Kuten Suomen hallituskin, niin myös ENG-Hallopedit tarvitsevat kärkihankkeita. Erona on vain se, että hallituksella ei ole resursseja (rahaa) toteuttaa hankkeitaan, mutta Hallopedeilla on (vapaaehtoistyövoima). Kutsunkin siis kaikki asianomaiset mukaan keskustelemaan, mihin opiskelijavaikuttamistoiminnassa tulisi tänä syksynä panostaa. Tässä on esimerkkejä, jotka ovat muhineet omassa mielessäni jo jonkin aikaa.

1. Opiskelijavoimin uuden kandidaatin tutkintorakenteen suunnittelu

Nykyiset kandidaattiohjelmat perustuvat vuonna 2013 valmistuneeseen kandidaattiuudistukseen. Tehokkuudestaan huolimatta on nykyinen kandidaatin tutkinto aiheuttanut soraääniä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat voisivat jatkaa kandidaattiohjelman kehittämistä kohti mielekkäämpiä ja koherentimpia pääaineita. Suunnitelmat tulisi luonnollisesti tehdä yhteistyössä korkeakoulun kanssa, jotta sopimattomia rakenteita ei pääsisi syntymään. Uudistustyöhön pitäisi saada opiskelijoita kaikilta ENGin osa-alueilta, sieltä mistä paras tietämys kyseisen alan koulutustarpeistakin löytyy.

2. Valmistautuminen englanninkielisiin maisteriohjelmiin

Tässä aiheessa näen ainakin kaksi vaikuttamisen paikkaa:

2a) Maisterifuksien vastaanotto

Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen Iso- ja KV-vastaavan tulisi tiedostaa se fakta, että ensi vuonna kaikki maisterifuksit saapuvat englanninkieliseen maisteriohjelmaan. Osa näistä valituista on suomenkielisiä, osa ei. Miten näiden opiskelijoiden vastaanotto ja orientaatio aiotaan järjestää? Miten näiden opiskelijoiden vastaanottaminen suhtautuu vaihto-opiskelijoiden ja kandidaattifuksien vastaanottoon? Aiotaanko yhä väkisin erotella maisterivaiheeseen tulevat suomalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat? Mikä on ammattiainekerhojen rooli tässä kaikessa?

2b) Suomalaisten AMK-insinöörien mahdollisuudet tulla valituksi Maisterivaiheen haussa

Opintojen suunnittelijoilta on tullut selvä viesti, että kun tulevaisuudessa suomalaiset AMK-insinöörit ja ulkomaisista yliopistoista tulevat tekniikan kandidaatit asetetaan samalle viivalle, jäävät AMK-insinöörit auttamatta vertailussa jälkeen. ENGin nykyinen Maisterivaiheen valintakriteeristö suosii hyvää menestystä yliopistotasoisessa oppilaitoksessa.

Toisaalta ensi kevään haussa otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön 100€ hakemusmaksu EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille hakijoille. Jos hallitus toteuttaa aikeensa, niin tulevaisuudessa näille opiskelijoille voidaan määrätä myös lukuvuosimaksu. Tämä luultavasti jonkin verran alentaa näiden opiskelijoiden hakuintoa.

Pitäisikö tähän kulkuun aktiivisemmin puuttua, vai jäädä ihmeissään seuraamaan lopputuloksia?

3. Miten opiskelukulttuuria voisi muuttaa?

Kandivaiheen opiskelu tuntuu pakkopullalta. Opiskelijat pyrkivät monin tavoin optimoimaan opiskeluun käyttämäänsä aikaa. Massaluennoilla ei päästä vuorovaikutteiseen oppimiseen, opiskelijat ylipäätään eivät käy näillä luennoilla. Mitkä tekijät vaikuttavat tällaiseen opiskeluun suhtautumiseen? Miten opiskelu- ja opettamiskulttuuria voisi kehittää myönteisempään suuntaan?

4. Muut hankkeet

Myös muut kehityshankkeet tulevat kysymykseen. Nämä hankkeet voivat liittyä esim. Halloped-toiminnan kehittämiseen, opiskelijan olojen parantamiseen tai opetuksen edistämiseen. Sopivat projektit voivat hakea myös rahoitusta AYY:n ja Aalto-yliopiston yhteisestä hankekassasta: http://ayy.fi/jasenille/palvelut/rahaa-oppimisprojekteihin/

Aalto-yliopistossa on meneillään uudistus, jossa maisteriohjelmista tehdään englanninkielisiä. Insinööritieteiden korkeakoulussa nämä uudet ohjelmat alkavat syksyllä 2016. Aikaisemmin maisterivaiheen haussa oli tarjolla erikseen suomenkielisiä ja englanninkielisiä hakukohteita, jatkossa haetaan siis vain englanninkielisiin maisteriohjelmiin.

Opintojensuunnittelijoilta on tullut selvä viesti, että kun tulevaisuudessa suomalaiset AMK-insinöörit ja ulkomaisista yliopistoista tulevat tekniikan kandidaatit asetetaan samalle viivalle, jäävät AMK-insinöörit auttamatta vertailussa jälkeen. Aallon linjausten mukaan maisterivaiheen valintakriteerit suosivat voimakkaasti kandidaatin tutkintoa hyvässä yliopistossa verrattuna AMK-tutkintoihin. Jokainen hakukohde voi itse määrittää, kuinka paljon haluaa painottaa eri tekijöitä maisterivaiheen hakijoiden arvottamisessa.

Tällä viikolla Koneenrakennustekniikan maisteriohjelmassa keskusteltiin asiasta. Pian kävi selväksi, että haussa halutaan suosia hyvätasoisista yliopistoista tulevia opiskelijoita. Opintojensuunnittelija antoi esimerkin: kun tarkastellaan viime vuosina maisterivaiheenhaussa hyväksyttyjä opiskelijoita, niin jatkossa suomalaisia tulisi valituksi vain muutama. Käytännössä AMK-taustaisen hakijan keskiarvon tulisi olla huomattavasti yli 4, mikäli haluaa pärjätä englanninkielisessä haussa. Tämän vuoden maisterivaiheen haussa Koneenrakennustekniikan tavoitekiintiöt olivat suomenkieliselle hakukohteelle 22 ja englanninkieliselle 20. Ensi vuoden tavoitekiintiöksi määritettiin 30 (ENG Akateeminen komitea 4/2015 liite 5 https://inside.aalto.fi/display/fieng/Kokoukset+2015). Näiden päätösten valossa vain huippupistein suoriutuneen suomalaisen AMK-insinöörin kannattaa hakea Aaltoon opiskelemaan, muiden kannattaa kääntää katseet toisiin tekniikan alan yliopistoihin.

Hyvien ulkomaalastein opiskelijoiden valinta toki tukee Aallon tavoitteita kehittyä kohti kansainvälistä huippuyliopistoa. Kansainvälisten opiskelijoiden valinnassa on kuitenkin ollut myös ongelmia. Ensinnäkin kansainväliset opiskelijat ottavat vastaan myönnetyn opiskelupaikan harvemmin kuin suomaiset opiskelijat. Toiseksi haasteena on ollut kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. TEK:n vastavalmistuneiden kyselyyn vastanneista suomalaisista 22 % oli työttömiä työntekijöitä valmistumishetkellään, kun ulkomaalaisilla vastaava luku oli 45 % (https://www.tek.fi/tutkimus/vastavalmistuneiden-kysely) . Nykyisin esimerkiksi rakennusteollisuudessa on ymmärrettävää, että yritys palkkaa ennemmin suomalaisen AMK-taustaisen diplomi-insinöörin, kuin ulkomaisen vain maisterintutkinnon Suomessa tehneen opiskelijan.

Haluan kiittää vielä kaikkia kevään palautekyselyyn vastanneista. Kävin esittämässä näkemyksenne ENGin opetusforumissa, kalvot löytyvät esim. täältä: https://inside.aalto.fi/display/fieng/Opetusfoorumit (“Kirjallisia vastauksia kandipalautteesta”). Vastauksenne tarjosivat niin kirpeää palautetta yliopistomme ongelmakohtiin, että korkeakoulumme johto päätti reagoida. Opiskelijapalveluiden (LES) päällikkö Marjo Immonen ja opetuksesta vastaava varadekaani Kirsi Virrantaus aikovat kiertää kaikilla laitoksilla virkistämässä opettajia entistä parempaan opetukseen.

Viime vuoden Kandipalautekyselyn tulokset on julkistettu. Aalto-yliopisto sai heikoimmat pisteet kaikista suomen yliopistoista. Kandipalautteen tulokset ja vastausprosentti vaikuttavat suoraan yliopistojen rahoituksen jakoon. Dekaani Marquis tuskaili viime maanantain ENG-korkeakoulun johtoryhmän kokouksessa, että puutteita oli ihan samoissa asioissa kuin viime vuonnakin.

Tein ENG-korkeakoulun suurimmista puutteista kyselyn, johon voit vastata tästä. Kyselyssä voi siis antaa kirjallista palautetta yliopistomme kehittämiseksi. Aion esitellä kyselyn tuloksia 1.6. järjestettävässä korkeakoulumme opetusfoorumissa, minkä lisäksi käymme tulosten avulla keskustelua korkeakoulumme johdon kanssa kehitystoimenpiteistä. Toivoisin siis mahdollisimman paljon vastauksia!

Olen koonnut tähän joitain poimintoja Kandipalautekyselyn tuloksista.

Aalto ENG, 222 vastaajaa

• Puolet ottanut opintolainaa
• 5 % isoja taloudellisia huolia
• 82% miehiä
• 83% harrastaa liikuntaa
• 41% osallistuu aktiivisesti ainejärjestön tai ylioppilaskunnan toimintaan
• ENGin opiskelijat olivat Aallosta tyytyväisimpiä elämäänsä (8,27/1-10)
• 70% mielestä opetus oli pääosin laadukasta
• 46% ei tyytyväinen opetusmenetelmiin
• 17% ei ole sitä mieltä, että opetushenkilöstö on ollut valmis kuuntelemaan opiskelijoiden kysymyksiä ja huolenaiheita myös opetustilanteiden ja vastaanottoaikojen ulkopuolella.
• 42% mielestä ei ole ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun.
• 54% olisi kaivannut lisäohjausta opinnoissa suuntautumiseen
• 57% mielestä ei riittävää ohjausta harjoittelupaikan löytymiseen
• 24% oleskellut ulkomailla opintojensa aikana
• 76% mielestä myönnetyt opintopisteet eivät ole vastanneet työmäärää
• Vähiten tyytymättömiä opinto-ohjelman tarjoamiin vaikuttamismahdollisuuksiin (25%)
• 56% ei ole kokenut saaneensa tarpeeksi palautetta opettajilta
• 51% opettajilta saatu palaute on auttanut opinnoissa
• Määrätietoisimmat (6,9/1-10) mutta myös vähiten sinnikkäät opiskelijat (5,36/1-10). Paras koettu hyvinvointi (6,85/1-10)
• 58,4% mielestä valmistumisen viivästyminen johtui jostain syystä.  Näistä 39 %:n mielestä valmistumisen viivästyminen johtui opintojen ohjauksen puutteesta, 64 %:n mielestä kurssien aikatauluista.

Tässä kirjoituksessa pyrin analysoimaan tänä keväänä opiskeluun käyttämääni ajasta kerättyä raakadataa. Olen kirjannut muistiin ja dokumentoinut Excel-tiedostoon viikoittain eri kursseilla käyttämääni aikaa. Opiskeluajaksi olen laskenut sen, kun olen pääasiallisesti paneutunut kyseisen kurssin opiskeluun. Kursseihin mahdollisesti liittyviä sähköpostien tai vastaavien viestien lukemista en ole huomioinut, sillä näiden erittely olisi haastavaa. Datasta koottu taulukko ja kuvaaja on esitetty ohessa.

Ensimmäisenä voi havaita, että olin viime lukukauden vaihto-opiskelemassa Wienissä. Paikallinen talvilukukausi kestää tammikuun loppuun. Lisäksi koin huonoa onnea kurssieni suhteen, sillä jouduin tekemään kolmelle kurssille harjoitustöitä vielä Suomeen palaamisen jälkeen.

Toinen opiskeluaikaan merkittävästi vaikuttava tekijä oli työskenteleminen assistenttina 18.3.-9.4. välisenä aikana. Harjoitusryhmiä oli 8 h/viikossa, minkä päälle voi laskea 4 h/viikossa harjoituksiin tutustumista ja tulosten merkkailua. Opiskelijan kevääseen vaikuttaa muun vapaa-ajan harrasteiden lisäksi aina myös kesätyönhaku. Itse aloitin kesätyöt 20.4.

Suoritin lopulta 19 op:n verran kursseja Aallossa tänä lukukautena. Yhden kurssin (Tietokonemallintaminen) jouduin jättämään kesken puutteellisten esitietojen takia. Esitietojen riittämättömyys ei käynyt ilmi kurssin Noppa-sivuilta, se täytyi käydä luennoilla ja laskareissa toteamassa.

Digitaalinen säätö -kurssi näyttää tulleen kohtuuttoman helposti suoritetuksi. Tämä johtuu siitä, että yhtä vaihtokurssia varten pääsin syventymään aiheeseen jo syksyllä.

Tuloksista nähdään, että painottamaton keskiarvo opiskeluun käytetyn ajan ja laskennallisen työmäärän välisestä suhteesta on 0,35. Toisin sanottuna käytin aikaa opiskeluun 9,3 h/op, kun laskennallinen määrä on 26,6 h/op. Voidaan havaita myös, että kun ei oteta huomioon Digitaalinen säätö -kurssia, niin pienemmät kurssit ovat vieneet keskimäärin enemmän aikaa kuin isommat kurssit. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että sekä Mechatronic excercises- että Mobilehydrauliikka -kursseilla painottuu harjoitustöiden tekeminen.

Olisinko pystynyt opiskelemaan enemmän kursseja tai käyttämään enemmän aikaa näihin kursseihin? Opiskelukuorma tuntui erityisesti tammi-helmikuun vaihteessa liian suurelta. Laskennallisesti Aallossa tulisi käyttää keskimäärin 1600h/(5 periodia*7 viikkoa) = 45,7 h/vko aikaa opiskeluun. Itse käytin keskimäärin 28,9 h/vko niillä 15 viikolla, jolloin olin pääasiallisesti opiskelija. Omasta mielestäni tämä on riittävästi, ja olen tyytyväinen opiskeluun käyttämääni aikaan.

On huomioitavaa, että tässä tutkimuksessa on käyty läpi vain yksittäisen opiskelijan opiskelumääriä. Joitain johtopäätöksiä voi kuitenkin tehdä. Laskemista käy ilmi, että vaihto-opinnot voivat viivästyttää opiskeluja. Vanhojen kurssien opetuksen aikainen päättyminen keväällä toisaalta päästää opiskelijat aiemmin kesätöihin, mutta toisaalta hetkittäinen opiskelukuormitus nousee, mikä voi johtaa pienempiin opintopistekertymiin. Opiskelijoiden hakeutuminen kursseille, joiden suorittamiseen heillä ei ole valmiuksia, johtaa turhaan kuormitukseen ja hankaluuksiin.

Ennen lukuvuoden alkua tein myös suunnitelman, kuinka paljon aikoisin käyttää aikaa opiskeluun. Sen tavoitteena oli hahmottaa, kuinka paljon minun pitäisi käyttää aikaa opiskeluun ja tasata lukukauden lopun opiskelukuormitusta. Se piti aika hyvin paikkansa tammikuun osalta. Tuloksen perusteella aion yrittää tehdä jatkossa kuukausittaisen opiskelusuunnitelman.

Uudet englanninkieliset maisteriohjelmat starttaavat syksyllä 2016. Sitä myötä myös suomenkieliset maisterivaiheen hakukohteet poistuvat ensi vuoden haussa. Suomesta suoraan maisterivaiheeseen pyrkivät kilpailevat siis ensimmäistä kertaa paikoista kansainvälisten hakijoiden kanssa. Viime maisteriohjelman kehittämisryhmän kokouksen opintojen suunnittelija Tiina Kotti kertoi, että aikaisemmissa hauissa suomalaisten hakijoiden taso on ollut heikompi kuin ulkomaisten ja että hakukohteiden ”yhdistyminen” johtaa siihen, että entistä harvempi suomainen tulee valituksi.

Valitettavasti tilanne on kuitenkin sellainen, että ulkomailta tulevien opiskelijoiden työllistyminen Suomeen on ollut heikompaa kuin suomalaisten. Korkeakoulumme edustamat alat arvostavat suomenkielen taitoa, esimerkkinä rakennusteollisuus. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kouluttaminen suomalaisten kustannukselle ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä palvele yhteiskuntaa. On toki mahdollista, että lisääntynyt hyvien ulkomaalaisten opiskelijoiden sisäänotto kiihdyttää arvoa tuottavaa tutkimusta, mutta tiedä häntä.

Maisterivaiheen hakukriteereistä päätetään korkeakoulukohtaisesti. Näitä kriteerejä on mahdollista muuttaa niin, että myös jatkossa suomalaisia hakijoita tulee valituksi. Esimerkiksi AMK-tutkinnon voi rinnastaa yliopistotason kandidaattitutkintoon, tai suomenkielen osaamisesta antaa lisäpisteitä hakemukseen.

Uudessa tutkintorakenteessa pääaineisiin sisältyy 10 opintopistettä pääaineen valinnaisia kursseja, joilla pystyy jonkin verran suuntaamaan opintojaan jo kandivaiheessa kohti toivottua maisteripääainetta. Lisäksi ENY:ssa ja RYM:ssä perusmatematiikan kursseissa on valinnaisuutta riippuen aiotusta maisteripääaineesta. Vaikka näitä suosituksia ja suuntautumisvaihtoehtoja on olemassa, se ei tarkoita, että näiden kurssien valitseminen olisi pakollista johonkin tiettyyn maisteripääaineeseen pääsemiseen. Maisteripääaineeseen karsinta tapahtuu tarvittaessa opiskeluajan, opintojen keskiarvon ja suoritettujen opintopisteiden määrän perusteella.

Pääaineen valinnaiset kurssit johdattelevat eri maisteripääaineiden sisältöihin. Nämä kurssit auttavat hahmottamaan, mitä eri maisteripääaineet pitävät sisällään. Ne ei ole kuitenkaan esitietovaatimuksina mihinkään maisteripääaineeseen pääsemiselle.

Mainitsen loppuun yhden neuvon: Suosittelen ENY:läisille Statiikka ja Dynamiikka -kurssin suorittamista. Siitä on apua Kontinuumimekaniikan perusteet ja Virtausmekaniikan perusteet kursseilla.

Yleiset vaihtoon lähtemisen ohjeet

Aalto-yliopistossa voi hakea vaihtoon, kun kandivaiheesta aloittanut opiskelija on suorittanut vähintään 60 op tai maisterivaiheeseen hyväksytty opiskelija vähintään 30 op vähintään keskiarvolla 2,00. Opiskelijan on tehtävä opintosuunnitelma vaihdon ajaksi, jossa on merkattuna vähintään 30 op/lukukausi. Vaihto-opiskelun apurahan maksamisen edellytys on suorittaa vähintään 20 op/lukukausi. Apurahan suuruus on 1500€ lukukauden ja 2500€ lukuvuoden mittaiselta vaihto-opintojaksolta.

Vaihdossa suoritettavat kurssit

Vaihto-opiskelun edellytyksenä on myös, että vaihdossa suoritettavat kurssit voi sisällyttää tutkintoon. Vaihto-opiskelun aikana on hyvä yrittää suorittaa samoja kursseja, joita muuten kuuluisi pääaineeseen kyseisenä lukukautena tai -vuotena. Käytännössä on kuitenkin helpompaa suorittaa vapaasti valittavia tai sivuaineopintoja, jolloin kurssikorvaavuuksia ei tarvitse miettiä niin tarkkaan kuin pääaineopinnoissa. Suunnittelija Pertti Jokela huomauttaa, että sivuaineen kurssien tulee muodostaa koherentti kokonaisuus. Vaihto-opintosuunnitelma on hyväksytettävä jo hakuvaiheessa sekä opintojensuunnittelijalla että asianomaisella professorilla.

Lukukausien ajoittuminen vaihtoyliopistossa

Jokaisessa vaihtokohteessa on omat akateemiset kalenterinsa. On siis syytä jo vaihtomahdollisuuksia tutkiessa tarkistaa, miten vaihtokohteen lukukaudet ajoittuvat. Esimerkiksi monessa Keski-Euroopan maassa talvilukukausi kestää lokakuun alusta tammikuulle ja kesälukukausi maaliskuusta kesäkuulle. Syyslukukauden kestävä vaihto-opiskelu saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa kurssit Aallossa alkavat tammikuussa ennen vaihtokurssien päättymistä. Lehtori Markku Kuuvan mukaan on mahdollista seurata Aallossa alkavia kursseja etänä, jos asiasta saa sovittua kyseisten kurssien opettajien kanssa. Suunnittelija Riikka Jääskeläinen mainitsee, että 4. periodissa alkaville kursseille ehtii mukaan. Hän tuo myös esille, että tässä mielessä koko vuoden kestävä vaihto-opiskelu on helpompi. Kevään vaihto-opinnot saattavat hankaloittaa kesätyön hakua, mutta toisaalta kesätyöt voivat löytyä myös ulkomailta.

Vanhan tutkinnon opiskelijoille

Syksyllä 2017 odottava määräaika vanhan maisteritutkinnon valmistumiseksi saattaa aiheuttaa ylimääräistä hampaiden kiristelyä ja epäröintiä vaihtoon hakemisen suhteen. Lehtori Kuuvan mukaan vanhan rakenteen tutkinnon suorittamista kannattaa suosia vaihto-opintojen kustannuksella. Hän kertoo uuden tutkinto-ohjelman tuovan uusia pakollisia kursseja, vaikka kokonaispistekertymä olisikin uuteen tutkintorakenteeseen siirtyessä iso. Opintosektorin tuleekin paiskia ahkerasti töitä vielä pari vuotta, jotta siirtyminen vanhasta tutkintorakenteesta uuteen olisi mahdollisimman jouheva.

Vaihtoon lähteminen uudessa tutkinto-ohjelmassa

Uuden tutkinto-ohjelman opiskelijoille eniten tilaa vaihto-opinnoille on kolmantena opiskeluvuonna. Tämä johtuu siitä, että valtaosa vapaavalintaisista ja sivuaineen kursseista on merkattu mallilukkarissa kolmannelle opiskeluvuodelle. Pääaineen valinnaiset kurssit on tosin merkattu myös 3. vuodelle. Näiden kurssien ensimmäinen toteutuskerta on pääsääntöisesti vasta lukuvuonna 2015-2016, mutta tämän jälkeen niitä voisi käydä jo 2. opiskeluvuonna, jos ne vain lukujärjestykseen sopivat. Vaihto-opiskelemaan kandivaiheessa aikovan tulee ottaa huomioon, että kandidaatin tutkinto olisi hyvä saada valmiiksi kolmessa vuodessa, mikä takaisi mukavan siirtymisen maisterivaiheeseen. Vastikään tullut dekaanin päätös sallii siirtymisen maisterivaiheeseen, vaikka kandidaatin tutkinnosta puuttuisi korkeintaan 10 opintopistettä vaihto-opintojen takia. Kandivaiheen vaihto-opiskelussa on myös se pieni miinustekijä, että vaihtokohteessa pystyy opiskelemaan vain kandidaattitasoisia kursseja, kun maisterivaiheen opiskelija pystyy lukemaan kaikentasoisia kursseja. Projektipäällikkö Ville Kivimäki väläyttää ajatuksen siitä, että opiskelija suorittaisi kanditutkinnon 2,5 vuodessa. Tällöin voisi lähteä ”huoletta” maisteriopiskelijan statuksella vaihtoon jo 3. vuoden keväällä ja palkita näin omaa ahkeruuttaan. ”Näin kova opiskelutahti ei toki sovi kaikille. Pitää oppia tuntemaan omat rajansa ja motivaation lähteensä. Mutta arvelen, että joitakin motivoisi palkita itsensä tiukan kanditutkinnon jälkeen vaihto-opiskelulla, johon ei kohdistuisi kovia suorituspaineita.”, Ville jatkaa.

Vaihtoon voi hakea myös maisterivaiheessa. Markku Kuuva toteaa: ”Useassa uudessa maisteriohjelmassa suunnitellaan 4. vuoden syksyyn kompaktia aloitussettiä, johon omat opinnot on syytä synkronoida, tammikuussa aloittaminen voi olla huomattavan vaikeaa.” Neljäntenä opintovuonna on ehkä luontevaa lähteä koko lukuvuodeksi vaihtoon. Tällöin voisi 5. opiskeluvuonna käydä niitä kursseja, joita ei syystä tai toisesta saanut hyväksiluettua. Monessa maisteriohjelmassa tulee olemaan hyvät saumat lähteä vaihtoon 5. syksynä.

Vaihto-opiskelua suunnitellessa voi tulla vastaan tarve pidentää opintojen kokonaiskestoa. Lehtori Kuuva kertoo, että maisteriopintojen kestoa voi säätää opintojen kokonaiskestoa koskevien rajoitusten puitteissa ilman hallinnollisia seuraamuksia, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, että tätä ei kuitenkaan voi laajemmin suositella. Muun muassa opintotukikuukaudet tulee ottaa pohdinnassa huomioon.”

Muut tavat kansainvälistyä

Arvokasta kansainvälistä kokemusta on mahdollista kartuttaa myös esimerkiksi lähtemällä ulkomaille kesätöihin tai diplomityötä tekemään. DI-työn tekemiseen on myös mahdollista saada vaihtoapuraha. Halutessaan opiskelija voi hakea myös kansainväliseen maisteriohjelmaan.

Lisätietoa:

• Vaihtokohteista ja vaihtoon hakemisesta: KV-suunnittelija Riikka Jääskeläinen
• Vaihdon sisällön suunnittelu ja vaihto-opintojen sijoittaminen tutkintoon: oman pääaineen opintojensuunnittelija
• Yhteystiedot ja yleistä vaihtotietoa: https://into.aalto.fi/display/fimastereng/Vaihto-opiskelu