Viime vuoden Kandipalautekyselyn tulokset on julkistettu. Aalto-yliopisto sai heikoimmat pisteet kaikista suomen yliopistoista. Kandipalautteen tulokset ja vastausprosentti vaikuttavat suoraan yliopistojen rahoituksen jakoon. Dekaani Marquis tuskaili viime maanantain ENG-korkeakoulun johtoryhmän kokouksessa, että puutteita oli ihan samoissa asioissa kuin viime vuonnakin.

Tein ENG-korkeakoulun suurimmista puutteista kyselyn, johon voit vastata tästä. Kyselyssä voi siis antaa kirjallista palautetta yliopistomme kehittämiseksi. Aion esitellä kyselyn tuloksia 1.6. järjestettävässä korkeakoulumme opetusfoorumissa, minkä lisäksi käymme tulosten avulla keskustelua korkeakoulumme johdon kanssa kehitystoimenpiteistä. Toivoisin siis mahdollisimman paljon vastauksia!

Olen koonnut tähän joitain poimintoja Kandipalautekyselyn tuloksista.

Aalto ENG, 222 vastaajaa

• Puolet ottanut opintolainaa
• 5 % isoja taloudellisia huolia
• 82% miehiä
• 83% harrastaa liikuntaa
• 41% osallistuu aktiivisesti ainejärjestön tai ylioppilaskunnan toimintaan
• ENGin opiskelijat olivat Aallosta tyytyväisimpiä elämäänsä (8,27/1-10)
• 70% mielestä opetus oli pääosin laadukasta
• 46% ei tyytyväinen opetusmenetelmiin
• 17% ei ole sitä mieltä, että opetushenkilöstö on ollut valmis kuuntelemaan opiskelijoiden kysymyksiä ja huolenaiheita myös opetustilanteiden ja vastaanottoaikojen ulkopuolella.
• 42% mielestä ei ole ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun.
• 54% olisi kaivannut lisäohjausta opinnoissa suuntautumiseen
• 57% mielestä ei riittävää ohjausta harjoittelupaikan löytymiseen
• 24% oleskellut ulkomailla opintojensa aikana
• 76% mielestä myönnetyt opintopisteet eivät ole vastanneet työmäärää
• Vähiten tyytymättömiä opinto-ohjelman tarjoamiin vaikuttamismahdollisuuksiin (25%)
• 56% ei ole kokenut saaneensa tarpeeksi palautetta opettajilta
• 51% opettajilta saatu palaute on auttanut opinnoissa
• Määrätietoisimmat (6,9/1-10) mutta myös vähiten sinnikkäät opiskelijat (5,36/1-10). Paras koettu hyvinvointi (6,85/1-10)
• 58,4% mielestä valmistumisen viivästyminen johtui jostain syystä.  Näistä 39 %:n mielestä valmistumisen viivästyminen johtui opintojen ohjauksen puutteesta, 64 %:n mielestä kurssien aikatauluista.

Tässä kirjoituksessa pyrin analysoimaan tänä keväänä opiskeluun käyttämääni ajasta kerättyä raakadataa. Olen kirjannut muistiin ja dokumentoinut Excel-tiedostoon viikoittain eri kursseilla käyttämääni aikaa. Opiskeluajaksi olen laskenut sen, kun olen pääasiallisesti paneutunut kyseisen kurssin opiskeluun. Kursseihin mahdollisesti liittyviä sähköpostien tai vastaavien viestien lukemista en ole huomioinut, sillä näiden erittely olisi haastavaa. Datasta koottu taulukko ja kuvaaja on esitetty ohessa.

Ensimmäisenä voi havaita, että olin viime lukukauden vaihto-opiskelemassa Wienissä. Paikallinen talvilukukausi kestää tammikuun loppuun. Lisäksi koin huonoa onnea kurssieni suhteen, sillä jouduin tekemään kolmelle kurssille harjoitustöitä vielä Suomeen palaamisen jälkeen.

Toinen opiskeluaikaan merkittävästi vaikuttava tekijä oli työskenteleminen assistenttina 18.3.-9.4. välisenä aikana. Harjoitusryhmiä oli 8 h/viikossa, minkä päälle voi laskea 4 h/viikossa harjoituksiin tutustumista ja tulosten merkkailua. Opiskelijan kevääseen vaikuttaa muun vapaa-ajan harrasteiden lisäksi aina myös kesätyönhaku. Itse aloitin kesätyöt 20.4.

Suoritin lopulta 19 op:n verran kursseja Aallossa tänä lukukautena. Yhden kurssin (Tietokonemallintaminen) jouduin jättämään kesken puutteellisten esitietojen takia. Esitietojen riittämättömyys ei käynyt ilmi kurssin Noppa-sivuilta, se täytyi käydä luennoilla ja laskareissa toteamassa.

Digitaalinen säätö -kurssi näyttää tulleen kohtuuttoman helposti suoritetuksi. Tämä johtuu siitä, että yhtä vaihtokurssia varten pääsin syventymään aiheeseen jo syksyllä.

Tuloksista nähdään, että painottamaton keskiarvo opiskeluun käytetyn ajan ja laskennallisen työmäärän välisestä suhteesta on 0,35. Toisin sanottuna käytin aikaa opiskeluun 9,3 h/op, kun laskennallinen määrä on 26,6 h/op. Voidaan havaita myös, että kun ei oteta huomioon Digitaalinen säätö -kurssia, niin pienemmät kurssit ovat vieneet keskimäärin enemmän aikaa kuin isommat kurssit. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että sekä Mechatronic excercises- että Mobilehydrauliikka -kursseilla painottuu harjoitustöiden tekeminen.

Olisinko pystynyt opiskelemaan enemmän kursseja tai käyttämään enemmän aikaa näihin kursseihin? Opiskelukuorma tuntui erityisesti tammi-helmikuun vaihteessa liian suurelta. Laskennallisesti Aallossa tulisi käyttää keskimäärin 1600h/(5 periodia*7 viikkoa) = 45,7 h/vko aikaa opiskeluun. Itse käytin keskimäärin 28,9 h/vko niillä 15 viikolla, jolloin olin pääasiallisesti opiskelija. Omasta mielestäni tämä on riittävästi, ja olen tyytyväinen opiskeluun käyttämääni aikaan.

On huomioitavaa, että tässä tutkimuksessa on käyty läpi vain yksittäisen opiskelijan opiskelumääriä. Joitain johtopäätöksiä voi kuitenkin tehdä. Laskemista käy ilmi, että vaihto-opinnot voivat viivästyttää opiskeluja. Vanhojen kurssien opetuksen aikainen päättyminen keväällä toisaalta päästää opiskelijat aiemmin kesätöihin, mutta toisaalta hetkittäinen opiskelukuormitus nousee, mikä voi johtaa pienempiin opintopistekertymiin. Opiskelijoiden hakeutuminen kursseille, joiden suorittamiseen heillä ei ole valmiuksia, johtaa turhaan kuormitukseen ja hankaluuksiin.

Ennen lukuvuoden alkua tein myös suunnitelman, kuinka paljon aikoisin käyttää aikaa opiskeluun. Sen tavoitteena oli hahmottaa, kuinka paljon minun pitäisi käyttää aikaa opiskeluun ja tasata lukukauden lopun opiskelukuormitusta. Se piti aika hyvin paikkansa tammikuun osalta. Tuloksen perusteella aion yrittää tehdä jatkossa kuukausittaisen opiskelusuunnitelman.