Suunnitteluhortonomi Marko Pirttijärvi kertoi päivän luennossa, kokemuksen syvällä rintaäänellä, maisemarakennushankkeessa rakennuttamisesta ja urakoinnista. Pirttijärvellä on oma toimisto, jonka tekemät suunittelukohteet ovat pääasiassa korjauskohteita. Tämän lisäksi toimisto tarjoaa rakennuttamispalveluita sekä kiinteistöhuollon konsultointia.

Päivän luennon teemat olivat rakentaminen, urakointi ja valvonta, joista jokaiseen syvennyttiin erittäin laajan materiaalin avulla. Luennoitsijan pitkä kokemus alalla kuului asiantuntemuksesta. Asiaa tuli niin paljon ja suureksi osaksi myös sellaista, johon oli ilman omaa työmaakokemusta vaikea tarttua. Pirttijärvi alleviivasi tärkeyttä pyrkimyksestä kaukoviisauteen, ei jälkiviisauteen. Se on varmasti mahdollista hänen asiantuntemuksellaan.

Luennossa oli osittain päällekkäisyyttä joihinkin aikaisempiin luentoihin, ja antoisin luennon anti keskittyi projektin valvojana toimimiseen. Hankkeen valvominen ja valvonnan konsulttina toimiminen käytiin luennossa laajasti läpi. Se onkin hyvä, sillä skarpilla ja valppaalla valvonnalla on suuri merkitys hankkeen onnistumisessa sen eri vaiheissa. Onnistuneessa projektinvalvonnassa valvoja tulee mukaan hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa ja on tutustunut tarkasti hankkeen asiakirjoihin. Valvojan valtuudet suhteessa hankkeeseen on muistettava määritellä. Valvonnan tarkoituksena on varmistua, että urakkasuoritus vastaa sopimuksessa sovittuja asioita ja että urakoitsija noudattaa hyvää rakennustapaa, viranomaismääräyksiä, lakeja ja asetuksia.

Luennoitsija esitteli myös käytännön työkalun työmaalla työskentelyyn ja valvomisen järjestelyyn: puhelimeen saatavan Kotopro-sovelluksen. Siinä asioiden muistiinlaitto valokuvaamalla ja sanelemalla hoitui niin matalalla kynnyksellä ja näpsäkästi, ettei työvaiheiden tai ongelmien raportoinnin luulisi jäävän ainakaan siitä kiinni.

Luennosta jäi mietityttämään sen loppu, jossa Pirttijärvi keskittyi kertomaan hankkeiden loppuun viemisestä, viimeistelystä, eli kasvuunlähtötarkastuksesta ja takuuajan järjestelyistä. Tuntuu surkealta se välinpitämättömyys, jos suurella vaivalla suunniteltu ja rakennettu kohde epäonnistuu kohteen ensimmäisten kuukausien tai vuosien laiminlyönnillä. Se jos mikä on resurssien väärinkäyttämistä. Kertoo kuitenkin asian vaikeudesta, sillä Pirttijärvi asiantuntijana kysyi näkemyksiä meiltä, miten sen voisi järjestää onnistuneesti.

Maisema-arkkitehtiyrittäjät Johanna Ristimäki ja Pia Kuusiniemi vierailivat tunnilla kertomassa omasta urapolustaan yrittäjänä. Johanna työskentelee omassa 1-3 hengen toimistossaan, kun taas Pia pyörittää toisena osakkaana Suomen mittakaavassa suurempaa maisema-arkkitehtuurin suunnittelutoimistoa. Naiset vastailivat kurssilaisten heille etukäteen keksimiin kysymyksiin.

Luento, tai oikeastaan yrittäjien välinen keskustelu, oli mielenkiintoinen ja silmiä avaavaa kuultavaa maisema-arkkitehdin työn mahdollisuuksista suhteessa yrittäjyyteen. Yrittäjyys voisi olla itsellenikin työllistymisen vaihtoehto, mutta koen että tarvitsisin siihen vahvan esikuvan tai mentorin (sekä tietty rutkasti lisää alan työkokemusta).

Työpaikan mittakaavan eriävyydestä huolimatta Johannan ja Pian urapoluissa oli paljon yhteneväistä; Yrittäjäksi päädytty sattumalta ja suunnittelematta. Molemmilla naisilla on kuitenkin perhepiirissä yrittäjiä, joten ehkä lähiympäristön esimerkki on tarjonnut varteen otettavan vaihtoehdon yrittäjäksi ryhtymisestä; Ensimmäisiä toimeksiantoja varten on päädytty perustamaan oma yritys.

Keskustelua synnytti paljon yrittäjänä toimiminen ja kuulimme paljon yrittäjänä toimimiseen kuuluvista vaikeuksista ja vapauksista. Itselleni tärkeimpiä luennon anteja oli kuitenkin se Pian muistutus, että opinnoissa on ennen kaikkea tärkeintä oppia suunnittelemaan ja lopun oppii sitten työelämässä. Tämä kannustaa itseäni pitämään fokuksen olennaisissa asioissa, kun opinnoissani on jo pakostakin toinen silmä siellä työelämässä ja tieto lisää tuskaa siitä kaikesta, mistä ei tiedä vielä mitään.

Mieleen luennosta jäi myös ainakin näiden yrittäjien puheen rivien väleistä tulkittavissa oleva maisema-arkkitehtien välinen solidaarisuus ja reiluus. Se on myös itselleni tärkeää työelämässä.

Kotikaupungin tulevaisuuden näkymät kiinnostavat aina. Mielenkiintoisen luennon aluesuunnittelusta piti Kruunuvuorenrannan alueprojektin projektinjohtaja, maisema-arkkitehti Pirjo Siren.

Helsinki varautuu tulevaan. Kaupungin tämän hetkisen strategian mukaisesti tavoitteena on rakentaa 7000 uutta asuntoa per vuosi. Se on iso määrä, etenkin kun katsoo kaupunkia kartalta ja alkaa pohtia mihin tämän jokavuotisen asuntomäärän rakentaa.

Asuntopoliittinen AM-ohjelma säätelee asuntojen tuotantoa alueilla. Se ohjaa monipuoliseen asunnontuotantoon alueilla, niin että erilaisissa elämäntilanteissa ei tarvitse vaihtaa kaupunginosaa esimerkiksi perheasunnon perässä.

Helsingin suuret aluehankkeet on suunniteltu – ja tällä hetkellä rakentuvat – kantakaupungin läheisten satamien muuttamisen myötä vapautuneille alueille, kuten Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Kaupunki kasvaa myös korkeutta ylöspäin Kalasataman ja Pasilan pilvenpiirtäjien myötä.

Kruunuvuorenranta

Öljysataman poistuttua Kruunuvuorenrannasta, oli Helsingin kaupunkisuunnittelulla mahdollisuus “keksiä Lauttasaari uudestaan”. Kruunusiltojen ja alueelle vievän raideyhteyden rakentumisen myötä kokonainen saari on nopean yhteyden päässä kantakaupungista. Aikamoinen mahdollisuus ja rakennuskohde 2000-luvun pääkaupungissa!

Kruunuvuorenrannalla on oma pitkä historiansa, joka on huomioitu myös alueen suunnittelussa. Uudesta alueesta rakentuu vahvasti julkiseen liikenteeseen luottava alue, ja HKL onkin ollut mukana alueen suunnitteluun liittyvissä asukasilloissa. Julkisen liikenteen painotus näkyy myös alueen pysäköintimitoituksessa ja siinä, että kaikki alueen pysäköinti on tarkoitus toteuttaa rakenteellisena. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle ei tule parkkikenttiä vaan uusia ratkaisuja, kuten yhteiskäyttöautoja. Uutta liikennepolitiikkaa sovelletaan käytäntöön.

Siren huomautti, että kaupunkisuunnittelun keinoista kaavoitus ei aina ole oikea työkalu kaikkeen aluesuunnittelussa. Kaavoitus on raskas ja kankea työkalu kun puhutaan esimerkiksi kaupunkikuvasta, joka saattaa vaatia suunnitelmallista väljyyttä vuosien varrella. Kruunuvuorenrannassa osa joustavammasta suunnittelusta hoidetaankin tontinluovutusten yhteydessä.

Nykyaikana hankkeille on yhteistä niiden kompleksisuus, aikatauluttamisen tärkeys, palastelu vaihesuunnittelun avulla sekä yksinkertaisesti koko projektin koordinointi hallitusti. Alueen suunnittelussa on huomioitu uudenlaisen kaupankäynnin, kuten verkkokaupan ja kiertotalouden mahdollistuminen. Alueellen on rakentunut myös asukkaiden yhteiskäyttötiloja liikennelaitoksiin ja pysäköinti on järjestetty keskitetysti palveluyhtiön toteuttamina.

Zenja Kahila Rapalilta kertoi yhtiön tuotteesta, eli Foresta. Fore on ammattilaisille tarkoitettu palvelukokonaisuus, jonka avulla lasketaan hankkeen kustannusarvio päivittyvän ja ajantasaisen hinnaston mukaan. Ohjelma mahdollistaa hankkeen hinnan laskun eri karkeusasteilla, eli hankkeen eri vaiheissa voi jo hahmottaa kustannuksia ohjelman avulla.

Fore on muodostunut Suomessa standardityökaluksi hankkeiden hinnaston laskemiseksi ja sen käyttöä voidaan edellyttää esimerkiksi tarjouspyynnöissä.

Pihasuunnitelman kustannusten laskemisen pohjana oleva määräluettelo ei vielä kerro koko totuutta kustannusten muodostumisesta, sillä hintaan vaikuttavat myös moni muu asia, kuten kuljetukset, vaihtuvat olosuhteet ja rakenteiden eri osat. Ohjelman hinnat tulevat panoksista, jotka eivät näy käyttäjälle. Panoksista on koottu ohjelmassa erilaiset rakennusosat, joiden avulla voi laskea hankkeelle hintaa jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Tätä voi käyttää suunnittelun työkaluna esimerkiksi vertailemaan eri vaihtoehtojen välillä. Järjestelmässä voi myös laskea kustannukset sen mukaan, onko hanke uudis- tai korjauskohde.

Luennon päätteeksi teimme harjoitustyön, jossa syötimme esimerkkipuiston tiedot järjestelmään. Harjoitustyö tuntui lähtökohtaisesti helpolta, koska Foren osat ovat helppokäyttöisiä ja yleistajuisia. Järjestelmät kuitenkin sisältävät niin paljon erilaisia materiaali-, työ-, jne. vaihtoehtoja, joten ensimmäistä kertaa tekeminen tuntui vielä työläältä. Käytännössä Fore onvarmasti hyvä ammattilaisen työkalu.

Triplaan!

Lokakuun 30. päivänä, siihen mennessä syksyn kylmimpänä päivänä, pääsimme luentojen sijaan vierailemaan Helsingin tämän vuoden ajankohtaisimmalle työmaalle, Pasilan Triplaan.

Kauppakeskus on auennut lokakuussa ja toimii täyttä häkää muun työmaan ympäröimänä.

Itselleni vierailu Pasilassa oli vuosikausiin ensimmäinen, olen suuntavaistottomana henkilönä pyrkinyt kiertämään sen tietoisesti vuosikausia, rakennustyön alusta asti.

Joustavuuden hyve

Sään kylmyydestä huolimatta työmaalla homma pyörii ja kohde valmistuu. Opiskelijan päätä hieman huimasi täpötäydessä työmaahississä kohti korkeuksia. Tutustuimme tarkemmin lähes valmiiseen viherkattoon, jossa vihersuunnitelma oli joustanut muun suunnitelman tarkentuessa.  Alkuperäisessä suunnitelmassa katto oli tulkittu olevan varjoinen, sillä sitä reunustaa korkeammat toimisto- ja hotellirakennukset. Paikan päällä kuitenkin huomattiin katon olevan paahteinen, joten kasvivalinnat menivät uusiksi.

Mieleeni jäivät myös varmaankin loppuiäkseni isot pömpelit, joilla naamioitiin osa katon infrasta ja toiminnoista. Mietitytti, eikö urbaanissa ympäristössä – kerrostalon katolla tässä tapauksessa – käyttäjä ole jo tottunut näkemään asiaan kuuluvia rakenteita, ilman että niitä pitäisi naamioida yleisen näkyvyyden peittävillä kuutioilla. Ehkä näillä pömpeleillä olikin joku suojaavampi tarkoitus, ainakin toivon niin.

Työmaasta valmiiksi kaupungiksi

Maisema-arkkitehti on aikamoisessa prässissä Triplan kaltaisessa hybridihankkeessa, mutta niin ovat myös muiden ammattikuntien edustajat. Tämän kokoluokan hanke on haastava.  Hankkeen laajuuden vuoksi vastuunjaon ja kommunikaation on toimittava. Monessa kohtaa näimme jo-valmistuneen rakenteen joutuneen puretuksi, kun välistä on jäänyt kaide tai valaisin asentamatta. Koko hankkeen sujuva ja toisiinsa lomittuminen lienee mahdotonta hallita täysin.

Kohteen maisema-arkkitehti muistutti että on tärkeää osata priorisoida suunnitelmassa tärkeimmät jutut, silloin kun rahaa on käytössä rajatusti. Osan rakenteista voi toteuttaa “katalogikalusteilla”, kun taas mm. oleelliset, kulutusta kestävät ja alueen identiteettiä luovat rakenteet ja ratkaisut ovat niitä joihin kannattaa satsata ja joista pitää kiinni.

Työmaalla vierailu oli jännittävää, mutta ennen kaikkea hyvä muistutus siitä, ettei suunnitelma ole vasta kuin pieni osanen projektin kokonaiskuvasta. Suunnittelutyö jatkuu rakentamisen aikana ja vasta rakentamisen jälkeen, kohteen valmistuttua, voi nähdä miten kohde toimii käytännössä ja millaista kaupunkia ja tilaa onnistui tekemään.

Tyylikäs kiipeilyteline Triplan edustalla Lintsi horisontissa

Viher-Arkin Hanna Tajakka luennoi hyvästä rakennustavasta ja yleisistä laatuvaatimuksista etenkin viheralalla. Aiemmin kurssilla pidetyllä Rakennustietosäätiön luennolla aihetta oltiin jo sivuttu, eli se ei ollut täysin vieras. Olin myös varautunut päivän luentoon tekemällä vaaditun ennakkotehtävän selvittämällä etukäteen mitä hyvällä rakennustavalla tarkoitetaan.

Hyvä rakennustapa on rakennusalan sisäinen normi, joka perustuu eri osapuolten yhteisymmärrykseen rakentamisen ulottuvuuksien laadusta. Siihen liittyy määritellyt yleiset laatuvaatimukset, joka ohjaa työn tilaamista, suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa.

Käytännössä hyvä rakennustapa sisältää hyvä yhteistyön eri toimijoiden kesken ja laadukkaan suunnittelun, osaavan hankkeen ohjauksen, ammattitaitoisen rakentamisen sekä tiedostavan tarvikkeiden valinnan. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi vaaditaan myös, että kaikilla hankkeen osapuolilla on oltava käytössään yhtenäiset ja ajantasaiset tiedot.

Hyvä rakennustapa ohjaa suunnittelutyötä tarjoamalla suunnittelijalle ohjeita ja yksinkertaistaa tulkintaa vaaditusta tasosta. Rakentamiseen se tarjoaa yleiset säädökset ja rakenneratkaisut yleisimpiin ratkaisuihin. Hyvä rakennustapa tarkoittaa rakentamisessa myös resurssien tehokasta käyttöä,  tehokasta ajankäyttöä, hyvää laatua, kestäviä materiaaleja ja oikeita työmenetelmiä.

Kohteen kunnossapito olisi hyvä huomioida jo suunnittelussa ja kunnossapidon ammattilaisilta voi pyytää lausuntoa suunnitelmasta etukäteen. Kunnossapitoon on yleisesti varattu hyvin minimaalisesti resursseja, budjetin leijonanosan vie hankkeissa tavallisesti suunnittelu.

Hyvä rakennustapa saattaa joillain lähtökohdilla torpata uudet ja innovatiiviset kokeilut, kun rakenteisiin ei ole olemassa vakiintunutta toimivaa toteutustapaa. Uusia menetelmiä kokeiltaessa on tiedostettava siihen liittyvät riskit jos jokin menee pieleen. Tästäkin huolimatta etenkin ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat ongelmat suorastaan vaativat asiantuntijoilta Pelle Pelottoman luonnetta tarttua haasteisiin.

Maisema-arkkitehti Lotta Suominen piti myös tämän päivän luennon, tällä kertaa aiheena suunnittelun hankkiminen. Esimerkkiorganisaationa oli jälleen Helsingin kaupunki.

Suominen kertoi tarkasti eri esimerkkien kautta miten suunnittelun hankkiminen tapahtuu Helsingin kaupungilla, mutta päivän oleellisin anti itselleni oli erilaisten hankintamenettelyiden esittely yleisesti. Niistä itselläni ei käytännössä ole kokemusta, kuten ei ollut esimerkiksi puitesopimusten tai kilpailutuksen käytännöistä, vaikka termistö onkin tuttua. Suunnittelun hankkimista ohjaa hankintalaki, jonka tulkinnassa saattaa olla eriävyyksiä organisaatiosta riippuen.

Kilpailutus on kaikkiin suuntiin läpinäkyvä prosessi, jossa valitaan työlle taloudellisesti paras tekijä. Tilaajan on myös perusteltava valintansa ja siitä voi valittaa. Suominen korosti suunnittelun hankinnan olevan koko matka, se ei ole vain kilpailutus ja suunnittelu, vaan se pitää sisällään myös suunnittelutyön vastaanoton ja sen arvioinnin.

Luennosta jäi mietityttämään erityisesti tilaajan vastuu määritellä riittävän selkeästi se mitä tilataan. Lopputuloksen laadun voi todentaa vasta kun suunnitelman valmistuu käyttöön ja vaikutukset tulevat käytäntöön. Suunnitelmaa tilattaessa voidaan arvioida vain suunnittelijan edellytyksiä, eli kykyä tuottaa laatua. Tämän vuoksi uusien suunnittelutoimistojen saattaa olla vaikeaa päästä alalle ja kiinni sopimuksiin kun riittävät referenssit puuttuvat. Tätä on yritetty helpottaa Helsingin kaupungilla käyttämällä kilpailutuksessa mahdollisuutta osallistua siihen ideasuunnitelmalla, mutta tämä on närästänyt osaa alan ammattilaisia.

Maisema-arkkitehti Lotta Suominen oli kertomassa maisemarakentamisesta ja projektien kulusta Helsingin kaupungin organisaatiossa. Sivusimme luennossa myös minkälaisissa töissä maisema-arkkitehdit työskentelevät Helsingin kokoisessa kaupungissa.

Helsingin kaupungin organisaatio on laaja ja useimmat maisema-arkkitehdit ovat töissä maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden osassa kaupunkitila ja maisemasuunnittelu. Vaikka palvelukokonaisuus tuntuu byrokraattisen kankealta, on sen vahvuus siinä, että se on kokonaisuudessaan saman lautakunnan alaisuudessa. Isot projektit, esimerkiksi yli miljoonan euron puistoinvestoinnit menevät päätöksentekoon eteenpäin vielä kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen.

Puistojen rakentaminen on rakennukset ja yleiset alueet -palvelulukokonaisuudessa, samoin kuin rakennetun omaisuuden hallinta, tilapalvelut (rakennussuunnittelussa pihasuunnittelu) ja ylläpito.

Projekti on hanke

Oma kokemukseni projekteista on lähinnä kaavahankkeista, joissa projektin kulku on vahvasti määritelty jo laissa. Tästä lakisääteisyydestä huolimatta olen työssäni joutunut pohtimaan ja selittämään projektin kulkua esimerkiksi kaava-alueen asukkaille. Prosessin kulku ja yleisesti se asia, että kaavan laatiminen on hanke, eikä jotain mikä kaupunkisuunnittelussa itsenäisesti valmistuu, on tavallisen maanomistajan toisinaan hankalaa käsittää.

Erilaisissa projekteissa on vaihtelusta ja mittakaavasta huolimatta tunnistettavissa projektin eri vaiheet. Jos projekti on epäonnistunut, voi ongelman löytää tarkastelemalla projektin kulkua ja todeta missä on poikettu, vedetty mutkat suoriksi tai lähdetty väärään suuntaan. Oleellisimpia projektin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä suunnittelu ja kommunikointi.

Maisemarakentaminen Helsingin kaupungin organisaatiossa kuulosti prosessina hyvin mietityltä ja selkeältä, mutta todellisuus on joskus monimutkaisempi. Suominen käytti esimerkkinä Töölönlahden puiston rakentumisen vaiheita, minkä valmistuminen nykyisenkaltaisena tuntuu nyt perustellulta, mutta myös kovin epäonniselta. Jokaisessa hankkeessa on riskinsä, mutta kaikkiin skenaarioihin on mahdoton varautua. Etenkin kun puistoinvestoinnit eivät ole olleet ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä Helsingissä. Elävät ja tutut esimerkit tuovat prosessihimmeleihin lihaa luiden päälle.

Harjoitustehtävä

Annetussa tuntitehtävässä pohdimme pienryhmässä jo valmistuneen kohteen projektin kulkua, jossa kohdattiin yllättäviä vaikeuksia. Kuljimme projektin prosessin läpi uudestaan niin, kuin se olisi voinut mennä onnistuessaan.

Päivän luento oli niin täynnä asiaa, että sitä tulee varmasti palasteltua kurssin edetessä vielä monesti. Olimme ennakkotehtävänä tutustuneet erilaisiin urakkamuotoihin ja siihen, onko valitussa urakkamuodossa tilaa maisema-arkkitehdin ammattiosaamiseen. Päivän luennoitsija, LOCI Maisema-arkkitehdit Oy:n Pia Kuusiniemi, heitti kerralla kaikki syntyneet ennakkoajatukset solmuun esittelemällä hankkeita, jotka jo lähtökohtaisesti ovat niin haastavia, että vaativat maisema-arkkitehdin mukana oloa jo hankkeen alusta asti. Tämä teki luennosta hyvin mielenkiintoisen ammatillisesti. Olen tyytyväinen, että tällainen luento pidettiin näin kurssin alkuvaiheessa, sillä tämän myötä vähän selkiytyi maisema-arkkitehdin rooli rakennushankkeessa. Aihe on kuitenkin niin monimutkainen, että tarvitsen vielä lisätietoa, jotta saan siitä otteen ja pystyn muodostamaan kokonaiskuvan.

Erilaisiin urakkamuotoihin tutustuttiin opiskelija-alustuksella, jota seurasi Pian aito hanke-esimerkki kyseisestä urakkamuodosta. Poimin mielestäni oleellisia pointteja sekä alustuksesta että esimerkeistä itselleni muistiin.

Suunnittele ja rakenna

• Suunnittele ja rakenna-muodossa urakoitsija sekä suunnittelee ja toteuttaa hankkeen.
• Suunnitelmien muuttaminen ja yhteensovittaminen SR-muodossa joustavampaa, verraten pääurakkamallissa, jossa suunnitelmien muuttaminen on aina lisätyötä.

Case Vihreistä Vihrein:

• Jätkäsaaren Vihreistä Vihrein oli kohde, jonka vaativuustason perusteella projektiin palkattiin maisema-arkkitehti vastuulliseksi suunnittelijaksi toteutusvaiheessa.
• Uutena terminä mainittiin urakkaraja, jonka määrittely on oleellinen asia ei vain urakkaa tehdessä, mutta myös jälkitöiden ja vastuunjaon kannalta.
• Pihaurakka erillisenä urakkana on toimiva systeemi näin laajassa rakennus- ja viherkohteessa.
• Yhteistyön tekeminen optimoimalla esimerkiksi nostoja hankkeessa

Pääurakkamuodot

• Pääurakkamuodot ovat vielä yleisin tapa rakentaa Suomessa, suosio kuitenkin hiipumassa kankeutensa vuoksi
• Pääurakkamuodoissa suunnittelu on erillään toteutuksesta, muutokset kierrätetään rakennuttajalla.

Case Roihuvuoren ala-aste:

• Arvokas kohde, mutta ei asemakaavassa ei ollut suojelumerkintää. Maisema-arkkitehti pyysi tilaajaa teettämään puustoinventoinnin.
• Pihasuunnitelma on käytännössä yksi sivu hankesuunnitelmassa, joka menee poliitikkojen päätettäväksi. Hankevaihe voi olla kevyt, mutta siinä kuitenkin määritellään hankkeen budjetti.
• Pihan suunnitteluun kohteessa meni 800 h (hankevaiheessa 100 h)
• Säilytettävien puiden dilemma. Hankalasti koulun kyljessä kasvavat männyt on huomioitu jo sopimuksessa eli toteutuksen voi vaatia sen mukaiseksi.
• Pääurakan myötä suunnittelija tekee puutelistaa, tämä tarkoittaa käytännössä lisätöitä.

Case Henrik Lättiläisen katu 8

• Kohteessa kapeat kalliokaistaleet oli määritelty säilytettäväksi rakennusten väliin. Käytännössä rakennustyössä kallio ruhjeentuu ja lohkeaa täysin ennalta-arvaamattomasti → Rakentamisen kustannuksia laskee kun on riittävästi tilaa rakentaa
• Kompromissiksi laitettiin kunttaa talojen väliin ja missä kallio saadaan hyvin säästettyä se säästetään.

Osaurakkamuodot

• Tilaaja on usein kunta tai säätiö, joilla ei omaa rakennuttajaorganisaatiota
• Tilaaja jolla ei ole osaamista, voi palkata rakennuttajakonsultin
• Projektinjohtokonsultti tekee kilpailuttamisesta asti hankkeessa kaiken
• Isoja hankkeita, jotka jäävät tilaajalle kiinteistöomistukseen pitkäksi aikaa

Case Tapiola, Revontuli

• Vaiheittaisesto toteutettava rakennushanke
• Urakkaraja kysymyksenä; pääurakoitsija oli hankkinut vain huonosti voivan kuntan, alustasta puuttunut hiekka olisi kuulunut maanrakennukseen
• Projektin edetessä pystyi parantamaan opituista virheistä

Allianssi

• Hankkeen keskeiset osapuolet muodostavat yhteisen integroidun tiimin
• Yhteistyö perustuu läpinäkyvyyteen ja luottamukseen
• Kaikki allianssin jäsenet yhtä tärkeitä ja allianssi perustetaan usein jotain erityistä hanketta varten.

Case Harppuunakortteli

• Todella iso kohde Turussa, laajuus “10 jalkapallokenttää”, yli 1000 asukasta, 12 taloa
• Talot rakentuvat pihakannen ympärille
• Hanke brändätty vahvasti
• Maisema-arkkitehti hankkeessa mukana tuntisopimuksella, ei allianssin osakkaana.
• Haasteena projektin eläminen

Päivän ennakkotehtävä

1) Luo itsellesi yleiskuva siitä, mistä kohtaa näistä tietopalveluista löydät maisema-arkkitehdin työtä ja arkea palvelevia tietosisältöjä. Poimi itseäsi kiinnostavia tietosisältöjä, joita pidät mielestäsi tärkeinä tai hyödyllisinä maisema-arkkitehdin työtehtävissä. Keskustellaan näistä yhdessä.

Tutustuin RT-kortistoon, jonka sisältö tuntuu selkeältä ja luotettavalta. Aiheet on esitetty teknisesti, mutta ymmärrettävästi. Palvelu sisältää eri värein merkittyjä ohje-, säädös- ja tuotekortteja ja esimerkkilomakkeita; suunnitelussa tarvittavia mittoja, rakenteita, ohjeita ja muita teknisiä tietoja ja tarpeen olevia asiakirjoja. Kaikkea ei tarvitse siis osata itse ulkomuistista. Hankkeen ollessa tiedossa, on haun avulla helppo koostaa sivulle oikeat kortit omaan kansioonsa.

Kokeilen hakutyökalua. Esimerkiksi haulla “pyörätelineet” löytyy helposti ohjekortti polkupyörien pysäköinnin järjestämisestä  ja samaan hakuun avautuu palveluntarjoajien tuotekortit. Kätevää!

Palvelusta löytyy myös alan teoriaa esimerkiksi ilmastosta, kasvillisuudesta ja arkkitehtuurin tyylisuuntauksista. Tulee mieleen, voisiko myös maisema-arkkitehtuurin alalta löytyä tyylisuuntauksista kertovat kortit? Vaikka RT-kortisto ei olisi ehkä ensimmäinen tietolähde josta edellä mainittua tietoa lähtisin etsimään, olisi se silti hyvä lähde tiedon luotettavuuden vuoksi.

Taustaa

Luennon piti Rakennustiedon liiketoimintajohtaja Jaana Matilainen.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) vaatii hyvää rakennustapaa. Siitä on syntynyt tarve puolueettomaan tietoon ja tähän tarpeeseen vastaa Rakennustieto erilaisilla ohjekortistoilla, jotka ovat laaja-alaisesti hyvin perillä alan liikkeistä ja tekee yhteistyötä sen toimijoiden kanssa. Tietopavelu päivittyy jatkuvasti ja ammattilaiset saavat antaa lausuntoja uusista sisällöistä.

Tietopalvelun toiminnasta vastaava Rakennustieto on säätiö, joten sen toiminta on voittoa tavoittelematonta. Säätiölle palvelun tietosisällön tuottavat eri alojen ammattilaisista koostuvat toimikunnat.

RT-kortit eivät ole minulle tuttuja työni kautta, mutta olen käyttänyt niitä hieman edellisissä opinnoissani. Nyt kuitenkin työelämässä muutaman vuoden olleena tunnistan niiden tarpeen ja hyödyn suunnittelutyössä aivan eri tasolla. Luennon aluksi kerroimme luokkana kokemuksiamme korttien käyttökokemuksistamme ja monella suunnittelijalla ne ovatkin ahkerassa käytössä, etenkin jotkut tietyt perusasioita sisältävät kortit tulee kuulemma tsekattua viikoittain.

Luennon mielenkiintoisinta sisältöä oli selkeästi uudet kortit koulujen ja päiväkotien piha-alueiden suunnittelusta ja siitä, miten esimerkiksi mahdollisuus koulun pihan käyttämisestä pedagogisesti hyödyksi sisältyy hyvään rakennustapaan. Arvostan sitä että käyttäjälähtöinen näkökulma on yhtä tärkeää ja mainitsemisen arvoista kuin esimerkiksi turvarakenteet. Luennossa mainituista kokonaisuuksista koen ammatillisesti hyödyllisiksi esimerkiksi ohjeet jotka koskevat pihavalaistusta, yhteisiä ulkotiloja, ilmastoa ja tuulta, hulevesirakenteita, ulkoleikkipaikkoja, historiallisia puistoja ja puutarhoja sekä liikuntapaikkarakentamista.

Fokus yhteisessä haasteessa

Rakennustiedon tietopalvelut ottavat huomioon ilmastonmuutoksen. Ilmastotietoinen suunnittelu ja puolueeton ilmastotieto sisältyy RT-kortistoon. Tiedostetaan että rakentamisesta (sisältäen valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purun) syntyy päästöjä ja on tuotu rinnalle rakennusten ja koko ympäristön elinkaariajattelu. Lainsäädäntö rakentamisen tuottamasta hiilijalanjäljestä on muuttumassa Suomessa, ja maailmalla esimerkiksi Hollannissa on säädetty raja rakennusten tuottamista CO₂-päästöistä ja tämän rajan ylittämisestä seuraa sanktioita.

Ympäristövastuullisuutta voi myös arvioida Rakennustiedon tarjoamalla RTS-ympäristöluokituksella ja RT-ympäristötyökalulla, jotka ottavat aidosti huomioon suomalaiset olosuhteet ja lainsäädännön. Työkalu ohjaa rakennushanketta kestävän kehityksen kriteereiden pohjalta ja sen myötä tarkoituksena on rakentaa kokonaisvaltaisesti energiatehokkaita rakennuksia. Työkalua voi käyttää vain ohjaavana välineenä, mutta sen kautta voi hakea myös rakennukselle RTS-sertifikaatin (hinta kohtuullinen kansainvälisiin sertifikaatteihin verrattuna). Sertifikaatin kriteeristössä huomioidaan esimerkiksi rakennushankkeen vaikutuksen ympäristöön mutta myös käytetyt innovaatiot.

Mitä opin?

Päivän luento sisälsi valtavasti minulle uutta tietoa. Opin, että jos minulla herää suunnittelussa joku ammatillinen tai periaatteellinen kysymys, löytyy siihen todennäköisesti vastaus jostain Rakennustiedon palvelusta.

Minulle uusia asioita olivat muunmuassa:

•  PPP public – private – partnership (yksityinen rahoitus julkinen hanke), jossa tuottajalta ostetaan pelkästään palvelu, oli minulle uusi. RT-koristosta löytyy sopimuslomake tähän hankemalliin
• Palvelumuotoilun ajatuksen hyödyntäminen suunnittelutyössä
• Sisältökoosteet aihepiireittäin, esim. tehtäväluettelot (pihasuunnittelun tehtäväluettelo PIHA2018)
• Tehtävävalvontakortti työmaavalvonnasta on tulossa
• Palvelusta löytyy sanakirja ammattisanastoon
• Rakennustieto tarjoaa myös ammattikirjallisuutta, josta osan voi ladata ilmaiseksi pdf:nä
• Rakennustiedon tarjoamasta materiaalista antaa ammattilaisena lausunnon
• Palvelusta löytyy hankintalakisarja, esimerkiksi kortti 1 on kortti julkisesta hankintalaista, jota voi suoraan käyttää hyödyksi, eikä tarvitse etsiä itse lakikirjaa