Uudessa tutkintorakenteessa pääaineisiin sisältyy 10 opintopistettä pääaineen valinnaisia kursseja, joilla pystyy jonkin verran suuntaamaan opintojaan jo kandivaiheessa kohti toivottua maisteripääainetta. Lisäksi ENY:ssa ja RYM:ssä perusmatematiikan kursseissa on valinnaisuutta riippuen aiotusta maisteripääaineesta. Vaikka näitä suosituksia ja suuntautumisvaihtoehtoja on olemassa, se ei tarkoita, että näiden kurssien valitseminen olisi pakollista johonkin tiettyyn maisteripääaineeseen pääsemiseen. Maisteripääaineeseen karsinta tapahtuu tarvittaessa opiskeluajan, opintojen keskiarvon ja suoritettujen opintopisteiden määrän perusteella.

Pääaineen valinnaiset kurssit johdattelevat eri maisteripääaineiden sisältöihin. Nämä kurssit auttavat hahmottamaan, mitä eri maisteripääaineet pitävät sisällään. Ne ei ole kuitenkaan esitietovaatimuksina mihinkään maisteripääaineeseen pääsemiselle.

Mainitsen loppuun yhden neuvon: Suosittelen ENY:läisille Statiikka ja Dynamiikka -kurssin suorittamista. Siitä on apua Kontinuumimekaniikan perusteet ja Virtausmekaniikan perusteet kursseilla.

Yleiset vaihtoon lähtemisen ohjeet

Aalto-yliopistossa voi hakea vaihtoon, kun kandivaiheesta aloittanut opiskelija on suorittanut vähintään 60 op tai maisterivaiheeseen hyväksytty opiskelija vähintään 30 op vähintään keskiarvolla 2,00. Opiskelijan on tehtävä opintosuunnitelma vaihdon ajaksi, jossa on merkattuna vähintään 30 op/lukukausi. Vaihto-opiskelun apurahan maksamisen edellytys on suorittaa vähintään 20 op/lukukausi. Apurahan suuruus on 1500€ lukukauden ja 2500€ lukuvuoden mittaiselta vaihto-opintojaksolta.

Vaihdossa suoritettavat kurssit

Vaihto-opiskelun edellytyksenä on myös, että vaihdossa suoritettavat kurssit voi sisällyttää tutkintoon. Vaihto-opiskelun aikana on hyvä yrittää suorittaa samoja kursseja, joita muuten kuuluisi pääaineeseen kyseisenä lukukautena tai -vuotena. Käytännössä on kuitenkin helpompaa suorittaa vapaasti valittavia tai sivuaineopintoja, jolloin kurssikorvaavuuksia ei tarvitse miettiä niin tarkkaan kuin pääaineopinnoissa. Suunnittelija Pertti Jokela huomauttaa, että sivuaineen kurssien tulee muodostaa koherentti kokonaisuus. Vaihto-opintosuunnitelma on hyväksytettävä jo hakuvaiheessa sekä opintojensuunnittelijalla että asianomaisella professorilla.

Lukukausien ajoittuminen vaihtoyliopistossa

Jokaisessa vaihtokohteessa on omat akateemiset kalenterinsa. On siis syytä jo vaihtomahdollisuuksia tutkiessa tarkistaa, miten vaihtokohteen lukukaudet ajoittuvat. Esimerkiksi monessa Keski-Euroopan maassa talvilukukausi kestää lokakuun alusta tammikuulle ja kesälukukausi maaliskuusta kesäkuulle. Syyslukukauden kestävä vaihto-opiskelu saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa kurssit Aallossa alkavat tammikuussa ennen vaihtokurssien päättymistä. Lehtori Markku Kuuvan mukaan on mahdollista seurata Aallossa alkavia kursseja etänä, jos asiasta saa sovittua kyseisten kurssien opettajien kanssa. Suunnittelija Riikka Jääskeläinen mainitsee, että 4. periodissa alkaville kursseille ehtii mukaan. Hän tuo myös esille, että tässä mielessä koko vuoden kestävä vaihto-opiskelu on helpompi. Kevään vaihto-opinnot saattavat hankaloittaa kesätyön hakua, mutta toisaalta kesätyöt voivat löytyä myös ulkomailta.

Vanhan tutkinnon opiskelijoille

Syksyllä 2017 odottava määräaika vanhan maisteritutkinnon valmistumiseksi saattaa aiheuttaa ylimääräistä hampaiden kiristelyä ja epäröintiä vaihtoon hakemisen suhteen. Lehtori Kuuvan mukaan vanhan rakenteen tutkinnon suorittamista kannattaa suosia vaihto-opintojen kustannuksella. Hän kertoo uuden tutkinto-ohjelman tuovan uusia pakollisia kursseja, vaikka kokonaispistekertymä olisikin uuteen tutkintorakenteeseen siirtyessä iso. Opintosektorin tuleekin paiskia ahkerasti töitä vielä pari vuotta, jotta siirtyminen vanhasta tutkintorakenteesta uuteen olisi mahdollisimman jouheva.

Vaihtoon lähteminen uudessa tutkinto-ohjelmassa

Uuden tutkinto-ohjelman opiskelijoille eniten tilaa vaihto-opinnoille on kolmantena opiskeluvuonna. Tämä johtuu siitä, että valtaosa vapaavalintaisista ja sivuaineen kursseista on merkattu mallilukkarissa kolmannelle opiskeluvuodelle. Pääaineen valinnaiset kurssit on tosin merkattu myös 3. vuodelle. Näiden kurssien ensimmäinen toteutuskerta on pääsääntöisesti vasta lukuvuonna 2015-2016, mutta tämän jälkeen niitä voisi käydä jo 2. opiskeluvuonna, jos ne vain lukujärjestykseen sopivat. Vaihto-opiskelemaan kandivaiheessa aikovan tulee ottaa huomioon, että kandidaatin tutkinto olisi hyvä saada valmiiksi kolmessa vuodessa, mikä takaisi mukavan siirtymisen maisterivaiheeseen. Vastikään tullut dekaanin päätös sallii siirtymisen maisterivaiheeseen, vaikka kandidaatin tutkinnosta puuttuisi korkeintaan 10 opintopistettä vaihto-opintojen takia. Kandivaiheen vaihto-opiskelussa on myös se pieni miinustekijä, että vaihtokohteessa pystyy opiskelemaan vain kandidaattitasoisia kursseja, kun maisterivaiheen opiskelija pystyy lukemaan kaikentasoisia kursseja. Projektipäällikkö Ville Kivimäki väläyttää ajatuksen siitä, että opiskelija suorittaisi kanditutkinnon 2,5 vuodessa. Tällöin voisi lähteä ”huoletta” maisteriopiskelijan statuksella vaihtoon jo 3. vuoden keväällä ja palkita näin omaa ahkeruuttaan. ”Näin kova opiskelutahti ei toki sovi kaikille. Pitää oppia tuntemaan omat rajansa ja motivaation lähteensä. Mutta arvelen, että joitakin motivoisi palkita itsensä tiukan kanditutkinnon jälkeen vaihto-opiskelulla, johon ei kohdistuisi kovia suorituspaineita.”, Ville jatkaa.

Vaihtoon voi hakea myös maisterivaiheessa. Markku Kuuva toteaa: ”Useassa uudessa maisteriohjelmassa suunnitellaan 4. vuoden syksyyn kompaktia aloitussettiä, johon omat opinnot on syytä synkronoida, tammikuussa aloittaminen voi olla huomattavan vaikeaa.” Neljäntenä opintovuonna on ehkä luontevaa lähteä koko lukuvuodeksi vaihtoon. Tällöin voisi 5. opiskeluvuonna käydä niitä kursseja, joita ei syystä tai toisesta saanut hyväksiluettua. Monessa maisteriohjelmassa tulee olemaan hyvät saumat lähteä vaihtoon 5. syksynä.

Vaihto-opiskelua suunnitellessa voi tulla vastaan tarve pidentää opintojen kokonaiskestoa. Lehtori Kuuva kertoo, että maisteriopintojen kestoa voi säätää opintojen kokonaiskestoa koskevien rajoitusten puitteissa ilman hallinnollisia seuraamuksia, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, että tätä ei kuitenkaan voi laajemmin suositella. Muun muassa opintotukikuukaudet tulee ottaa pohdinnassa huomioon.”

Muut tavat kansainvälistyä

Arvokasta kansainvälistä kokemusta on mahdollista kartuttaa myös esimerkiksi lähtemällä ulkomaille kesätöihin tai diplomityötä tekemään. DI-työn tekemiseen on myös mahdollista saada vaihtoapuraha. Halutessaan opiskelija voi hakea myös kansainväliseen maisteriohjelmaan.

Lisätietoa:

• Vaihtokohteista ja vaihtoon hakemisesta: KV-suunnittelija Riikka Jääskeläinen
• Vaihdon sisällön suunnittelu ja vaihto-opintojen sijoittaminen tutkintoon: oman pääaineen opintojensuunnittelija
• Yhteystiedot ja yleistä vaihtotietoa: https://into.aalto.fi/display/fimastereng/Vaihto-opiskelu