Hei! Marraskuun aikana keräsimme opiskelijoilta kysymyksiä, joita he halusivat esittää korkeakoulun henkilökunnalle. Kysymyksiä löytyikin sopivasti, ja ne esitettiin asianosaisille henkilökunnan jäsenille. Seuraavassa on esitetty vielä kysymykset, kysymyksiin vastaajat ja vastaukset:

Viime aikoina on tapahtunut paljon henkilöstön muuttoa paikasta toiseen ja laboratoriotilojen järjestelyä. Kuka tai mikä taho korkeakoulussa tekee päätöksiä tiloista, tilojen käytöstä ja muutoista? Gary Marquis, dekaani:

(Kirjoittajan vapaasti kääntämänä) Lopulta dekaani tekee päätökset liittyen tiloihin ja uudelleen sijoittumisiin. Ennen muuttojen tapahtumista on kuitenkin useita keskusteluita korkeakoulun, tutkimusryhmän ja ACREn välillä. Dekaania avustavat tässä työssä teknisten ja talouspalveluiden henkilöt ja koulun infrastruktuuri ryhmä. Pitkän tähtäimen tavoitteemme, jotka vaikuttavat kaikkiin muuttoihin ovat 1) Sijoittaa tutkimusryhmät niin lähelle kuin mahdollista toisiaan ja opiskelijoita 2) Kehittää ja uudistaa tiloja vastaamaan avoimempaa ja interaktiivisempaa työskentelytapaa ja 3) Säästää rahaa vähentämällä tilojen vuokrakustannuksia.

Esimerkkinä kohdasta 1), kun aloitin TKK:lla vain kahdeksan vuotta sitten, seitsemän sovelletun mekaniikan professoria istuivat neljässä eri rakennuksessa. Tällä hetkellä kaikki professorit ovat samassa rakennuksessa. Kouluna voimme osoittaa lukuisia vastaavia esimerkkejä. Mitä kohtaan 3) tulee, osana syksyllä 2015 julkaistuja valtion leikkauksia korkeakouluja kohtaan ja YT-neuvotteluiden tuloksena, Aalto sitoutui siihen että 1/3 kulusäästöistä saavuttetaisiin vähentämällä tiloja ja vuokrakustannuksia. Tähän mennessä olemme vastanneet ja jopa hieman ylittäneet tämän tavoitteen. Tämä on sallinut meidän säilyttää enemmän opetus- ja tutkimushenkilökuntaa verrattuna tilanteeseen, jossa tilasäästöt eivät olisi mahdollisia.

Voiko maisteritutkinto vaihdon takia venyä 2,5 vuoteen? Kirsi Virrantaus, opetuksesta vastaava varadekaani:

Maisteriopinnot voivat ja saavatkin kestää enemmän kuin 2 vuotta. On ymmärrettävää, että maisterivaiheessa opiskelija haluaa käydä työssä ja myös viettää osan opiskeluajasta vaihdossa. Maisteriopinnot on ohjelmoitu kestämään 2 vuotta, joista ensimmäinen vuosi useimmissa koulumme ohjlmissa sisältää pääosan ohjelman omista kursseista. Toinen vuosi on useimmissa ohjelmissa suunniteltu käytettäväksi vapaavalintaisiin kursseihin ja diplomityöhön. Opintoaika voi venyä 2,5-3 vuotiseksi. Maisterivaiheen opintoaika on joustavampi käsite kuin kandivaiheen.

Miksi kone- ja rakennustekniikka on yksi kanditason pääaine? Miksei ole erikseen, kuten kaikissa muissa yliopistoissa? Jani Romanoff, Kone- ja rakennustekniikan pääaineen vastuuprofessori:

A) Ydinaines on hyvin samanlainen molemmilla aloilla. Uuden ohjelman periaate on rakentaa vahva pohja ja toisaalta joustoa maisterivaiheeseen siirryttäessä. Tämän takia on katsottu parhaaksi yhdistää nämä kaksi ainetta.

B) En täysin ymmärrä tätä kysymystä. Suomessa ei ole tätä nykyä kovin montaa paikkaa jossa molemmat aineet on tarjolla. Esim. Oulussa on tehty vastaavan tyyppistä fuusiota rakennetekniikan osalta. Perinteisesti nämä ovat olleet eri aloja. Maailma muuttuu ja meidän pitää osata reagoida siihen. Uskon aidosti tämän olevan nykyaikainen ratkaisu.

Onko mahdollista vaihdossa opiskella lentotekniikkaa? Jukka Tuhkuri, Lujuusopin erikoistumisalan vastuuprofessori:

Vaihdossa voi opiskella lentotekniikkaa esimerkiksi KTH:ssa Tukholmassa, jonne Aallolla on vaihtosopimus. Lentotekniikkaa liittyviä kursseja on tarjolla myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, jonne voi hakea opiskelemaan valtakunnallisen JOO-sopimuksen kautta. Erityisiä lentotekniikkaa koskevia vaihtosopimuksia meillä ei ole.

Jos haluaa vaihtaa insinööritieteiden korkeakoulussa pääaineesta toiseen, miten se käytännössä onnistuu? Yhteishaun kautta vai onko muita vaihtoehtoja, kehen ottaa yhteyttä? Marjo Immonen, Insinööritieteiden korkeakoulun opintopalveluiden päällikkö:

Oletan, että tässä tarkoitetaan vain kandidaattitason koulutusta. Insinööritieteiden kandidaattiohjelman sisälle ei ole luotu mekanismia pääaineen vaihtamiselle, koska opiskelijat voivat sisällyttää sivuaineen ja vapaasti valittavien opintojen yhteyteen yhtä paljon opintoja, kuin pääaineessa on kursseja. Opiskelija voi siis valita itse ohjelmaansa myös toisen pääaineen tekemällä sopivia ainevalintoja hopsiinsa. Kandityön aiheen voi valita niin, että aihe sopii hyvin molempien pääaineiden alaan. Maisteriohjelmavalintoihin pääaineella on ollut merkitystä tähän asti, mutta nythän juuri viime kokouksessaan  1.12.2016 koulun akateeminen komitea IAK päätti niistä kursseista, jotka antavat riittävät valmiudet siirtyä maisteriohjelmavalinnoissa myös haluamansa toisen ohjelmaryppään piiriin ENGin sisällä. Esimerkiksi jos ENYn opiskelija on suorittanut kandiopintojen yhteydessä tietyt nimeltä mainitut KJR-kurssit, hän voi hakeutua CIV- tai MEC-ohjelmaan (CIV=Building Technology ja MEC=Mechanical Engineering). Kunkin pääaineen koordinaattorit ovat yhdyshenkilöitä siirtymiseen liittyvissä yksityiskohdissa ja minä myös.

Aalto-yliopiston sisällä tekniikan koulujen kesken siirtymismekanismit on luotu erikseen samoin kuin siirtymismenettelyt tekniikan yliopistojen ja eri koulutusalojen kesken, mutta näitä asioita ei nyt kysyttykään.

Jos vaihtaa kandiohjelmasta toiseen, lasketaanko suositusaikaraja kandin valmistumiseen alkuperäisestä aloituspäivästä ENGillä vai siitä päivästä, kun aloitti uudella linjalla? Marjo Immonen:

Jos opiskelija vaihtaa kandiohjelmaa, niin silloinhan hän vaihtaa koulua. Muissa kouluissa ei ole ns. kolmen vuoden sääntöä lainkaan, vaan opiskelija voi kanditutkinnon suoritettuaan siirtyä Aalto-yliopiston tekniikan koulujen välillä siten, kuin koulut itse määrittelevät. Tänä syksynä yliopiston akateeminen komitea päätti, että koulujen on luotava Aallon tekniikan koulujen kesken siirtomenettelyt kandi-maisteriopintojen väliin ja nämä yksityiskohdat ovat eri kouluissa olleet syksyn aikana valmistelussa. Rajatun opinto-oikeuden kannalta opintoajan lasku alkaa alusta, jos siirtyy toiseen kandiohjelmaan opiskelijavalintojen ns. DIA-yhteisvalinnan kautta. Opintotuen kannalta opintotuki lasketaan kuitenkin korkeakouluopintojen alkamisesta eikä uusien opintojen aloituksesta.

Toisessa tekniikan korkeakoulussa opintonsa aloittaneeseen ja myöhemmin Aalto ENGiin siirtyneeseen kandiopiskelijaan ei kohdisteta ns. kolmen vuoden sääntöä sellaisenaan, vaan ns. laskentakaavaa sovelletaan räätälöidysti riippuen hyväksiluetuista opinnoista jne.

Jos kysymyksellä tarkoitetaan pääaineen vaihtoa ENGin kandiohjelman sisällä, niin edellä jo siihen vastasinkin ja emme pidä tällaista vaihtoa koulun sisällä oikeastaan relevanttina vaihtoehtona. Jos opiskelijat pitävät, niin asiaa täytynee käsitellä vielä uudemman kerran.

Miksi maisteriohjelmassa kurssit ovat vain yhden periodin pituisia? Eihän siinä ajassa ehdi sisäistää oppimaansa! Marjo Immonen:

Todella hyvä kysymys tämäkin! Alkuperäinen tavoite on ollut se, että opetus suunnitellaan siten, että uudet opetussisällöt rakentuvat aina edellisten kurssien varaan ja uusien kurssien yhteydessä tietyt perusasiat kertautuvat. Näin ollen maisteriohjelman aikana varmastikin kunkin ohjelman keskeiset opit näyttäytyvät eri kurssien yhteydessä. Periodin kesto on kieltämättä aika lyhyt, mutta nykyinen viiden periodin jaksotus edellyttää verrattain lyhyitä opetusjaksoja. Koulun päätöksellä ns. arviointiviikolla voi olla opetusta. Varsin monet opettajat toteuttavatkin kurssin arvioinnin muilla tavoilla kuin tenttien avulla.

Periodin mittaiset kurssit ovat syntyneet myös siitä huolesta, että opiskelijoiden kuormitus olisi mahdollisimman tasaista ja kolme pakollista kurssia/periodi on ollut hyvä suunnittelun lähtökohta. Se on myös antanut mahdollisuuden jättää jotkut periodit avoimiksi esimerkiksi kv-vaihto-opiskelulle tai opiskelulle toisessa kotimaisessa korkeakoulussa.

Tämäkin on asia, jota seurataan ja arvioidaan. Luonnollisesti täytyy tehdä korjaavia toimenpiteitä, jos alkaa näyttää siltä, että oppimista ei ehdi tapahtumaan nykyisellä periodisuunnittelulla. Otetaan esitetty huoli vakavasti.