Välikritiikki koitti – vaikka tähän kurssin alussa vaikuttikin olevan pitkä aika, niin nopeasti se koitti. Osa töistä tuntui edenneen jo pitkälle, ja oli kiinnostavaa nähdä miten muiden aiheet olivat lähteneet käyntiin. Meillä työskentely on toistaiseksi painottunut puroon tutustumiseen sekä aluerajauksen ja toimenpiteiden pohdintaan. Siinä ollaan onneksi päästy etenemään, mutta pian pitää siirtyä tarkempaan suunnitteluun, jotta pääsemme tarkemman tason suunnitteluun käsiksi. Välikritiikki ja siitä saatu palaute varmasti auttaa meitä etenemään työssä, ja nyt tarkempi aluerajauskin on hahmottunut.

Välikritiikki oli sopivan kompakti, ja itse kritiikin jälkeen käydyt pienryhmä keskustelut olivat hyvä tapa perehtyä tarkemmin muiden töihin. Muiden töissä oli paljon teemoja ja ratkaisuja, joista mekin voisimme työssämme hyötyä. Ajattelin tässä pohtia erityisesti niitä töitä, joilla oli samankaltaisuuksia meidän kaupunkipuro -teeman kanssa. Puroteeman ympärillä pyörivät Ronjan (Kalojen vaellus), Monan (Pyhän vedet – rajaoja) sekä Ahdin ja Alexin (Kirkonkylänkoski) työt. Hulevesi oli teemana useammalla, esimerkiksi Maijan Vöyrin vedet -työssä oli jo pitkälle edenneitä ajatuksia veden käsittelystä.

Ronjan työssä ilahduttivat ihanat grafiikat sekä hyvin muotoiltu konsepti: kulttuurihistoria ja puro sopivat hyvin konseptivalinnaksi Pyhäkoskelle. Vaikka molemmat työt pyörivät vahvasti puron ympärillä, on töiden tarkastelun mittakaava kuitenkin hyvin eri, siinä missä Ronjan pato oli suuri ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, on meidän purossamme olevat vaellusesteet ovat vain osittaisia ja niillä ei ole samanlaista kulttuurillista arvoa. Monan työssä Lappiin sijoittuva puro oli tietenkin hyvin erilaisessa ympäristössä kun meidän puromme Espoossa, mutta tarkastelukulmassa oli kuitenkin samanlaisia teemoja. Mekin olimme tutustuneet Talin golfkentän tapaukseen referenssinä, sillä meidänkin puron reunamille sijoittuu (pieni) golfkenttä.

Ahdin ja Alexin työssä Munkkikahvit kalojen kanssa oli löydetty kiinnostava kohde, johon heillä oli aluillaan myös selkeän oloinen suunnitelma. Tarkemmalle tasolle työssä ei oltu vielä menty (tai sitä ei esitelty), mutta uskon että meillä voisi tulla samankaltaisia suunnittelutapauksia vastaan. Toki tässäkin kohteessa pato on hallistevampi elementti kuin meillä.

Maija käsitteli työssään kaupunkitulvia, tiivistyvää kaupunkirakenne ja kaupunkitilan vihtyisyyttä. Tarkastelu oli jo teknisellä tasolla: ylivuotoputkia, biosuodatuskenttää, laskeutusallas, kosteikkoa vastamuurilla… vaikka tässä työssä olikin teemana hulevedet eikä puro, niin sen sijoittuminen kaupunkiympäristöön ja työn tapa käsitellä vettä on sellaista, josta mekin voisimme työssämme inspiroitua.

Monen esitelmät olivat jo lopputaiton omaisia – vaikeutti hieman seuraamista kun tekstiä oli niin paljon, mutta toisaalta rapottimuotoon tekeminen jo tässä vaiheessa on varmasti hyvä ratkaisu ja pitää itsekin ahkerammin sitä työstää.

Meidän työssämme oli vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin saimme onneksi myös ratkaisuja. Esimerkiksi Finnoonniityllä sijaitsevan kosteikon sijaintia olimme pohtineet, ja joku osasikin sanoa sen olevan länsiväylän läheisyydessä. Ilmeisesti kyseessä ei kuitenkaan ole mikään kauhean vetinen kosteikko, näkyy ilmakuvissa vain heikosti, joten jo olemassa oleva kosteikko ei estäisi sitä, ettemme voisi sitä jatkokehittää. Konseptin voisimme muotoilla vielä selkeämmin kartalle, ja kuvitusmaisesti yleisideapaletin esittäminen koko valuma-alueelle voisi olla paikallaan, vaikka keskitymmekin vain yksittäiseen alueeseen (Finnoonniittyyn). Kaupunkipuroja tulisi kuitenkin aina käsitellä kokonaisuutena.

Kommenteista nousseita kysymyksiä: miten voidaan saada selville virtaumanopeukset erilaisissa virtaamatilanteissa, ilman että mitataan jotenkin paikan päällä? Voidaanko työssä pohtia joillain oletetuilla arvoilla, jotka eivät täysin täsmää oikean tilanteen kanssa?
Kaltevuudet pitäisi selvittää, ja tehdä tarkempaa tarkastelua meidän kohderajauksen sisällä, esim. lajiston suhteen (missä vieraslajeja, lepakkoja, liito-oravia tms.) Voivatko eri eliölajien tarvitsemat ratkaisut olla ristiriidassa keskenään? Vai jos teemme ratkaisut pitkälti taimenten kannalta, niin toimivatko ne ratkaisut myös muille lajeille? Esim. puusto puron ympärillä luultavasti tukee kyllä kaikkia lajeja. Kivet tarjoaa pysähdyspaikkoja vesilinnuillekin.

Loppuun liitän vielä meille annetut palautteet, ylempänä opettajan antama palaute ja alempana vertaisarviointi.

Hyvä kokonaisuus ja tarkemman kohteen valinta. Kannattaisi selvittää
kunnostettavan alueen kaltevuuksia ja toimivuutta esim taimenen
kannalta. Vaikka kynnykset muutetaan tekokoskiksi tai virtapaikoiksi, jää
niiden väliin laajoja suvantoja, jotka voivat olla taimenen kannalta
ongelmallisia, ts. melko seisovavetisiä vähällä virtaamalla. Jos ainoita
taimenhabitaatteja olisivat itse kynnykset, pitäisi pyrkiä niiden pinta-alan
kasvattamiseen tekemällä niistä loivia ja pitkiä. Voisi siis ottaa kantaa
sopiviin uomaleveyksiin (mahdollisesti paikoin kaventamiseen) ja
virrannopeuksiin eri virtaamatilanteissa. Vesipeilit ja vesinäkymät voivat
olla vesieliöiden viihtyvyyden kannalta ristiriitaisia. Uomia on tähän asti
kaivettu, suoristettu ja levennetty lähinnä tulvavirtaamien takia, jotka on
myös otettava huomioon.

Vahvuudet:
• Historia tuotiin hyvin esiin. Aikajana ja lähtötiedot oli hyvin esitetty ja perehdytty.
• Luontotiedot oli myös tuotu hienosti esiin. Kartat ja katsaukset informaatioltaan hyvin tehty.
• Ongelmat ja ratkaisut dia erityishyvä. Kenttäkäynnistä jää myös kuva, että tekijöillä on vahva ote aiheeseen.
• Toisella dialla on tuotu virkistysarvoja kivasti esiin. Dialla on vahva grafiikka ja selkeä sanallisesti. Ensimmäisen sivun logo vakuuttavaa osaa konseptissa. Sama ote olisi hyvä saada jatkumaan läpi työn.
• Klassinen, paikallisesti tärkeä aihe. Konsepti jättää varaa irrotella vielä. Haastava paikka, jossa on mahdollisuuksia ihmisten virkistyskäyttöolosuhteiden parantamiseen.
• Nostettu alueen ongelmatekijöitä esiin hyvin.

Kysymykset, avoimet asiat:
• Periaatteellisuutta kaipaisi esitykseen. Jää kuitenkin kuva, että tekijöillä ei ole ihan varmaa ja vahvaa konseptia. Välittyykö tekijöiden ajatukset nyt muille? Avoimet tekijät voi tuoda konseptiin myös vahvemmin esiin.
• Lähtötietoja olisi voinut vähän typistää. Onko vireillä olevat asemakaavat ja maankäytölliset tiedot tarpeellisia konseptissa? Raportissa niillä varmasti on paikkansa.
• Konsepti olisi voinut lähteä liitoon yhteiselo- osion jälkeen. Kiteyttäkää tämä kartalle.
• Viimeinen kartta muistuttaa liikaa muistiinpanoja, enemmän alkuesityksen esittävyyttä loppuun. Tärkeimmät asiat sanallisesti kuvattuna, olisi noussut uudelle tasolle graafisesti visualisointina. Kannattaa tsekata raskasmetallipäästöihin liittyvät reunaehdot suunnittelualueella (kaivuuta on rajoitettu).
• Käytännössä kyseessä on todella haastava kohde. Löytyisikö kuitenkin maantieteellisesti toinen paikka, jossa ei olisi niin haastava toteuttaa suunnitelmaa alussa mainittujen ideoiden mukaan?
• Kosteikko on jo olemassa merkityllä alemmalla paikalla, juuri ennen länsiväylää.
• Vedenlaadullisia tietoja olisi voinut esittää.
• Elinympäristölliset asiat konseptissa olisi voinut tuoda esiin paremmin, jos on suunnitelmassa tarkoitus puuttua niihin (mm. lepakoista ei ole tietoa). Painotus sille tehdäänkö virkistyskäytön vai elinympäristöjen näkökulmasta. Miten vaelluskalojen elinympäristöjen parantaminen vaikuttaa muihin eliölajeihin? Laajemmat vaikutusten arvioinnit on tärkeä tehdä. Sinänsä yhteiselo on aika positiivinen visio, saako sitä oikeasti toimimaan? Edistääkö viimeisen sivun huomiot ”yhteiselo” tavoitteita?