Verkko opetuskäytössä -kurssi

Olin poissa ensimmäisestä lähipäivästä ja sain tehtäväkseni kirjoittaa blogikirjoituksen sen pohjalta. Poissaolosta johtuen minulle tuli uusi aarrejahtitehtävä, kun selvittelin mitä kaikkea lähipäivässä on tapahtunut, mitä seuraavaksi tehdään ja minkälaisia juttuja ja tehtäviä kurssilla on luvassa ennen helmikuun loppua.

Aluksi keräsin kaiken optimasta löytämäni tiedon yhteen word-dokkariin. Ei kaikkein innovatiivisin tai verkkoa hyödyntävin tapa, mutta kaiken informaation saaminen yhteen paikkaan tuntui tärkeältä kokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Tiedot tuntuivat olevan ripoteltu sinne tänne optimaan. Yritin etsiä powerpoint-esitystä päivältä, mutta en sellaista löytänyt.

Seuraavaksi lähdin selvittämään, mistä löydän pienryhmäni, ja mitä ryhmän tulee tehdä. Ryhmämme oli lisännyt taulukon optimaan, jonka pohjalta sain idean siitä miten edetään. Tehtäväkseni olin saanut esitellä muille jämä-Yammer-palvelun, koska ryhmä oli jo täynnä ja kaikilla Aallossa käytetyillä palveluilla oli jo esittelijä. Mailasin ryhmäni jäsenille ja jäin odottelemaan vastauksia.

Kurssilla tuntuu olevan paljon erilaisia tehtäviä, mikä varmasti tuo mukavaa vaihtelua ja opettaa paljon. Toisaalta tehtävät tuntuvat nyt ainakin alkuun aikamoiselta tilkkutäkiltä.

Kollegahaastattelu tuntui järkevältä tehtävältä, mutta viiden ihmisen haastattelu taitaa kuitenkin olla vähän liioittelua. Pohdiskelin alustavasti, ketä omasta työyhteisöstäni haastattelen. TVT-väritystehtävä taas tuntuu ainakin tässä vaiheessa olennaisimmalta osalta kurssia. Ajattelin hyödyntää tehtävää ensi keväänä opettamani kurssin alusta asti suunnitteluun. Tähän voisi ehkä linkittää myös ohjaussuunnitelman.

Kaikki tehtävät ilmeisesti huipentuvat portfolioon, johon kerätään kaikki kurssin aikana aikaansaatu. Päätin jättää portfolio-ajatuksen alitajuntaan muhimaan, ideoita syntyy varmaan kurssin aikana.

Oho, meinasin täysin missata aineistotehtävän jatko-osan. Alankin heti hommiin tehtävän kanssa; sain hieman helpotusta alkuun lähipäivän reflektiokeskustelusta.

Posted by Terhi

Verkko opetuskäytössä -kurssi perustuu tehtävien tekemiselle sekä tekemisestä saatujen kokemusten reflektoinnille. Siksipä kurssilla tehdään monenlaisia pieniä tehtäviä. Tehtävien tekemiseen pätee seuraavat:

1. yhtään esseetä ei kirjoiteta

2. tai jos essee kirjoitetaan, sitä ei palauteta paperilla eikä .doc, .pdf tai .odd -tiedostona vaan verkkotekstinä wikiin, blogiin, oppimisalustalle tai vaikka paloina twitteriin. Tässä on lupa olla luova ja kokeilunhaluinen. Samalla kannattaa myös arvioida sitä, millaisia tunteita muuttuneet toimintatavat herättävät? Entä millaisia ponnisteluja verkkotekstin kirjoittaminen vaatii?

3. Jokaisen tehtävän kohdalla on hyvä keskittyä hetki miettimään sitä, millaisia taitoja tehtävän suorittaminen vaatii ja millaisissa tilanteissa nyt tekeillä olevan tehtävän-tyyppiset tehtävät soveltuisivat käytettäviksi. Kurssin kontekstissa osa tehtävistä jää eittämättä hieman irrallisiksi mutta ehkäpä tämä pala palalta -teksti vahvistaa tehtävien asemaa.

4. Kokeillaan synkronisia sekä asynkronisia toimintatapoja, yksin sekä ryhmässä.

5. Pohditaan kuinka mikäkin tehtävistä voisi helpottaa omaa työtä opettajana

6. Muuta, mitä?

Kurssin tehtävät (ja ajatukset tehtävien takana):

Välinetutustumiset pienryhmissä (jaetaan tietoa, tehdään yhdessä), oman ohjaussuunnitelman laatiminen ja ohjauksen rikastaminen tvt-keinoin (oman työn arviointia ja kehittämistä), kollegahaastattelut (yhteisöllinen lähestymistapa, avoimuus ja kollegiaalisuus), oman tvt-uudistuksen suunnittelu (ja toteutus) (mitä lisäarvoa tvt voi tuoda omalle työlle?) sekä aineistotehtävä, jossa etsitään ja arvioidaan oman alan verkkomateriaaleja (monenlaiset materiaalit,tekijänoikeudet jne…).

Posted by Venla Virtakoivu

pala palalta-kirjoituksissa on tarkoitus avata syitä (ja seurauksia) eri toimintamallien käyttöön lähipäivissä ja verkkotyöskentelyssä sekä reflektoida menetelmien sopivuutta ja omaa kokemustamme tapahtumista.

Ensimmäinen palastelu  käsittelee kurssin tapahtumia ennen ensimmäistä lähipäivää.

Ennen ensimmäistä lähipäivää Verkko opetuskäytössä -kurssi oli jo pyörähtänyt käyntiin kahdella osallistumisella. Ennakkotehtävä-Aarrejahdissa tutustuttiin erilaisiin verkon välineisiin ja tehtiin pikainen katsaus/arvio niiden soveltuvuudesta opetukseen. Ennakkotehtävän tavoitteena oli virittäytyä kurssin teemoihin ja herättää aivot oikealle taajuudelle huomaamaan verkon monet mahdollisuudet sekä se, että työtä niin aivoille kuin käsillekin on luvassa. Aarrejahti-tehtävää suoritettiin yhden viikon aikana omaan tahtiin, jolloin jokainen sai valita juuri omaan aikatauluunsa sopivan hetken retkelle.  Jahtiviikolle oli järjestetty myös päivystys ennaltailmoitettuina aikoina ( jota muuten kukaan ei tarvinnut) .

Toinen osallistuminen oli connect pro-verkkoistunto. Tässä osallistuminen oli siis verkossa ennalta sovittuna ajanhetkenä toteutunut tapaaminen ja tietoisku. Verkkoistunnossa käsiteltiin oppimista jaettujen kohteiden yhteisenä kehittämisenä. Istunnossa esiteltiin kurssin tehtäviä yleisesti sekä paneuduttiin aineistotehtävään. Aineistotehtävää ryhdyttiinkin rakentamaan wikiin jolloin saatiin jo viitteitä yhteistoiminnallisesta kirjoittamisesta ja yhteisestä tiedonrakentelusta. Aineistotehtävä onkin osoittautunut ennakoitua työläämmäksi ja hankalammaksi: tehtävän tavoitteena siis on: 1. pohtia (ja määritellä) kriteerejä joilla verkkomateriaalia valitaan 2. Saada yleiskatsaus oman alan verkkomateriaalien tilaan 3. löytää verkkomateriaaleja omaan käyttöön/ pohtia kuinka löydettyjä materiaaleja voisi hyödyntää vai voisiko?

Miksi näin? Ennen lähipäivää haluttiin tuoda esiin verkon monia mahdollisuuksia toiminnan järjestämisen suhteen ja aikaansaada kokemuksia synkronisesta sekä asynkronisesta verkkotyöskentelystä. Aarretta jahdattiin itselle sopivimpaan aikaan ja connect pro-istuntoa taas kokoonnuuttiin kuuntelemaan yhdessä ennalta sovittuun aikaan. Näillä tehtävillä oli toivottavasti myös vaikutusta osallistujien ajatteluun: voisiko tällaisia toimintatapoja hyödyntää omassa työssä? millaisissa tehtävissä?Millaiseen toimintaan asynkroninen työskentely sopii enkä mihin synkroninen?

Kokemuksien kautta voi myös peilata sitä, millaisia haasteita tehtävät toivat esiin: paljonko on varattava aikaa verkkotyöskentelylle (ja pitäisikö se merkitä kalenteriin kuten esim. palaverit?), entä tekniset haasteet? mitä jos verkkoväline ei toimi viimeisenä hetkenä? (tästähän saatiin autenttinen kokemus kun IT-osasto päivitti järjestelmiä päivää ennen lähipäivää), millainen on hyvä tehtävänanto verkossa?

Aarrejahdin aatoksiin pääsee muuten vielä käsiksi seuraamalla tuttua reittiä esimerkiksi Optimasta (tai täältä blogista) alkaen.

Posted by Venla Virtakoivu

Ensimmäinen lähipäivä on nyt takana päin ja pakko myöntää, hieman sekavin tunnelmin. Lähitapaaminen itsessään sujui mutkattomasti ja oli mielenkiintoista nähdä ihmiset nimien takaa. Lähitapaaminen alkoi aamupalatarjoilulla sekä hieman aarrejahti-ennakkotehtävää mukailleella temppuradalla. Temppuradalla tehtiin nimilaput (suurin osa koki olevansa tvt-noviisi), kuvattiin omakuva cheese-ohjelmalla (kuvat löytyvät nyt kurssin optima-työtilasta ja kuvan saa vielä tässä vaiheessa vaihtaa muuksi, jos siltä tuntuu), kirjattiin fläpille blogikirjoitusaiheita sekä osallistuttiin tlk.io-webbichattiin.

Aiheeseen virittäytymisen jälkeen seurasi esittäytymistä. Vipulaiset kävivät kertomassa tekemisistään sekä siitä kuinka heitä voi hyödyntää esimerkiksi kurssin harjoitustöiden työstämisen tukena (ja se tiimin sähköpostiosoitehan on vipu@) . Kurssin osallistujien esittelyssä (niiden aarrejahdissa jo luotujen mindmappien lisäksi) kerrottiin keitä ollaan ja mistä tullaan sekä pohdittiin hieman verkkoidentiteettiä tekemällä google-hakuja osallistujien nimillä. Kuinka moni on muuten aiemmin googlannut itsensä? Kuinka paljon voi itse vaikuttaakaan verkkoidentiteettiinsä?

Esittelyjen jälkeen oli tavoitteena muodostaa pienryhmät ja määritellä ryhmien tehtävät sekä pelisäännöt. Tästä kuitenkin poikettiin, sillä aavisteltiin ajan käyvän vähiin ja aiemmassa verkkoistunnossa aloitetun aineistotehtävän pohdinta tarvitsi oman aikansa. Aineistotehtävän käsittely lähipäivässä sai toivottavasti ajatuksia liikkeelle: millainen tehtävänannon pitäisi olla, että se helpottaisi verkkotyöskentelyä? Kuinka paljon kanssa opiskelijoiden tunteminen vaikuttaa työskentelyn kulkuun? mikä merkitys on tehtävän ohjauksella? Entä miten opiskelijan toiminta (viime tipassa tekeminen/ ei aikaa perehtyä tehtävään) vaikuttaa koko tehtävään?

Aineistotehtävän jälkeen käytiin hyvinkin pikapikaa läpi kurssilla eteentulevia tehtäviä (ei huolta, tehtäviä ohjeistetaan vielä tarkemmin Optimassa sekä toisessa lähipäivässä). Tehtävien läpikäynnin pikajuoksu harmittaa jo siksikin, että tehtävät on oikeasti pyritty muotoilemaan sellaiseksi, että ne tukevat osallistujien omaa työtä ja että niistä voisi saada hyötyä ja inspiraatioita oman työn kehittämiseen myöhemminkin.

Hyvät uutiset:

• olen elossa (päivystän juuri Optiman chatissa)
• suuri osa osallistujista oli tajuissaan vielä pois lähtiessä
• Suurin osa sisällöstä tuli käsiteltyä, jollakin tasolla
• Keskustelua syntyi paljon ja monenlaisista aiheista
• Saatiin kokemuksia erilaisista tavoista käyttää verkkoa myös luennon aikana
• Saatiin myös erilaisia (haastaviakin) oppimiskokemuksia (ja toivottavasti oivalluksia)
• Toiminta ja oppiminen jatkuu verkossa! (ja pienryhmäkohtaistakin ohjausta on tietysti saatavilla!)

Ei ihan niin hyvät uutiset:

• Ryhmäytymiselle jäi aivan liian vähän aikaa ja ryhmien muodostaminen jäi näin ollen pintapuoliseksi
• Ohjauksen analyysi-tehtävää ei ehditty käsitellä laisinkaan
• tieto- ja viestintätekniikan olemus poikkitieteellisenä ilmiönä jäi osittain hämärän peittoon
• pohdinnalle ja reflektoinnille ei livetilanteessa ollut aikaa vaan reflektoinnille avautui paikka Optimassa
• ohjaus-tarpeiden ja aiheiden määrittely jäi puuttumaan (optiman päivystysajat ti 14-16 ja to 9-10 sekä keskustelualue toimivat kyllä)

Kokonaisuutena ensimmäinen lähipäivä oli siis turhankin tiivis paketti asiaa ja käytännönjärjestäytymistietoja eikä sijaa pienryhmän yhteiselle tiedonrakentelulle jäänyt lähitapaamisen puitteissa. Pienryhmille jää siis paljon tekemistä yhteisen tehtävän työstämiseksi.

Posted by Venla Virtakoivu

tulipa tässä mieleeni kirjata vihdoinkin esiin perinteisiä sudenkuoppia tai väittämiä, mitä verkon opetuskäyttöön liittyy.

1. verkossa opettaja on (tai tulisi olla) aina läsnä ja tavoitettavissa. Tai ainakin opettajalle tulee helposti tällainen olo tai houkutus olla tavoitettavissa aina silloin kun joku vähänkin tarvitsee. Ei sen niin ole pakko mennä. Opettaja voi määritellä omat “päivystysajat” jolloin on tavoitettavissa verkossa samaan tapaan kuin työhuoneen ovessa on ilmoitus päivystysajoista. Opettaja voi myös hyödyntää verkon asynkronisia (ei-reaaliaikaisia) työkaluja,kuten keskustelupalstoja joissa voidaan esimerkiksi ylläpitää kysy-vastaa-palstaa, jossa kysymyksiä voi esittää pitkin matkaa mutta opettaja tai muu kurssin vastuuhenkilö vastaa kysymyksiin keskitetysti esim. kerran tai kaksi viikossa. Kannattaa myös miettiä liittykö tavoteittavuuden/läsnäolon vaade verkon teknisiin vai pedagogisiin kysymyksiin. Tekniset ongelmat ovat usein akuutteja, ehkä verkon käyttäjän omaan järjestelmään tai valitun välineen käyttöön liittyviä ongelmia joiden ratkaisu ei aina ole opettajan tehtävä.

2. opettajan on tehtävä kaikki itse. Niin. Verkossa opettaja voi tehdä kaiken itse oppimsialustan rakenteleusta materiaalien työstämiseen saakka mutta näinhän asian ei tarvitse olla. Opiskelijat voivat saada oppimisprosessista enemmän irti kun heidät valjastaa työhön itsenäisesti tai pienryhmissä. Yhdessä määritellyt tavoitteet sekä läpinäkyvä arviointikriteeristö ohjaavat myös työskentelyä.

3. Opettaja arvioi opiskelijan teknistä suoriutumista eikä substanssin osaamista/oppimista. Jos valitut toimintamallit ovat liian haastavia saattaa suorituksen arviointi perustua mittanauhaan sisällön arvioinnin sijaan. On myös hyvä pohtia muita arviointitapoja kuten esimerkiksi vertais- tai itsearviointia verkkovälitteisten tehtävien arvioinnissa. Joskus mittanauha tai vastausten määräkin voi toimia arviointina: kunhan vain arviointitapa  on ollut kaikkien tiedossa (verkkokeskustelussa voidaan opetella sisältöjen lisäksi argumentointia ja verkkokirjoittamista)

4. Verkko vapauttaa opettajan valmistelutehtävistä: näin ainakin toivovat opetuksen johtajat usein. Kun opetus siirtyy verkkoon ei opettajalle varata riittävästi resursseja uuden toimintatavan ja materiaalituotannon haltuun ottoon.

5. verkkovälineiden opettelu vie aikaa ja verkkomateriaalin valmistaminen on työlästä. Tottahan se on. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä kerralla vaan verkkovälineitä ja menetelmiä voi kokeille pala kerrallaan. Materiaalien kohdalla voi miettiä, kuinka tarpeellista materiaali on opetettavan aiheen kohdalla ja voiko joku muu tuottaa materiaalin (vaikkapa opiskelijat yhdessä opettajan ohjauksessa) tai onko joku muu jo tuottanut saman materiaalin jota voisi hyödyntää?

6.mitä edes on verkkopedagogiikka? Niin, mitä on verkkopedagogiikka ja miten ja mihin se vaikuttaa, jos vaikuttaa? Sitäpä sitten pohditaankin ensimmäisessä lähipäivässä!

Posted by Venla Virtakoivu

Tässä ensimmäistä lähipäivää suunnitellessa on tullut pohdittua monenmoista. Ehkä vähän liikaakin. Tajusin nimittäin, että vastasin yhdelle kurssille hakemista suunnitelleelle, että kurssin lähipäivät (no 2 lähipäivää ja 2 seminaaripäivää) ovat sen verran tärkeitä, että läsnäolo niissä olisi liki pakollista. Jouduinkin sitten perustelemaan tätä vastausta itselleni.

Miksi Verkko opetuskäytössä -kurssin lähipäivissä pitää olla läsnä ?Verkko opetuskäytössä -kurssin tarkoituksena ei ole esitellä pelkästään täysin verkossa toteutettavia ratkaisuja vaan tarkastella verkon opetuskäyttöä monipuolisesti. Siksi tapaamme myös kasvokkain ja käymme läpi sellaisia verkon käyttötapoja, joita voidaan hyödyntää lähiopetuksessa.

Tutustuminen ja ryhmäprosessi: Kurssin ennakkotehtävässä teimme jo esittelymindmapit sekä tänään tapaamme ääninä ja niminä acp-istunnossa, lähipäivässä saamme kuitenkin myös kasvot nimille ja äänille. Osa kurssin tehtävistä tehdään ryhmässä, ensimmäisessä lähipäivässä ryhmäydytään sekä valitaan pienryhmät ja määritellään toimenpiteet, tavoitteet sekä tehtävien arviointikriteerit kurssille. Lähipäivässä aloitetaan myös ryhmätehtävän suorittamista, joten ryhmää kohtaa on reilua, että kaikki ovat paikalla antamassa panoksensa tehtävään.

Kurssiin kuuluu myös kaksi seminaaripäivää, joissa esitellään kurssin kuluessa saatuja ideoita ja havahtumisia. Seminaaripäiviin saa myös kutsua kollegan mukaan ottamaan oppia ja innostumaan kokemuksista, joten yhteisöllinenkin aspekti tulee kurssikontekstissa huomioiduksi.

Kurssilla siis kokeillaan ja koetaan erilaisia tapoja osallistua ja olla läsnä. Lähipäivät ja seminaaripäivät on suunniteltu ja sijoiteltu tukemaan kurssin tavoitteita ja siksi osallistuminen niihin on enemmän kuin suotavaa. Kurssin innostajat ovat kuitenkin joustavia osallistumistapojen suhteen: kannattaa siis tulla ensimmäiseen lähipäivään kertomaan toiveistaan. 🙂

Posted by Venla Virtakoivu

Blogi taipuu moneksi. Tämäkin teksti, blogimerkinnän lisäksi, on osa kurssin Aarrejahti- ennakkotehtävää. Tällä rastilla tavoitteena on pohtia blogin käyttöä osana opetusta. Blogi on yleensä tekstiä sisältävä sivusto, jota päivitetään säännöllisesti. Kirjoitukset julkaistaan blogissa aikajärjestyksessä ja blogia kutsutaankin usein verkkopäiväkirjaksi. Blogilla voi olla yksi tai useampi kirjoittaja.

Vok5op-blogi on Verkko opetuskäytössä -kurssin yhteinen työväline ja kurssin aikana voimme myös hahmotella erilaisia käyttökohteita blogeille.

Täältä Aalto-blogeistakin löytyy jo monenlaisia bloginkäyttötapoja, joista voi ottaa mallia: kurssien tiedotusblogeja, opiskelijoiden omia portfolio-blogeja, hankkeiden ja tutkimusryhmien blogeja, Aalto-johdon visioblogi, kestävän kehityksen näkökulmia-blogi. Millaisen blogin sinä perustaisit tai olet jo perustanut? -vastaa kommentoimalla tätä blogikirjoitusta (saattaa samalla löytyä vinkki aarrejahdin seuraavasta rastista).

Posted by Venla Virtakoivu

Osallistuin aamulla Aalto  Teachers Unitedin OpeFoorumiin, jossa aiheena oli palaute, arviointi, kritiikki, palautteen antaminen ja palautteen saaminen. Tällä kertaa paikalla oli parisenkymmentä osallistujaa: opettajia, tutkijoita, opiskelijoita sekä asiantuntijoita keskustelemassa, verkostoitumassa ja osallistumassa toimintaan.

Yhtenä osana tilaisuutta tehtiin prosessikirjoittamisen harjoitus jonka tarkoituksena oli hahmotella pohja blogikirjoitukselle. Harjoitus tehtiin pienryhmissä ja homma meni jotakuinkin näin: ensin ideoitiin pari minuuttia annettujen virikemateriaalien pohjalta. Tämän jälkeen pyydettiin ryhmän toista jäsentä kommentoimaan ideoita kysymyksin sekä plus-merkein. Kommentien perusteella tekstin työstäminen jatkui hieman laajemmaksi ja lopulta ryhmän laatimista blogiluonnoksista äänestettiin kiinnostavin koko ryhmälle jaettavaksi. Aion nyt esittää oman tuotokseni, jota ei luettu ääneen 🙂

Virikemateriaalista bongasin sudokuristikon ja päädyin ajattelemaan tällaisiä: numerosokeana sudokua täyttämässä, osaanko edes laskea yhdeksään? sudokua vertaisratkontana, sudoku vai palapeli? Ryhmäläiseni kommentoi ajatuksiani plussa -merkein vertaisratkonta-ajatukseeni kommentilla “vertaisratkonta- vuorovaikutuksta kahvitunnille”. Tästä kommentista sainkin idean kirjoituksen työstämiseen, tällainen tekstistä lopulta tuli:

Anteeksi, väärä numero

Minä olen matemaattisesti melko lahjaton mutta olen kuitenkin ihastunut sudokuihin. Tiedättehän ne japanilaisten numeroruudukot, ristisanatehtävien seuraajat, joita julkaistaan jokaisessa päivälehdessä ja joiden ratkonta on mitä ärsyttävintä ajanvietettä sillä niitä täyttäessä joutuu väistämättä ajattelemaan ja tajuamaan oman logiikkansa ontumisen.

Toisaalta sudokujen ratkominen on hyvinkin terapeuttista: kun yrittää työntää nelosta kolmatta kertaa samaan ruudukkoon tulee eittämättä mietittyä omaa ajatteluaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Sudokun ratkaisualgoritmit ovat kuitenkin loogisia ja  perustuvat matematiikkaan joten joitakin (usein harvoin käytettyjä) osia aivoista tällainenkin ajattelu aktivoi.

Usein koen tarvitsevani apua sudokujen ratkomisessa, en vain tiedä kuinka hyvin pystyisin ottamaan apua tai palautetta vastaan. Voisimmekohan kokeilla sudokujen vertaisratkontaa esimerkiksi työpaikan kahvipöydässä? varataan jokaiselle oma metrolehti ja päivän sudoku ja ratkotaan ensin sudokuja kaikessa hiljaisuudessa, sitten kyräillään ja kurkitaan vastauksia naapurilta, läikytetään hieman kahvia oman ruudukon päälle ja lopulta kinastellaan vastauksista sivistyneesti ja akateemisesti.

Toinen vaihtoehto olisi ehdottaa sudokuvaunujen lisäämistä alati myöhässä oleviin lähijuniin. Eipä enää junien myöhästely haittaisi kun sudokuvaunussa saisi apua sudokun ratkontaan konduktööriltä. Voisiko sudokuopettajan pätevyyden lisätä konduktöörien työnkuvaan ?

Posted by Venla Virtakoivu

Tarkoitus on rakentaa kurssin lähipäivät otsikon teemojen alle. Laajoja teemoja ja paljon mahdollisuuksia. Lähipäivinä teemaa käsitellään tehtävien sekä kokemusten kautta peilaten teemaa verkon opetuskäyttöön, luonnollisesti.

Kurssilla luvassa yhdessä tekemistä, jakamista ja kokemista. Tehtävissä vuorottelevat itsenäiset ja ryhmässä tehtävät sekä verkossa ja lähipäivissä tehtävät työt: tällä hetkellä työnalla ovat tehtävänannot. Tarkoituksena kun on tehdä tehtävien tavoitteet näkyviksi jo tehtävänannossa jotta osallistujien ei tarvitse arvailla sitä, mistä on kyse. Tässäpä vasta haastetta tälle viikolle.

Posted by Venla Virtakoivu

Sanotaan, että aika rientää kun on lystiä. Verkko opetuskäytössä -kurssin suunnittelun kanssa on tosiaankin ollut lystiä, vauhdikasta sekä idearikasta, jopa siinä määrin, että hyviä (ja toivottavasti toteutuskelpoisiakin) menetelmiä/työkaluja/materiaaleja on varastossa yli oman tarpeen. Paletista viilataan vielä esiin sopivan haasteellinen paketti kurssin osallistujien iloksi ja opiksi.

Verkko opetuskäytössä -kurssista kirjoitinkin tarkemmin jo Vipun-blogiin aiemmin. Kurssi-ilmoittautuminen päättyi viime viikolla ja ilmoittautuneiden määrästä päätellen aihe on useille tärkeä ja tarpeellinen. Valitettavasti kaikki kiinnostuneet eivät mahdu opetusryhmään, mutta yritämme parhaamme, jotta kurssi järjestetään uudelleen esimerkiksi keväällä tai syksyllä 2012.

Mutta nyt on aika perustaa syksyn 2011 kurssille oma bloginsa. Kurssin vastuuinnostajana kirjaan tähän blogiin aluksi ajatuksia kurssisuunnittelusta, opetusmenetelmistä, aktivoinnista sekä verkkopedagogiikasta. Jos ihmettelet, miksi opetan (eli innostan) tällä kurssilla on syynä loppumaton kiinnostukseni kurssin aiheisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutukseni (esimerkiksi tietojenkäsittelytiedettä ja tietokoneavusteista opetusta, yhteiskuntatieteitä, opettajan pedagogiset opinnot) ja työtehtävien kerryttämä kokemus verkon opetuskäytöstä ja monenlaisista opetus- ohjaus- ja tukitehtävistä tuovat myös näkökulmia kurssiin. Muilla kurssin innostajilla on taustaa esimerkiksi aikuiskasvatuksesta, sosiaalispsykologiasta, tietotekniikasta ja taidekasvatuksesta joten hyvin poikkitieteellinen joukko innostajia on mukana kurssin toteutuksessa.

Kurssin aikana tähän blogiin kirjoittavat toivottavasti myös kurssin osallistujat omista huomioistaan tai ideoistaan joten pelkästään yhden naisen showta tästä ei tule. Sinulta, arvoisa lukija, toivon kommentteja ja ideoita, risuja ja ruusuja.

Verkko opetuskäytössä -kurssin innostajana tämän blogin yksi tavoite on ottaa askelia kohti avointa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä Aaltoa. Aallon opetus- ja oppimiskulttuuri muuttuu kun sitä muutetaan.

Posted by Venla Virtakoivu