Oppimispäiväkirja 18.9.2019: Rakennustiedon tarjoamat tietopalvelut

 

Päivän ennakkotehtävä

1) Luo itsellesi yleiskuva siitä, mistä kohtaa näistä tietopalveluista löydät maisema-arkkitehdin työtä ja arkea palvelevia tietosisältöjä. Poimi itseäsi kiinnostavia tietosisältöjä, joita pidät mielestäsi tärkeinä tai hyödyllisinä maisema-arkkitehdin työtehtävissä. Keskustellaan näistä yhdessä.

Tutustuin RT-kortistoon, jonka sisältö tuntuu selkeältä ja luotettavalta. Aiheet on esitetty teknisesti, mutta ymmärrettävästi. Palvelu sisältää eri värein merkittyjä ohje-, säädös- ja tuotekortteja ja esimerkkilomakkeita; suunnitelussa tarvittavia mittoja, rakenteita, ohjeita ja muita teknisiä tietoja ja tarpeen olevia asiakirjoja. Kaikkea ei tarvitse siis osata itse ulkomuistista. Hankkeen ollessa tiedossa, on haun avulla helppo koostaa sivulle oikeat kortit omaan kansioonsa.

Kokeilen hakutyökalua. Esimerkiksi haulla “pyörätelineet” löytyy helposti ohjekortti polkupyörien pysäköinnin järjestämisestä  ja samaan hakuun avautuu palveluntarjoajien tuotekortit. Kätevää!

Palvelusta löytyy myös alan teoriaa esimerkiksi ilmastosta, kasvillisuudesta ja arkkitehtuurin tyylisuuntauksista. Tulee mieleen, voisiko myös maisema-arkkitehtuurin alalta löytyä tyylisuuntauksista kertovat kortit? Vaikka RT-kortisto ei olisi ehkä ensimmäinen tietolähde josta edellä mainittua tietoa lähtisin etsimään, olisi se silti hyvä lähde tiedon luotettavuuden vuoksi.

 

Taustaa

Luennon piti Rakennustiedon liiketoimintajohtaja Jaana Matilainen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) vaatii hyvää rakennustapaa. Siitä on syntynyt tarve puolueettomaan tietoon ja tähän tarpeeseen vastaa Rakennustieto erilaisilla ohjekortistoilla, jotka ovat laaja-alaisesti hyvin perillä alan liikkeistä ja tekee yhteistyötä sen toimijoiden kanssa. Tietopavelu päivittyy jatkuvasti ja ammattilaiset saavat antaa lausuntoja uusista sisällöistä.

Tietopalvelun toiminnasta vastaava Rakennustieto on säätiö, joten sen toiminta on voittoa tavoittelematonta. Säätiölle palvelun tietosisällön tuottavat eri alojen ammattilaisista koostuvat toimikunnat.

RT-kortit eivät ole minulle tuttuja työni kautta, mutta olen käyttänyt niitä hieman edellisissä opinnoissani. Nyt kuitenkin työelämässä muutaman vuoden olleena tunnistan niiden tarpeen ja hyödyn suunnittelutyössä aivan eri tasolla. Luennon aluksi kerroimme luokkana kokemuksiamme korttien käyttökokemuksistamme ja monella suunnittelijalla ne ovatkin ahkerassa käytössä, etenkin jotkut tietyt perusasioita sisältävät kortit tulee kuulemma tsekattua viikoittain.

Luennon mielenkiintoisinta sisältöä oli selkeästi uudet kortit koulujen ja päiväkotien piha-alueiden suunnittelusta ja siitä, miten esimerkiksi mahdollisuus koulun pihan käyttämisestä pedagogisesti hyödyksi sisältyy hyvään rakennustapaan. Arvostan sitä että käyttäjälähtöinen näkökulma on yhtä tärkeää ja mainitsemisen arvoista kuin esimerkiksi turvarakenteet. Luennossa mainituista kokonaisuuksista koen ammatillisesti hyödyllisiksi esimerkiksi ohjeet jotka koskevat pihavalaistusta, yhteisiä ulkotiloja, ilmastoa ja tuulta, hulevesirakenteita, ulkoleikkipaikkoja, historiallisia puistoja ja puutarhoja sekä liikuntapaikkarakentamista.

 

Fokus yhteisessä haasteessa

Rakennustiedon tietopalvelut ottavat huomioon ilmastonmuutoksen. Ilmastotietoinen suunnittelu ja puolueeton ilmastotieto sisältyy RT-kortistoon. Tiedostetaan että rakentamisesta (sisältäen valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purun) syntyy päästöjä ja on tuotu rinnalle rakennusten ja koko ympäristön elinkaariajattelu. Lainsäädäntö rakentamisen tuottamasta hiilijalanjäljestä on muuttumassa Suomessa, ja maailmalla esimerkiksi Hollannissa on säädetty raja rakennusten tuottamista CO2-päästöistä ja tämän rajan ylittämisestä seuraa sanktioita.

Ympäristövastuullisuutta voi myös arvioida Rakennustiedon tarjoamalla RTS-ympäristöluokituksella ja RT-ympäristötyökalulla, jotka ottavat aidosti huomioon suomalaiset olosuhteet ja lainsäädännön. Työkalu ohjaa rakennushanketta kestävän kehityksen kriteereiden pohjalta ja sen myötä tarkoituksena on rakentaa kokonaisvaltaisesti energiatehokkaita rakennuksia. Työkalua voi käyttää vain ohjaavana välineenä, mutta sen kautta voi hakea myös rakennukselle RTS-sertifikaatin (hinta kohtuullinen kansainvälisiin sertifikaatteihin verrattuna). Sertifikaatin kriteeristössä huomioidaan esimerkiksi rakennushankkeen vaikutuksen ympäristöön mutta myös käytetyt innovaatiot.

 

Mitä opin?

Päivän luento sisälsi valtavasti minulle uutta tietoa. Opin, että jos minulla herää suunnittelussa joku ammatillinen tai periaatteellinen kysymys, löytyy siihen todennäköisesti vastaus jostain Rakennustiedon palvelusta.

Minulle uusia asioita olivat muunmuassa:

  •  PPP public – private – partnership (yksityinen rahoitus julkinen hanke), jossa tuottajalta ostetaan pelkästään palvelu, oli minulle uusi. RT-koristosta löytyy sopimuslomake tähän hankemalliin
  • Palvelumuotoilun ajatuksen hyödyntäminen suunnittelutyössä
  • Sisältökoosteet aihepiireittäin, esim. tehtäväluettelot (pihasuunnittelun tehtäväluettelo PIHA2018)
  • Tehtävävalvontakortti työmaavalvonnasta on tulossa
  • Palvelusta löytyy sanakirja ammattisanastoon
  • Rakennustieto tarjoaa myös ammattikirjallisuutta, josta osan voi ladata ilmaiseksi pdf:nä
  • Rakennustiedon tarjoamasta materiaalista antaa ammattilaisena lausunnon
  • Palvelusta löytyy hankintalakisarja, esimerkiksi kortti 1 on kortti julkisesta hankintalaista, jota voi suoraan käyttää hyödyksi, eikä tarvitse etsiä itse lakikirjaa

Kurssin oppimistavoitteista

 

Mitä haluan oppia?

Haluan kurssin myötä kerätä itselleni sellaisen tietopankin, jonka perusteella pystyn tunnistamaan ja arvioimaan maisema-arkkitehtuurisia taideteoksia. Tämä tarkoittaa käytännössä riittävää asiantuntemusta, sitä että tunnen alan keskeisiä teoksia ja tunnetuimpia tekijöitä. Ymmärtääkseni alaa ja sen kontekstia paremmin on minun tunnettava myös mitä läheisillä aloilla tapahtuu.

Kurssin aikana tehtävät kirjoitustehtävät ja käytävät keskustelut tuntuvat jännittäviltä, sillä koen ettei minulla ole sellaisesta paljoa kokemusta. Pohdin mielessäni usein hyvinkin korkealentoisia ajatuksia, mutta olen tottunut pitämään ne pääasiallisesti omana tietonani. Olen kuitenkin opintojeni alettua pystynyt pitämään kaikenlaiset suorituspaineet ja liialliset itsekritiikin tunteet itseni ulkopuolella ja se tekee asetelmasta mielenkiintoisen.

Musiikkiopintojeni vuoksi tunteiden ja tunnelmien luominen on minulle tuttua eivätkä abstraktit asiat aiheuta hämmennystä; Shostakovichia vain soitetaan eri tavoin kuin Chopinia. Uskon tästä olevan hyötyä maisema-arkkitehtuurin taidemuodon ymmärtämisessä. Kaikelle ei aina löydy sanoja ja se on hyvä.

 

Konkretiaa oppimiseen

Haluan oppia lukemaan ja ymmärtämään kurssiin liittyviä tekstiaineistoja tuskastumatta ja turhautumatta. Se tapahtuu vain olemalla lukijalle, eli itselleni, armollinen, varaamalla lukemiselle riittävästi aikaa ja rauhaa sekä altistamalla itseäni laajasti kohteena oleville teoksille. Olen hidas lukija, joten aloitan teksteihin tutustumisen ajoissa ja arvioin tekstikohtaisesti kuinka suuren työn sen sisäistäminen vaatii. Lukujärjestyksessäni on tälle aikaa ja tekstien lukeminen tuo hyvää vastapainoa lukukauden muille kursseilleni. Yritän pysyä avoimena ja uteliaana, vaikka en kaikkea ymmärräkään.

Aion tutustu laajasti kuvahauin ja karttaohjelmia läpi käyden teksteissä mainittuihin taiteilijoihin ja teoksiin, sekä termistöön. Teen teksteissä mainituista asioista itselleni näkyviä, jotta ymmärrän asiat paremmin.

Ensimmäistä tekstiä lukiessani törmäsin heti aukkoon osaamisessani: taiteen tyylisuunnat. Olen todistetusti opiskellut ne moneen kertaan, mutta ne ovat selkeästi hallussa vain termeinä. Tuntuu epäselvältä mitä ne tarkoittavat maisema-arkkitehtuurin kontekstissa.

Tavoitteena on laatia itselleni henkilökohtaista sanakirjaa (ja ehkä kurssin edetessä myös jonkinlaista käsitteiden kartastoa) vieraalta tuntuvista termeistä. En kuitenkaan tee tästä kurssin missiota, vaan merkitsen ylös jos en ymmärrä jotain mielestäni oleellista asiaa ja käytän sanakirjaa asian kertaamiseen.

Carl Kylbergin maalaus ”Elonkorjuumaisema” on esillä Ateneumissa Hiljainen kauneus -näyttelyssä. Siinä yhdistyy näyttelyn teeman mukaisesti ”arjen kauneus ja yhteys luontoon”.

Aloitusluento 11.9.2019

 

Uuden tiedon äärellä

Iso osa tämän päivän oppimiskokemuksesta syntyy Aallon käytäntöjen ja kokonaisuuksien oppimisesta, uusina asioina: seminaarityöt, kurssin laajuuden joustavuus ja työohjelman laatiminen. Selvitettäviä asioita ovat siis: mitä tarkoittaa seminaarityö, mihin määrään opintopisteitä ajalliset resurssit riittävät ja miten laadin realistisen työohjelman itselleni. Seminaarityö aiheuttaa päänvaivaa, mutta näiden ensimmäisten viikkojen aikana on hyvä lukea  Mycoursesista löytyvä aiheeseen liittyvä materiaali ja muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä työhön vaaditaan.

Kurssikaverini ovat pääasiallisesti maisteriopiskelijoita: Aallossa kandin tehneitä mutta myös muita Amk-taustaisia. Uskon sen tuovan kurssin aikana keskusteluihin hyvin erilaisia näkökulmia aiheeseen. Monella opiskelijalla on jo paljon käytännön kokemusta työmaatyöskentelystä ja projektin toteutuksen seuraamisesta – itselläni tällaista kokemusta ei ole ollenkaan. Odotan mielenkiinnolla käytännön tarinoita.

Käymme läpi lyhyesti kurssin sisältöä ja se kuulostaa juuri siltä mille on tarve – mitä kuvittelinkin kurssin sisällön olevan. Aloitusluennon sisältö on hyvä muistutus siitä, miten paljon maisema-arkkitehdin työhön saattaa sisältyä työmaatyöskentelyä ja johtamista eri rooleissa.

 

Tuntitehtävä 1

Tuntitehtävässä tutustumme Aalto-yliopiston opetustarjontaan ARTS:in ulkopuolella. Tarkoituksena on löytää kursseja jotka soveltuisivat maisema-arkkitehtiopiskelijoille. Minun ryhmäni saa tarkasteltavaksi Kauppakorkeakoulun opetustarjonnan.

Maisema-arkkitehtuurin erikoistumiskurssien ulkopuolelta moni kauppiksen kurssi tuntuu vastaavan ammatin osaamistarpeeseen. Moni maisema-arkkitehti päätyy urallaan perustamaan yrityksen (tai olemaan muilla tavoin oman osaamisensa herra), joten todella moni bisnespuolen kurssi tuntuu sisältävän hyödyllisiä taitoja. Yrittäjäksi asennoituminen, yrittäjän vastuut ja velvollisuudet olisivat tosin hyödyksi jokaiselle opiskelijalle, alasta riippumatta. Kauppiksen kurssitarjotin sisältää todella monipuolisesti yrityselämässä vaadittavia taitoja, mutta omiin yritysopintoihin riittäisi luultavasti eri aiheiden johdatuskurssit, eräänlaiset introina siihen minkä kokonaisuuksien kanssa yrityselämässä liikutaan.

Keskelle Kalasatamaa avattu keskeneräinen puisto houkuttelee viihtymään

Keskeneräiseen Kalasatamaan syyskuun alussa avattu, osissa rakentuva, Kalasatamanpuisto kumartaa tämän vuosituhannen kaupunkikulttuurille, jossa ympäristön urbaanius on normi. Moderni kaupunki on yhteistä, käytettävää, yhteisöllisyyttä luovaa tilaa, johon kaikki käyttäjät ovat tervetulleita. Puistosta nyt valmistunut eteläinen osa sisältää oleskelualueita, leikkipuiston ja istutuksia. Kalasataman asukkaita on aiemmin palvellut virkistysalueena sillattu Mustikkamaa, jolle nyt avautunut puisto tuo hyvän ajanviettovaihtoehdon.

Kalasatamanpuisto sijaitsee hyvin vaihtelevassa ympäristössä, jossa maisema muuttuu pilvenpiirtäjistä ja teollisuudesta meren takana kantakaupungin kauniiseen siluettiin. Parin korttelin päässä puistosta sijaitsee Sörnäisten Kurvi ja vieressä pönöttää Hanasaaren voimalaitos. Puiston keskeinen sijainti yllättää käyttäjänsä pitkillä näkymillään ja keinusta käsin voi katsella Kruununhaan venelaiturin saapuvia ja lähteviä veneitä sekä muita Helsingin maamerkkejä, kuten Tuomiokirkkoa. Erikoiselta kuulostava yhdistelmä tekee puiston sijainnista mielenkiintoisen ja kiehtovan katsella. Tulee tunne, kuin olisi keskellä kaikkea.

Meren sijainnin puiston välittömässä läheisyydessä voi aistia valitusta kasvillisuudesta: Syyskuussa puisto tarjoili vieraalleen päivittäisen C-vitamiiniannoksen pulskia tyrninmarjoja. Puusto on vaihtelevaa erilaisista pihlajista tervaleppiin ja istutuksiin on valittu reilusti heinäkasveja. Hulevesille on varattu painanne puiston keskelle.

Synkkänä päivänä Kalasatamanpuiston keltaiset yksityiskohdat piristävät näkymää.

Kalasatamanpuisto on yleisilmeeltään tyylikäs ja materiaalit ovat väriskaalaltaan harmonisen hillittyjä, johon pirteän keltaiset kuntoilutelineet tuovat poikkeuksen. Puiston läpi kulkee väyliä, joista merkittävin on kehystetty järeillä valaisinrakenteilla. Asfaltoidut kumparerakenteet kutsuvat kulkemaan lomaansa ja tuovat myönteisesti mieleen Kööpenhaminan Superkilen-puiston. Vaihtelevat pintamateriaalit ja työn jälki ovat laadukkaita ja ripotellen sijoiteltuja jykeviä tuoleja on runsaasti.

Puistoa reunustava Redi näyttää maisemassa vielä kylmältä ja paljaalta, mutta puiston rakennustöiden edetessä kauppakeskuksen suuntaan on tulossa lisää maisemointia. Kalasatamanpuisto on jo nyt viehättävä yhdistelmä merellisyyttä ja urbaania ympäristöä, joten sen lopullista valmistumista odottaa suurella mielenkiinnolla. Puiston avauduttua alueelle on tullut lisää syitä mennä, eikä vain kulkea nopeasti läpi. Työn alla on pala sellaista Helsinkiä, jonka voi jo aistia sykkivän elämää – ei ihan vielä, mutta aivan kohta.

Maisemarakennushankkeen ennakkotehtävä

Tänä syksynä on ollut jotain muutakin jännitettävää kuin maasta nousevat sienet: Seitsemän vuoden tauon jälkeen on aika vetää opiskelijanhousuni jalkaan ja laittaa muuntautumiskykyni, henkinen joustavuuteni, ryhmätyötaitoni ja toistaiseksi karkuteillä olevat uudet hienot opiskelutekniikat testiin Aalto-yliopiston tarjoamassa maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelmassa.

Olen työskennellyt sisäsiistissä ja byrokraattisessa toimistotyössä, avustajana kaavoituksessa, viimeiset vuodet. Sen vuoksi (ja ansiosta) minulla on herännyt tarve konkretiaan tekemisissäni. Johdantona tähän tarpeeseen tuntuu vastaavan – kuin tilattuna – kurssitarjottimesta löytyvä Maisemarakennushanke-kurssi, jossa on tarkoitus syventyä maisema-arkkitehdin ammatin käytäntöihin ja sääntöihin. Mielenkiintoista!

Maisema-arkkitehdin ammatissa arvostan sen monipuolisuutta ja käytännönläheisyyttä. Aloittelevalle maisema-arkkitehtiopiskelijalle kurssi voi opetettavien kokonaisuuksien myötä herätellä myös uusia ajatuksia uran suunnasta ja työllistymisestä. Koska olen työskennellyt maisema-arkkitehtien kanssa lähinnä sivusta seuraten, on tarkoitukseni oppia kurssin aikana myös se, minkälaisia asioita maisema-arkkitehti käytännössä tekee suunnittelutyön jälkeen.

 

Odotuksia

Olen pohjakoulutukseltani miljöösuunnittelija (ympäristöteknologian insinööri AMK) ja valmistuin vuonna 2012. Opiskeluissani tutustuimme pienimuotoisiin maisemarakennushankkeisiin, mutta samalla kun aika on tehnyt temppunsa käyttämättömälle tiedolle, on osa opitusta tiedosta myös varmasti vanhentunut.

Työelämässä olo on opettanut minulle sen, että mitään työtä ei voi tehdä ilman sääntöjä, ohjeita tai hyviä käytäntöjä. Edellisissä opinnoissani tällainen kokonaisuus tuntui vielä kovin abstraktilta ja irralliselta varsinaiseen suunnittelutyöhön nähden. Ne ovat kuitenkin mukavia kavereita, kun on tarkoitus tehdä oma työ hyvin ja toimivasti muiden ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

Odotan kurssin olevan hyvin työelämään kouliva ja valmistava, ammatin käytäntöjä avaava selkeä kokonaisuus. Oma haasteeni kurssille tulee olemaan se, miten pystyn soveltamaan oppimaani käytännössä. Toivon, että samalla kun ymmärrykseni maisemanrakennushankkeesta prosessina kasvaa, saan myös uuden näkökulman ja lähtökohdan varsinaiseen suunnittelutyöhön ja suunnitelmieni laatu paranee. Toivon kurssin olevan astinlauta kohti maisema-arkkitehdin vahvaa ammatti-identiteettiä.

Maisema-arkkitehtiopiskelija yliopisto-opintojen viidakossa.