Syyskuun ensimmäinen intensiivipäivä Pitäjänmäellä sisälsi kaksi erilaista lähtökohtaa leikkiin. Lappsetin osuuden esitys oli hyvin järjestetty ja avasi kuulijoille faktoja yrityksen lähtökohdista, arvoista ja suunnitteluperiaatteista. Katalogista löytyvissä valmislaitteissa on tehokkaan ratkaisun tuntu, ne ovat turvalliseen leikkiin suunniteltuja ja ohjaavat lasta usein käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti. Lappsetin tuotteet olivat myös minun ensimmäinen kosketukseni ulkoleikkivälineisiin, kun meidän kylälle rakennettiin leikkipuisto 90-luvun puolivälissä. Puisto oli uutuudessaan jännittävä ja opin siellä monia hyödyllisiä taitoja, kuten heilauttamaan itseni puolivoltilla laidan yli ja tasapainoilemaan leikkimökin katolla. Vaikka välineille oli jokaiselle osoitettu kohtalaisen itseohjautuva käyttötarkoitus, mielestäni käytimme niitä siihen nähden luovasti. Osittain tällaisten omien kokemusteni vuoksi suhtautumiseni valmislaitteisiin on lempeä, vaikka bulkkipuistot eivät täysin omaan suunnitteluideologiaani istukaan. Leikkipuistot ovat lasten omia paikkoja ja siinä merkityksessään tärkeitä.

Riemastuttavan moni opiskelija osallistui myös iltapäivän luovaan leikkituokioon, jossa urbaani ympäristö otettiin haltuun parkourin keinoin. Leikin voi viedä mukanaan ihan mihin vain, kuten parkourkeskuksen ohjaajat meille osoittivat. Kaupunkitila on tarkoitettu käytettäväksi ja parkour lajina on asian ytimessä. Monenlaisen käytön ja käyttäjän  ympäristö on sellaista mihin itsekin haluaisin kurssin suunnittelutyössä pyrkiä.

Urbaania ympäristöä voi ottaa haltuun myös esimerkiksi boulderoimalla.

Kurssityön pohdintaa

Täällä kotikulmillani Viikissä on monta synkän betonista kaupunkitilaa ja aukiota, jotka kaipaisivat hieman huomiota; kukoistavaa kasvillisuutta ja mahdollisuuksia toimintaan. Vähitellen on alkanut muodostumaan mielikuva mihin haluaisin kurssityön suunnitella ja aihio siitä, minkä luonteinen työ mahdollisesti olisi. Samalla tiedostan, että on hyvä olla asettamatta minkäänlaisia varauksia ja pitää mieli avoimena näin varhaisessa vaiheessa kurssia. Huomaan että prosessi on lähtenyt käyntiin, sillä alitajunnasta puskee paljon kurssiin liittyvää aineistoa. Yritän tästä huolimatta säilyttää luovan suunnan myös ulkoa sisään, etenkin kun lähdekirjoja on tullut haalittua työpöydän kulmalle vino pino.