Vuosi 2017 alkaa olla paketissa myös edunvalvonnan osalta. Varsinkin ENGissä vuosi on ollut varsin seesteistä aikaa. Seesteisyys on näkynyt muun muassa siinä, että akateemisen komitean kokouksia on peruttu päätösasioiden puutteessa. Vaikka ENGissä on ollut hiljaista, Aalto-tasolla asioita on kuitenkin tapahtunut. Tähän kirjoitukseen on koostettu vuoden 2017 tärkeimpiä edunvalvonta-aiheisia uutisia Aallossa. Alle listattujen asioiden lisäksi Aalto on muun muassa saanut vuoden 2017 aikana uudeksi rehtorikseen Ilkka Niemelän, KJR-ohjelma uudeksi ohjelmavastaavakseen Jarkko Niirasen ja ENG uuden opintoasiain päällikökseen Mirka Jalosen.

Joustava siirtyminen ENGin kandi- ja maisteriohjelmien välille
Joustava siirtyminen ENGin kandidaattiohjelmien ja maisteriohjelmien välille on otettu käyttöön. Tämä tarkoittaa, että 1.8.2016 jälkeen opintonsa aloittanut opiskelija voi vaihtaa maisterihakuvaiheessa oman kandipääaineen mukaisen maisteriohjelman muuksi ENGin maisteriohjelmaksi, mikäli tietyt ehdot täyttyvät. Lisätietoja joustavasta siirtymisestä löytyy Intosta: https://into.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=24317880.

Siirtyminen kahden vuoden opetussuunnitelmakausiin
Aalto-yliopisto on päättänyt siirtyä kahden vuoden opetussuunnitelmakausiin. Aiemmin kaudet ovat olleet vuoden mittaisia. Kaksivuotisten opetussuunnitelmakausien hyötyjä on avattu muun muassa täällä: https://ayy.fi/blogi/2016/10/05/vuoden-jatkoaika-opst-kaksivuotisiksi/. Opetussuunnitelmien päivittäminen tulee olemaan merkittävä haaste niin korkeakoululle kuin myös hallopedeille alkuvuodesta 2018.

Uusi tenttiohjesääntö
Syksystä 2017 alkaen koko Aallossa on ollut voimassa yhtenäinen tenttiohjesääntö. Uuden tenttiohjesäännön myötä kurssi-ilmoittautuminen on samalla ilmoittautuminen välikokeisiin ja kurssin yhteydessä järjestettävään kurssitenttiin, tosin muihin kuin kurssin ensimmäiseen tenttiin pitää ilmoittautua kuten ennenkin. Toinen suuri uuden tenttiohjeen tuoma muutos on, että tenttiin voi saapua 30 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta aiemman tunnin sijaan. Lisätietoja uudesta tenttiohjesäännöstä löytyy täältä: https://into.aalto.fi/display/fimastereng/Tenttiohje.

Opiskelijat eivät voi hyvin
Keväällä 2017 järjestetyn AllWell?-kyselyn tulosten mukaan Aallon opiskelijoista noin 20%:lla on kohonnut burnout-riski. Koko Suomen taso on noin 10%, joten tulosta voidaan pitää hälyttävänä. Korkeakoulun osalta korjaavat toimenpiteet painottuvat kursseihin, joissa on erityisen matala läpipääsyaste ja suuri työmäärä. Myös opiskelijat ovat aktivoituneet asian tiimoilta ja syksyllä 2017 Aaltoahdistus-kampanja on tuonut opiskelijoiden kokemuksia henkisestä kuormituksesta esille ansiokkaasti sosiaalisessa mediassa. Aaltoahdistuksen Facebook-sivuille pääsee täältä: https://www.facebook.com/Aaltoahdistus/. Korkeat burnout-luvut eivät palvele ketään, joten hyvinvoinnin edistäminen on myös jatkossa tärkeä haaste sekä koululle että opiskelijoille.

Olli Kekäläinen
KIKin väistyvä opintoministeri

Moro!

Viimeiset neljä kuukautta on vierähtänyt älyttömän nopeasti Singaporen lämmössä vaihto-opiskelun parissa, ja lukukausi alkaa olla pikkuhiljaa paketissa. Nyt kun hektinen luentojen, harkkojen, presisten, casejen (ja tietysti reissaamisen) täyteinen aika alkaa helpottaa, on hyvä hieman miettiä mitä sitä onkaan tullut tehtyä ja koettua.

Vaihtokokemuksista puhuttaessa yleensä painotetaan reissaamista, eri kulttuureista tuleviin ihmisiin tutustumista  ja kansainvälistymistä, mutta omasta mielestäni aika harvoin kuitenkaan tulee puhuttua itse opiskelusta. Halusi tai ei, vaihtoaikaa rytmittävät kuitenkin pitkälti juuri ne luennot, harkat, presikset ja caset! Näin vaihdon loppupuolelta tarkasteltuna opiskeluun ja sen suunnitteluun panostaminen ei kuitenkaan ollut pois vaihdon muista hyvistä jutuista – päin vastoin tekemällä asiat hieman paremmin ja järkevämmin reissaaminen, kulttuurien kohtaamiset ja vapaa-aika eivät kärsineet vaan nimenomaan vahvistuivat kokemuksina.

Tässäpä siis mun vinkit ja mietteet mitkä olisin halunnut ennen vaihtoa kuulla itse vaihdon aikaisesta opiskelusta:

Käytä kurssivalintoihin aikaa

Suunnittele ja hio kurssivalintoja mielummin liikaa kuin liian vähän. Vaikka vaihtoon hakiessa ja koulun alkaessa mielessä on sata muutakin ajankohtaista ja stressaavaa asiaa, panostaminen sen miettimiseen mitä lukee osoittautui oman mukavuuden kannalta hyvinkin tärkeäksi. Singaporessa löysin pienellä salapoliisityöllä parhaimmat kurssit muodollisesti tarjottavien kurssilistojen ulkopuolelta , ja lopulta onnistuin myös vääntämään luennot ja harkat kahteen perättäiseen päivään viikossa. Viisi päivää viikossa minulla oli siis aikaa tehdä mitä halusin, ja kun opiskelin niin opiskelin oikeasti mielenkiintoisia asioita. “Ota helpoimmat mahdolliset kurssit ja pääse vähällä”-ajattelumallissa on se onglema, että kurssien eteen joutuu joka tapauksessa tekemään aika paljon töitä. Käytä mielummin vähän enemmän aikaa mielenkiintoiseen hommaan kuin pakkopullaan!

Luennoilla käyminen on erinomainen tapa tutustua paikallisiin opiskelijoihin ja vaihtokohteen kulttuuriin

Useissa maissa kilpailu koulussa on kovaa ja opiskelu kallista, mikä johtaa helposti siihen että illanvietoissa pyörivät alkuorientaatioiden jälkeen lähinnä vaihtarit. Singaporessa paikallisiin opiskelijoihin törmäsi pääasiassa luennoilla, missä heihin olikin sitten helppo tutustua. Opin Singaporen kulttuurista, politiikasta ja paikallisesta elämästä valtaosan luentotaukojen keskusteluista ja harkkaryhmien kavereilta, mistä olisin jäänyt paitsi vain luentokalvot kotona selailemalla! Luennoilla oli myös helppo olla aktiivinen, kun luennoitsijat vastaisivat mieluusti kysymyksiin esimerkiksi Singaporelaisesta kulttuurista ja työnteon merkityksen eroista Euroopassa ja Aasiassa.

Opit vaihdon kursseilla taitoja joita Suomessa hyvin harva osaa

Vaikka useimmilla vaihdon aikana käydyt kurssit menevät vapaavalintaisten opintojen pinkkaan, se ei tarkoita etteivät kurssit voisi olla erittäinkin hyödynnettäviä Suomen koulussa tai työelämässä – päin vastoin, eri kulttuurin näkökulmasta tuttuunkin asiaan saa älyttömästi lisäpotkua. Mikäli aihe tuntuu turhalta tai asia jo aikaisemmin opitulta, sain itse älyttömästi lisämotivaatioita opiskeluun miettimällä miten kulttuurilliset ja paikalliset erot vaikuttavat opetettavaan asiaan. Esimerkiksi Management of Research and Development – kurssin proffa opetti kurssillaan samaa perusteoriaa mitä Suomessakin opetetaan, mutta kurssin aikana proffa avasi myös erinomaisesti Eurooppalaisen ja Aasialaisen R&D-prosessien eroja ja vinoumia, joita ei todellakaan tulisi pelkästään Suomessa opiskellessa edes ajateltua! Nämä erojen ja vinoumien tunnistamiset ovat juuri niitä taitoja, joilla oman alan ongelmiin löytää täysin yllättäviäkin ratkaisuja ja joka on samalla erittäin hyödynnettävää osaamista esimerkiksi työharjoitteluissa ja diplomitöissä.

Jokaisella on vaihtoon lähtiessä omat motiivinsa ja suunnitelmansa, eikä kukaan muu voi tietää paremmin miten toteutat itsellesi parhaimman vaihtokokonaisuuden. Mielestäni tärkeää on kuitenkin löytää itselle sopiva tasapaino kaiken härdellin keskellä, jonka pohjalla on mielekäs opiskelu. Vaihtoaika on ehdottomasti parempi kokonaisuus kun ne luennot, harkat presikset ja caset eivät vie kaikkea elinvoimaa vaan nimenomaan tukevat muita seikkailuja ja kokemuksia. Tsemppiä ja hyvää vaihtoa kaikille vuodenvaihteessa vaihtoon lähteville!

-Joonas