojen kannalta hyödyllisiä. Energia- ja ympäristötekniikan sekä Kone- ja rakennustekniikan opiskelijoiden kannalta osa näistä peruskursseista on saattanut olla hyödyllisiä siitä riippuen, mitä he aikovat opiskella jatkossa, mutta harvalle opiskelijalle kaikista kolmesta kurssista on hyötyä. Tästä saadun palautteen perusteella korkeakoulussa aloitettiin toimenpiteet, joiden seurauksena 2019 – 2020 opetussuunnitelmaan saadaan ‘kurssipooli’.

Kurssipooli

Kurssipoolin ideana on, että opiskelijat voivat suuntautumisensa mukaan valita nykyisten kemian ja fysiikoiden sijasta tilalle muita, omaa opintosuuntaustaan tukevia, opintoja. Kurssipooli mahdollistaa esimerkiksi sen, että maankäytön suunnitteluun erikoistuva opiskelija voi lukea perusopintoihinsa juridiikan peruskursseja, jotka tukevat myöhempiä opintoja. Lisäksi kurssipoolissa näkyy selkeästi opintojen ja työelämän kehittyminen tietoteknisemmäksi, sillä nyt perusopintoihin voi lisätä enemmän tietotekniikan opintoja. Kaikki valittavat kurssit on lueteltuna alla:

Termodynamiikka
Sähkömagnetismi
Kemian perusteet
Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 (valittavissa, jos ei jo sisälly 55 op:n osuuteen)
Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi (valittavissa, jos ei jo sisälly 55 op:n osuuteen)
Diskreetin matematiikan perusteet (valittavissa, jos ei jo sisälly 55 op:n osuuteen)
Taloustieteen perusteet
Yritysjuridiikan perusteet
Sopimusjuridiikka
Ohjelmoinnin peruskurssi Y2
Tietokannat
Numerical methods in Engineering (uuden englanninkielisen kandiohjelman kurssi)

Kuten ylläolevasta listasta näkyy, valinnan vapautta on tarjolla reilusti ja mikäli opiskelija haluaa, hän voi yhä käydä kemian ja fysiikan kurssit. Ainut valinnanvapautta rajoittava tekijä on se, että listassa olevat kurssit voivat sisältyä perusopintojen 55 op kokonaisuuteen, jolloin kurssia ei voi valita enää vapaasti valittaviin 15 op.

Monia varmasti kiinnostaa keitä tämä kurssipooli uudistus tulee koskettamaan. Monen opiskelijan iloksi kurssipooli tulee koskettamaan kaikkia, jotka eivät ole valmistuneet kandidaatiksi eli myös ennen 2019 aloittaneet voivat hyödyntää kurssipoolia ja vaihtaa perusopintoihin kemian tai fysiikoiden tilalle jonkin toisen kurssin, mikäli ei esimerkiksi ole vielä suorittanut jotakin näistä kursseista tai mikäli opiskelija on jo käynyt jonkin valittavien kurssien listalla olleista kursseista vapaavalintaisiin opintoihin, voi opiskelija siirtää sen perusopintoihin ja käydä jotakin muuta vapaavalintaisiin.

Uudistusta on kritisoitu vapaavalintaisuuden lisäämisestä sekä kemian ja fysiikan opintojen vähenemisestä. Kuitenkin suurin osa keskusteluun ja päätöksen tekoon osallistuneista on pitänyt uudistusta hyvänä asiana ja uudistus mahdollistaa aivan uudella tavalla opintojen kohdentamista omien mielenkiintojen mukaan ilman, että kursseja tarvitsee sijoittaa vapaastivalittaviin kursseihin. Valinnanvapaus on tiedostettu mahdolliseksi ongelmaksi,se voidaan ratkaista hyvällä akateemisella ja opinto-ohjauksella. Opiskelijoiden asemaa ohjauksessa ei voida väheksyä, sillä vanhemmat opiskelijat ovat käyneet kyseisiä kursseja ja tietävät parhaiten minkälaisia kurssit ovat.

Jani Pusula,
Koneinsinöörikillan opintoministeri

Tulevaisuuden tuotannon tekijät – terveiset Aalto-yliopistosta

Blogitekstin on kirjoittanut konetekniikan maisteriopiskelija Paavo Pietikäinen. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Tuotannonohjausyhdistys ry:n Stoori-jäsenlehdessä 2019/01, ISSN: 2342-4095

Tuotanto tarvitsee tekijänsä myös tulevaisuudessa. Missä Suomessa opiskellaan tuotannon ajankohtaisia teemoja? Millaiselta työkentältä tuotanto vaikuttaa opiskelijan silmin? Miltä tulevaisuuden tuotanto näyttää yliopistosta tai korkeakoulusta käsin? Stoorin uudessa vapaamuotoisessa juttusarjassa ‘Tulevaisuuden tuotannon tekijät’ annamme puheenvuoron alan opiskelijoille ympäri Suomen. Sarjan aloittaa Aalto-yliopiston konetekniikan tuotantotekniikka ja sen opiskelijajärjestö Valmistustekniikan kerho.

Aalto-yliopiston teknillisten alojen koulutusohjelmat ovat olleet viime vuosina kovassa murroksessa uutta yliopistoa rakennettaessa. Teknillisten alojen kandiuudistus koki päivänvalon vuonna 2013 osana niin sanottua Bolognan prosessia, joka pyrkii yhtenäistämään EU-maiden korkeakoulututkintoja ja lisäämään kansainvälistä liikkuvuutta. Kandiuudistuksen tavoitteena oli ohjata tutkinnon suorittaminen aikaisempaa selvemmin kahteen vaiheeseen, jossa kandidaatin tutkinto olisi konkreettisempi välietappi opinnoissa. Kandiuudistusta seurasi siirtyminen uusiin maisteriohjelmiin vuonna 2016. Uudet tutkintorakenteet ovat tuoneet koulutusohjelmiin sekä hyviä asioita että haasteita. Niin myös tuotantotekniikan opetuksessa.

Aalto-yliopistossa tuotantoteknillisiä aihepiirejä opetetaan pääasiassa konetekniikan ja tuotantotalouden laitoksilla, mutta hyödyllisiä kursseja on saatavilla myös tietojenkäsittelytieteen ja systeemitekniikan aloilta. Tuotantotekniikasta kiinnostuneet opiskelijat monesti yhdistelevätkin tutkintoonsa kursseja kaikilta näiltä kentiltä, opintojen kuitenkin keskittyessä konetekniikkaan ja tuotantotalouteen. Tässä artikkelissa esittelen tuotantotekniikasta kiinnostuneen opiskelijan tyypillisen opintopolun, joka sisältää usein konetekniikan pääaineen ja tuotantotalouden sivuaineen. Lisäksi pohdin hieman nykyisten opiskelijoiden valmiuksia työelämään sekä teollisuuden tulevaisuuden näkymiä opiskelijoiden silmin.

Kandidaattivaihe
Tyypillinen tuotantotekniikkaan erikoistuva opiskelija lukee kandidaattivaiheessa kone- ja rakennustekniikan pääaineen Insinööritieteiden korkeakoulussa. Tutkintotodistuksen saadessaan opiskelija on siis kone- ja rakennustekniikan kandidaatti. Kandidaattiohjelma koostuu 180 opintopisteestä, joka sisältää 70 op perusopintoja, 60 op pääaineopintoja, 25 op laajuisen sivuaineen sekä 25 op vapaavalintaisia opintoja.

Kandivaiheen opintojen rakenne Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa (Lähde: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu)

Perusopinnot sisältävät nimensä mukaisesti hyvin perustavanlaatuisia ja myöhempiin opintoihin valmistavia kursseja, kuten matikkaa, fysiikkaa ja ohjelmointia. Pääaineopinnoilla taas luodaan pohjaa kone- ja rakennustekniikan maisteriohjelmiin. Tuotantotekniikkaan suuntautuva opiskelija tutustuu pääaineopinnoissa muun muassa lujuusopin, virtausmekaniikan, tuotesuunnittelun, materiaalitekniikan, tuotantotekniikan ja koneensuunnittelun perusteisiin. Myös 10 opintopisteen kandidaatintyö sisältyy pääainekursseihin.

Insinööritieteiden kandidaattiohjelmia on kritisoitu niiden geneerisyyden takia. Kandissa opiskelija käy laajasti perusteita monista eri aihepiireistä. Tällä on sekä hyvät että huonot puolensa. Toisaalta laaja-alainen kanditutkinto mahdollistaa liikkuvuuden hyvin erilaisiin maisteriohjelmiin, niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Se antaa myös opiskelijalle enemmän aikaa tutkia ja päättää, mihin haluaa suuntautua, sillä harva todella tietää opintojen alkuvaiheessa, mikä erikoistumisala kiinnostaa. Nykyisessä yhä kaksiportaisemmassa tutkintorakenteessa kandidaatin tutkinnon katsotaan olevan pelkästään maisterivaiheeseen valmistava kokonaisuus.

Kolikon toisella puolella monet ovat huolissaan ammatillisten opintojen vähyydestä ja niiden keskittymisestä ainoastaan maisterivaiheeseen. Lisäksi valinnanvaraa pääaineopinnoissa on hyvin vähän. Esimerkiksi tuotantotekniikkaa opetetaan ensimmäisen kolmen vuoden aikana vain viiden opintopisteen verran, kun aiemmin jo kandissa oli mahdollisuus valita kursseja laajasta valikoimasta. Tuotantotekniikan kurssitarjontaa on jouduttu vähentämään ja kursseja yhdistämään laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jotta tärkeimmät pääkohdat saadaan sisällytettyä lyhyeen maisterivaiheeseen.

Tuotantotekniikasta kiinnostunut opiskelija täydentääkin kone- ja rakennustekniikan kandiopintoja esimerkiksi tuotantotalouden sivuaineella sekä vapaavalintaisilla opinnoilla. Näillä kursseilla opiskelija tutustuu hieman valinnoista riippuen muun muassa projektien suunnitteluun ja ohjaukseen, operaatioiden johtamiseen, investointilaskelmien perusteisiin sekä tietoteknisiin menetelmiin.

Maisterivaiheen opintojen rakenne Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa (Lähde: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu)

Maisterivaihe
Kandidaattivaiheen jälkeen siirrytään maisteriohjelmaan, joka on viralliselta nimeltään Master’s Programme in Mechanical Engineering. Kaikki maisteriohjelmat Aallossa ovat nykyään täysin englanninkielisiä osana yliopiston strategiaa houkutella kansainvälisiä opiskelijoita suorittamaan maisteriohjelmansa Suomessa riippumatta siitä, missä maassa he ovat kandidaatin tutkintonsa lukeneet. Kansainvälisiä opiskelijoita onkin nykyään jo hyvin paljon, ja määrä kasvaa koko ajan.

Kandivaiheen lopussa haetaan erikseen maisterivaiheen pääaineisiin, mutta ainut pääainevalinta, jonka kone- ja rakennustekniikan kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija joutuu tekemään, on kone- ja rakennustekniikan välillä. Nykyään ei siis tehdä tämän tarkempaa pääainevalintaa. Esimerkiksi tuotantotekniikkaan erikoistuvan opiskelijan tutkintotodistuksessa lukee konetekniikan diplomi-insinööri.

Konetekniikan maisteriohjelma koostuu 120 opintopisteestä, joka sisältää 30 op konetekniikan yleisiä opintoja, 30 op syventäviä opintoja, 30 op vapaavalintaisia opintoja sekä 30 op diplomityön. Maisteriohjelma ei siis myöskään sisällä sivuainetta, vaikkakin moni lukee vapaavalintaisiin kursseihin sivuainetta vastaavan kokonaisuuden.

Kandidaattiohjelmasta poiketen maisteriohjelmassa opiskelijalla on runsaasti enemmän valinnanvaraa syventyä omiin ammatillisiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Tuotantotekniikkaan erikoistuva opiskelija lukee konetekniikan yleisiin opintoihin usein koneensuunnittelun syventäviä kursseja ja laatujohtamista sekä maisterivaiheen peruskurssin tuotantotekniikasta.

VTK:n Japanin excursiolla Yamaha Motorsin pääkonttorin yhteydessä olevassa museossa (kuva Tatu Okkonen, elokuu 2018)

Yleisten opintojen lisäksi tutkintoon sisällytetään useimmissa tapauksissa syventävät opinnot Production Engineering -moduulista. Moduuli sisältää kursseja muun muassa tuotantojärjestelmistä ja erilaisista valmistusmenetelmistä. Kursseilla käsitellään sekä perinteisiä että kokonaan uusia teknologioita. Moduulin ehkä parasta antia ovat projektikurssit, joilla päästään suunnittelemaan tehtaita alusta alkaen sekä ratkomaan reaalimaailman käytännön ongelmia yhdessä yritysten kanssa.

Pääaineopintojen tueksi moni lukee vapaavalintaisiin opintoihin sivuainekokonaisuuden tuotantotalouden laitoksen Operations and Service Management -ohjelmasta, jossa syvennytään muun muassa projektien, operaatioiden sekä ulkoisten resurssien johtamiseen.

Tuotantotekniikasta kiinnostunut opiskelija pääsee maisteriohjelmassa vihdoin lukemaan oman alan mielenkiintoisia kursseja, mutta kanditutkinnon laajuudesta johtuen erikoistumiseen tähtääviä opintoja on harmittavan vähän. Laajoja kokonaisuuksia on jouduttu supistamaan hyvin tiiviiseen maisteriohjelmaan, joka on ohi ennen kuin huomaakaan.

Opiskelijoiden työelämävalmiudet
Miten tämä kaikki sitten valmistaa opiskelijoita työelämään? Tutkintouudistuksia on kritisoitu monissa yhteyksissä vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien käytännön osaamisen puutteesta johtuen. Kritiikki on osittain täysin ansaittua, mutta koen, että kehitystarpeistaan huolimatta nykyisetkin tutkinnot antavat riittävät valmiudet elämän jatkuvaan oppimisprosessiin, jossa valmistuminen on vain eräs välietappi. Teknillisillä aloilla yliopiston ei ole tarkoituskaan tarjota kaikkia vastauksia, vaan yrittää valmistaa opiskelijoita tähän prosessiin.

Tulevaisuuden diplomi-insinöörien vaatimukset ovat myös muuttuneet, ja tutkintorakenteiden pitää elää muutoksessa mukana. Nykytutkinnoissa ei ole kannattavaa mennä erityisen syvälle tiettyihin teknologioihin, sillä maailma muuttuu niin nopeasti, että 10 vuoden päästä nuo teknologiat ovat todennäköisesti jo vanhentunutta tietoa.

Sen sijaan opinnoissa olisi tärkeämpää keskittyä yliopiston tärkeimpiin oppeihin, joita korkeakouluissa on kartutettu iät ja ajat. Opinnot kehittävät opiskelijoiden kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja tiedonhakutaitoja. Lisäksi yliopistossa opitaan oppimaan ja ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia nopeasti. Nämä taidot korostuvat muuttuvassa maailmassa, ja ne antavat valmiudet oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Lisäksi uudet tutkinnot sisältävät aiempaa enemmän ryhmätyö- ja projektikursseja, jotka opettavat nykyaikana yhä tärkeämpiä pehmeitä arvoja insinööriopiskelijoille. Näiden taitojen opetus menneisyyden tutkinto-ohjelmista on ehkä osittain uupunut.

Valmistustekniikan kerho, VTK, on Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tuotantotekniikan opiskelijoiden ammattiainekerho. VTK:hon voivat liittyä kaikki tuotantotekniikasta kiinnostuneet opiskelijat. Päämajaansa kerho pitää korkeakoulun tavoin Espoon Otaniemessä, ja kerho on täysin opiskelijoiden ylläpitämä. Toiminnassaan VTK pyrkii olemaan vahva yhdistävä tekijä opiskelijoiden välillä, toimimaan tukena opiskelussa sekä järjestämään opiskelijoille tapahtumia ja tarjoamaan mahdollisuuksia yritysvierailuihin ja verkostoitumiseen. Tämän mahdollistavat pitkät perinteet, hyvät suhteet ja aktiivinen opetushenkilökunta. VTK:n vuoden kohokohta on jokavuotinen pitkä ulkomaan excursio, joka sijoittuu vuorovuosina Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Elokuussa 2019 VTK matkaa Yhdysvaltojen itärannikolle. Lisätietoja osoitteessa: valmistustekniikankerho.com

Yliopistoissa tulisi muutenkin oppia ennemmin taitoja kuin tietoja. Tärkeää olisi myös löytää intohimo jotain tiettyä aihetta kohtaan. Tulevaisuuden diplomi-insinöörien tulee olla muuntautumiskykyisiä omaan aikaansa, sillä nykypäivänä ei oikeastaan voi edes tietää, millaisia ammatteja 20 vuoden päästä maailmassa on. Yliopisto voi vain yrittää auttaa opiskelijoita löytämään oman reittinsä tarjoamalla mahdollisuuksia sekä esittelemällä laajasti erilaisia teemoja ja perusteita, jotta opiskelija voi itse tutkia, mikä kiinnostaa. Näihin teemoihin uudet tutkinnot vastaavat aiempaa paremmin.

Opintojen lisäksi nykypäivänä myös kesä- ja osa-aikaisilla töillä on yhä tärkeämpi rooli oman ammatti-identiteetin ja osaamisen perustana. Opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt paljon, ja monesti oma ala saattaa löytyä vasta töiden kautta. Varsinkin tekniikan alalla todellinen kiinnostus alaa kohtaan voi hyvinkin herätä vasta, kun opittua pääsee soveltamaan käytännössä. Lisäksi opiskelijatoiminnalla, kuten excursioilla ja verkostoitumisella, opiskelija voi oma-aloitteisesti tukea omaa ammattikiinnostustaan.

Vierailulla Matsuuralla Japanissa (kuva Aukusti Kankaanpää, elokuu 2018)

Teollisuuden tulevaisuus
Teollisuuden tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, ja tuotanto on säilynyt opiskelijoille kiinnostavana työkenttänä. Digitalisaatio mahdollistaa entistä älykkäämmät ja kiinnostavammat ratkaisut tuotannossa, ja niitä kehittämään tarvitaan suuri joukko tuotantotekniikan diplomi-insinöörejä. Teollisuuden tulee pysyä digitalisaation muutoksessa jatkuvasti mukana sekä tarjota opiskelijoille ja vastavalmistuneille mielenkiintoisia uusia haasteita. Seuraamalla omaa aikaansa ja hyödyntämällä jatkuvasti uusimpia teknologioita, perinteinen valmistava teollisuus näyttäytyy nuorille houkuttelevana uramahdollisuutena myös tulevaisuudessa muiden alojen tiukassa puristuksessa.

Työnsarkaa on sekä Suomessa että maailmalla paljon, ja Suomen tulee olla edelläkävijä teollisuuden älykkäiden ratkaisujen kehityksessä. Valmistavan teollisuuden kuumimpia tulevaisuuden teemoja niin työelämässä kuin luentokalvoillakin ovat muun muassa Smart Factory, Internet of Things, Lean, automaatio, simulaatiomallit, 3D-tulostus, konenäkö ja tekoäly. Näiden teemojen aallonharjalla suomalaisen teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen on yhteistyössä säilyttävä.

 

 

 

 

 

 

 

Paavo Pietikäinen
paavo.pietikainen@aalto.fi
Valmistustekniikan kerhon puheenjohtaja 2019

Artikkelin kirjoittaja Paavo Pietikäinen on konetekniikan maisteriopiskelija Aalto-yliopistosta. Opinnoissaan hän on keskittynyt tuotantotekniikkaan, tuotantotalouteen ja tietotekniikkaan. Tänä vuonna hän toimii opintojen ohella Valmistustekniikan kerhon puheenjohtajana. Paavo työskentelee Vantaalla Murata Electronics oy:n Production System Development -tiimissä. Seuraavana projektina hänellä on alkamassa diplomityön tekeminen tuotannon reaaliaikaisista paikannusmenetelmistä. Erityisiä ammatillisia mielenkiinnon kohteita Paavolla ovat muun muassa lean-ajattelun implementointi sekä tuotannon älykkäät ratkaisut. Vapaa-ajallaan hän viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa, katsoo elokuvia, seuraa urheilua ja harrastaa muun muassa golfia, salibandya, kuntosalilla käyntiä sekä pyöräilyä ja lenkkeilyä.

Alkuvuoden halloped-kuulumiset

Vuosi 2019 on lähtenyt käyntiin ja samalla uudet syksyllä valitut hallopedit ovat päässeet tositoimiin, kun kaikki Insinööritieteiden alaiset elimet, poislukien laaturyhmä, ovat kokoustaneet jo vähintään kerran. Tänä vuonna olemme saaneet hyvin sekä uusia että vanhoja hallopedeja sekä edustusta kaikista ENGin killoista. Monipuolisuus on hyvä, sillä monipuolisella edustuksella saamme ENGissä parhaan vaikuttavuuden

Alkuvuonna kokouksissa on käsitelty seuraavia asioita:

  • Englanninkielinen kandidaattiohjelma
  • Insinööritieteiden kandidaattiohjelmien itsearvioinnin tuloksia ja niihin reagoimista
  • DIA-haun muuttuminen vuoden 2020 hakuihin
  • Opinnäytetöiden ohjaiskäytännöt
  • Maisteriohjelmissa jatkaminen ENGin sisällä

Isoimpana näistä asioista on tällä hetkellä selkeästi kandidaattiohjelmien itsearviointi ja siitä seuranneet toimenpiteet. Suurimpana muutoksena, mitä korkeakoulun suunnalta ollaan tekemässä on kurssipoolin, joka yritetään saada käyttöön jo lukuvuodelle 2019-2020, luominen. Tämä kurssipooli tulisi perusopintoihin kemian ja fysiikoiden tilalle, sillä niiden tarpeellisuus ja hyödyllisyys ovat ollut pitkään kyseenalaistettuja. Kurssipoolin laajuudeksi tulisi siis 15 opintopistettä, joihin opiskelijat saisivat itse valita kolme kurssia. Kemiasta ja fysiikoista ei kuitenkaan luovuta täysin, vaan ne sisällytetään osaksi kurssipoolia. Muita pooliin kaavailtuja kursseja ovat tällä hetkellä tietyt matematiikan, juridiikan ja tietotekniikan kurssit, jotka koetaan olevan hyödyllisiä opintojen kannalta.

Kurssipoolilla on nähty olevan paljon hyötyjä, mutta siitä seuraa myös haasteita. Kaikki kolme pakollista kurssia, jotka käytännössä poistuvat ovat olleet fuksivuonna ja tähän asti fuksivuoden on voinut mennä puhtaasti mallilukujärjestyksen mukaan. Jatkossa, kun jo ensimmäisenä vuonna joutuu itse valita kursseja, joidenka pitäisi sekä olla kiinnostavia että hyödyllisiä, saattaa tulla vastaan ongelmia, joita valinnanvapaus aiheuttaa. Tästä syystä opinto-ohjauksen ja informaation merkitys kasvaa, mikä vaatii korkeakoululta lisäpanostusta. Ohjauksessa ei kuitenkaan pidä unohtaa vanhempien opiskelijoiden merkitystä. Käytännössä kaikki kurssit tulevat olemaan sellaisia, joita on jo ennestään  suoritettu sivuaineessa tai vapaavalintaisissa opinnoissa ja sitä kautta esimerkiksi kiltahuoneilta löytää varmasti yhä mielipiteitä kursseista, vaikka kurssit vaihtuisivatkin.

Mikäli jokin muu asia alkuvuodelta mietityttää, muista käsitellyistä asioista voi kysellä lisätietoja allekirjoittaneelta tai muilta hallopedeilta.

Jani Pusula,
Koneinsinöörikillan opintoministeri
telegram: @pusulaj

 

Pohdintoja jatko-opinnoista

Moikka!

Olen Joonas, entinen ENGin maisteriopiskelija ja nykyinen jatko-opiskelija raksanlaitokselta. Vaikka monella opintojen jatkaminen on dipan valmistumisen jälkeen se viimeinen asia mielessä, omalla kohdalla tutkimustyö innosti niin paljon, että päätin viime syksynä jatkaa hommia yliopistolla tohtorikoulutettavana.

Käytännössä tohtoriopinnot tarkoittavat sitä, että seuraavat nelisen vuotta kuluvat mm. lukemisen, kirjoittamisen, datankeruun, data-analyysin, opettamisen, kandi- ja dippatöiden ohjauksen, kirjoittamisen, lukemisen ja vielä kerran kirjoittamisen ja lukemisen merkeissä. Mukaan mahtuu myös aimo määrä yritysyhteistyötä eli omalla kohdalla yhteistyötä rakennustuotannon kanssa, tuloksista viestintää, yhdessä kehittämistä sekä asioiden viemistä ihan konkreettisesti yritysten käytäntöön.

Jos tätä häröpalloa pitäisi jotenkin kiteyttää, voisin sanoa toimivani jonkinlaisena konsulttina, joka kehittää rakentamisen tuotantoprosesseja, mutta samalla kirjoittaa tästä kehityksestä noin kymmenen dippaa. Lopuksi näistä “dipoista” (eli hieman dippaa laajemmista konferenssi- ja journal-artikkeleista) koostetaan väitöskirja. Omalla kohdalla tutkimus onkin siis hyvin soveltavaa ja käytännönläheistä, ja olen ensimmäisen puolen vuoden jälkeen hommasta älyttämän innoissani!

Mistä innostus jatko-opintoja kohtaan löytyi?

Valinta lukittautua neljän vuoden väikkäriprojektiin ei ollut helppo, ja teollisuuden puolella monia muitakin kiinnostavia vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla. Idea jatko-opinnoista oli kuitenkin kytenyt jo opintojen toisesta vuodesta lähtien, kun silloisella työnantajalla läheinen työkaveri teki osa-aikaisena väitöskirjaa, samalla tehden konkreettista projektityötä teollisuudessa. Tämä tiukan teorian ja käytännönläheisen tekemisen yhteensovitus vaikutti hyvinkin innostavalta, kun tutkimuksessa saatuja oppeja pystyi suoraan hyödyntämään käytännön työssä.

Omalla kohdalla innostus tutkimusta kasvoi entisestään maisterivaiheen opintojen aikana, kun sekä työnantaja että proffat saivat innostavasti iskostettua päähän tutkimuksen tärkeyttä rakennusalan kehityksessä. Jos kerran maailman parhaiden asiantuntijoiden mielestä ala tarvitsee kehittyäkseen enemmän käytännönläheisiä akateemikkoja, miksei minustakin voisi tulla sellainen?

Lisäksi teollisuuden kasvanut kiinnostus tutkimus- ja kehitystyötä kohtaan on antanut signaaleja siitä, että kauan kaivattu rakentamisen tuottavuusloikka voisi olla lähempänä kuin pitkään aikaan. Loppujen lopuksi ei ollut vaikea perustella itselleen sitä, miksi tämän kehityksen kärkijoukoissa olisi innostavaa olla mukana.

Miltä homma on nyt puolen vuoden jälkeen näyttänyt?

Nyt kun tutkijanuraa on puolisen vuotta takana, voin kevein mielin todeta työn lunastaneen kaikki sille kasatut odotukset, ja hieman enemmänkin.  Se miten suoraviivaisesti tutkimuksen oppeja pääsee soveltamaan käytäntöön on yllättänyt hyvin positiivisesti, ja tekeminen on kaukana siitä muutosvastarintaisesta asenteesta josta rakennusalaa usein syytetään. Eri toimijoiden kehityslähtöisyys sekä yhteistoiminnallisuus tekemisessä on ollut mahtavaa kokea. Samoin fiilis tutkimusryhmän sisällä on hyvä ja tukeva: vaikka tutkimus onkin lähtökohtaisesti itsenäistä tekemistä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä että ongelmien kanssa jäisi yksin. Kiteytettynä voisi sanoa, että kaikki stereotyyppiset luulot akateemisen työskentelyn luonteesta ovat karisseet hyvinkin nopeasti.

Tiiviin yhteistoiminnallisuuden lisäksi tutkimustyön rytmi on osoittautunut hyvinkin mieleiseksi. Koska saavutettavat tavoitteet asettuvat usein hyvin pitkälle aikavälille, voi oman tekemiseensä ja työn rytmin muokata käytännössä juuri sellaiseksi kuin itse haluaa. Proffat eivät mikromanageeraa ja ohjaa tekemistä päivittäin, vaan tärkeintä on että asiat etenevät isossa kuvassa oikealla tahdilla. Tämä mahdollistaa oikeasti tärkeisiin asioihin keskittymisen, jolloin asioiden selvittämiselle, pohdinnalle ja makustelulle jää huomattavasti enemmän aivokapasiteettia kuin kiireellisessä projektiarjessa. Erityisesti tämän vuoksi puolen vuoden aikana on tuntunut, että oma oppiminen on ollut järisyttävän vauhdikasta.


Firan Sompasaareen rakentamissa kohteissa hyödynnetään tahtituotantoa, joka on myös väikkärini keskeisiä teemoja.

Mitä sitten tohtoritutkinnon jälkeen?

Vaikka jotain ajatusta tulevaisuudensuunnitelmista  on jo nyt, rehellisesti sanottuna seuraavan neljän vuoden aikana voi tapahtua mitä vaan. Ovet ovat auki oikeastaan aika moneen suuntaan: proffaksi, teollisuuteen, konsultiksi, tai vaikka  ulkomaille töihin ovat kaikki tällä hetkellä yhtä mahdollisia vaihtoehtoja. Vaikka tohtorin paperit eivät ole kiihdytyskaista johtotason tehtäviin, eivät ne myöskään sulje oikeastaan mitään vaihtoehtoja pois.

Ehkä tärkeintä onkin se, miten omaa osaamistaan pystyy tulevaisuudessa myymään. Jotkut voivat pitää rakentamistalouden tohtoria ylikoulutettuna, mutta itse näen olevani neljän vuoden päästä yksi maailman parhaita erikoisasiantuntijoita omassa tutkimusaiheessani. Ero näiden kahden näkökulman välillä on huikea! Rakennusala tarvitsee laaja-alaista osaamista, ja erityisesti digitalisaation murroksen aikana analyyttista otetta hallita haastavia kokonaisuuksia tarvitaan entistä enemmän. Kuten vuoden 2018 Rakennusalan DI  Leena Korkiala-Tanttu totesi, “tohtoreita valmistuu alalle aivan liian vähän”

Yhteenvetona, voin omasta puolesta ehdottomasti suositella jatko-opintoja varteenotettavana vaihtoehtona, vaikka selkeä uraputki esimerkiksi yksityisellä puolella olisikin auki. Tutkimuksen tekeminen ei ole todellakaan pelkkää yksin puurtamista, vaan aktiivista yhdessä kehittämistä alan parhaiden tyyppien kanssa. Vaikka tohtorintutkinto ei ole suora oikotie onneen, tarjoaa se kuitenkin sellaiset verkostot ja kyvyn ajatella analyyttisesti, jota myös yksityisellä puolella kipeästi kaivataan ja arvostetaan

Joonas Lehtovaara
joonas.lehtovaara@aalto.fi

Joulukuun halloped-kuulumiset ja edunvalvontavuoden wrap-up

Moikka! Edunvalvontavuosi lähenee loppuaan, ja ENGin hallopedit pistivän vuoden pakettiin 20.12. vuoden viimeisessä halloped-kokouksessa. Loppuvuodesta työstettiin paljon asioita, jotka konkretisoituvat ensi vuoden aikana – alla hieman ajatuksia loppuvuotena tapahtuneista asioista:

  • ENGillä taas kiitettävä määrä hallopedeja ensi vuodelle
    • Kokonaisuudessaan ENGin halloped-haku onnistui erinomaisesti, ja kaikkiin tärkeimpiin ryhmiin saatiin sekä varsinaiset että varaedustajat. Ensi vuonna ENGillä on yhteensä n. 20 hallopedia
    • Mukaan saatiin paljon sekä uusia että jo kokeneempia opiskelijaedustajia, mikä on jatkuvuuden kannalta hienoa!
  • Ensi syksynä alkavasta “Computational engineering” -kandiohjelmasta:
    • Sisäänotto on ensi syksynä 25 fuksia, jotka IK ottaa vastaan. Asiasta sovittiin kiltojen ja koulun kesken joulukuussa.
    • Uuden englanninkielisen kandiohjelman alkaminen tarkoittaa myös kurssitarjonnan laajenemista. Erityisesti FEM- ja numeeriset menetelmät-kursseja tulee lisää, joista voi myös jatkossa muodostaa “computational engineering”-sivuaineen
    • Uuden ohjelman myötä myös nykyisiä kandimekaniikan- ja termiksen kursseja järjestetään kahtena opetuskertana, toinen englanniksi ja toinen suomeksi. Tämä tarjoaa myös suomenkielisille kandiopiskelijoille mahdollisuuden suunnitella oma “mekaniikkapolkunsa” jatkossa joustavammin
  • Kandiarvioinnin pohjalta tehtävistä muutoksista kandiohjelmiin:
    • Loppuvuodesta järjestetyssä kandipääaineiden arvioinnissa ideoitiin huomattava määrä mahdollisia uudistuksia kandiohjelmiin, joista osa implementoidaan jo ensi syksyn opetussuunnitelmaan
    • Suurimpana yksittäisenä mahdollisena muutoksena on perusfyssien ja kemian sisällyttäminen kolmen kurssin “peruskurssipooliin”, josta opiskelija voisi valita mieleisensä kokonaisuuden. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kemian perusteet tai sähkömagnetismin voisi jatkossa halutessaan korvata esim. todarin, FEMin tai kauppiksen kursseilla.
    • Lisäksi yksittäisiin kandikursseihin on tulossa muutoksia, esim. KJR:n konepainotteisilla kursseilla tulee mahdollisesti tulevaisuudessa olemaan erillisiä moduuleja, josta opiskelija voi halutessaan painottaa raksaa tai konetta vahvemmin kurssilla.
    • Esitetyt muutokset ovat kuitenkin vasta alustavia ajatuksia, ja näiden työstämistä jatketaan koulun ja hallopedien voimin heti alkuvuodesta!
  • Siirtymisestä 5op:n kursseista 6op:n kurssikokonaisuuksiin:
    • Suurella todennäköisyydellä vuosina 2020-2022 siirrytään koko Aalto-tasolla kuuden opintopisteen kurssikokonaisuuksiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ENGin seuraava iso tutkintouudistus tulee tapahtumaan vuonna 2022, jota ennen koko tutkintojen rakennetta tullaan miettimään kokonaisuuksina uudelleen.

Hyvää joulua ja uuttavuotta!
Joonas Lehtovaara, ENG halloped-vastaava 2018

Lokakuun halloped-kuulumiset

Link

Moikka! Edunvalvonnassa on tapahtunut paljon ensimmäisen periodin aikana, alla tiivistettynä tämän hetken kuumimmat keskustelunaiheet:

ENGin kandiohjelmien arviointi ja uudistus

Vuonna 2013 alkaneita kandiohjelmia arvioidaan laajemmin marraskuun aikana. Tavoitteena on keskittyä kandiohjelmien sisällöllisiin puutteisiin sekä niiden korjaamiseen, ja tehtävät muutokset tulevat voimaan vuoden 2020 opintosuunnitelmaan. Isompia, rakenteellisia muutoksia ohjelmiin on alustavasti kaavailtu vuodelle 2022, näitä tullaan arvioimaan ja suunnittelemaan myöhemmin.

ENGin maisteriohjelmien katsaus

Marraskuun aikana myös maisteriohjelmien onnistumista tarkastellaan ohjelmien sisäisissä työryhmissä. Kyse on kuitenkin kandiohjelmien uudistusta pienemmästä katsauksesta, ja tarkoituksena onkin lähinnä tarkastella miten ohjelmalla on kuluvana vuonna sujunut. Mikäli sinulla on antaa palautetta, otan mielelläni vastaan kommentteja ja välitän nämä ohjelmajohtajille!

 

Halloped-haku aukeaa marraskuun ensimmäisellä viikolla

Kohta on taas tullut aika hakea uusia hallinnon opiskelijaedustajia! Halloped-hausta tullaan antamaan lisätietoa kuun vaihteessa, mutta mikäli kiinnostus opiskelijaedustusta kohtaan on ollut harkinnassa, kannattaa nyt jo lukea tiivis infopaketti halloped-toiminnasta täältä: https://blogs.aalto.fi/ityopintoblogi/author/ollikekalainen/

Joonas Lehtovaara, ENGin halloped-vastaava
joonas.lehtovaara@aalto.fi

Syyskuun halloped-kuulumiset

Hyvää alkanutta lukuvuotta!

Kesätöiden vaihtuessa luentoihin ja harkkoihin myös hallopedit jatkavat toimintaansa hyvin ansaitun kokoustauon jälkeen. Alla hieman kuulumisia syksyn ensimmäisestä halloped-kokouksesta:

Kuulumisia ENGistä

  • Kurssijärjestelyt: Maisterin 1. periodin kursseista raksalla Beams and frames sekä koneella Mechanical engineering in society ovat keränneet (jälleen) palautetta huonosta organisoinnista. Puhuttiin siitä, voisiko kurssin käytännön järjestelyt siirtää suoraan assarille? Tämä malli toimii esimerkiksi SCI:n puolella erinomaisesti. Asiaa viedään eteenpäin ENGin maisteriohjausryhmissä.
  • Kandi- ja maisterivaiheen auditointi: Maisteriohjelmien katselmukset lähtevät käyntiin nyt syksyllä, kandiohjelmien arvionnit keväällä. Erityisesti kandiohjelmien arvioinnissa on tarkoitus pohtia, onko nykyinen kandien rakenne toimiva, ja jos ei, niin miten sitä tulisi muuttaa. Arvioinnissa on mukana myös opiskelijaedustajia, voitte välittää palautetta / kehitysehdotuksia hallopedeille tai kiltojen opintovastaaville!

Kuulumisia AYYlta

  • Aallon strategia: Uusi Aallon opetuksesta vastaava vararehtori Petri Suomela aloitti syyskuun alussa, ja yliopiston strategiaa päivitetään syksyllä. Radikaaleja muutoksia ei ole tiedossa, isoina teemoina säilyvät ainakin hyvinvointi, työelämätaidot sekä life long learning.
    • AllWell on kerännyt kiitosta, ja se toteutetaan myös ensi vuonna.
    • Kokouksessa keskusteltiin paljon työelämätaitojen palkitsemisesta. Vaikka noppien antaminen laajemmin esimerkiksi vapaaehtoistehtävistä tai työkokemuksesta on hyvä idea, tämä ei kuitenkaan välttämättä ENGissä palvelisi tarkoitustaan. Motivoisivatko nopat oikeasti esimerkiksi hallitushaussa?
    • Jatkuva oppiminen myös yliopisto-opintojen jälkeen on tärkeä kehityskohta, ja esimerkiksi alumnitoimintaa voisi toteuttaa aktiivisemmin kaikissa korkeakouluissa.
  • Halloped-toiminta: Syksyn yksi iso teema AYY:lla on halloped-toiminnan kehittäminen
    • AYY panostaa halloped-rekryyn ja sen näkyvyyteen entistä enemmän
    • Halloped-nettikurssi ilmestyy vuodenvaihteessa, jonka voi käydä joko hallopedina oleva tai hallopedoinnista kiinnostunut henkilö

Hyvää alkavaa syksyä!

-Joonas, ENG halloped-vastaava