Kurssityön palauttamisesta onkin jo ehtinyt vierähtää aikaa nyt kun näitä viimeisiä ajatuksia kirjoitan. Kurssi oli melkoinen kokonaisuus, jonka ensimmäisistä tunneista tuntuu tavallaan olevan jo ikuisuus. Toisaalta kevät eteni nopeasti ja toukokuussa tuli tietenkin taas kiire saada kaikkea materiaalia kasaan, ja jatkotyöstettävää ja -pohdittavaa olisi varmasti vielä löytynyt. Selvittiin kuitenkin kunnialla, ja kurssista jäi käteen tietoutta kaupunkipuroihin, taimeniin sekä kunnostuksiin liittyen!
Loppukritiikkistä
Loppukritiikki oli jaettu kahdelle päivälle, joka tavallaan tuntui ihan toimivalta, toisaalta vähän raskaalta. Etenkin jälkimmäinen kritiikkikerta koetteli hermoja, kun jaloissa pyöri lisäksi leikkauksesta toipuva tötteröpäinen koiranpentu. Yllättävän kauan töiden läpikäymiseen kuitenkin kului aikaa, ja oli myös hyvä että kaikkien töiden käsittelyyn oli varattu riittävästi aikaa. Saamamme palaute oli rakentavaa ja etenkin muiden opiskelijoiden antama palaute oli hyvää. Mukavaa, että sen sai myös kirjallisena talteen. Esille kritiikissä nousi mm. leikkausten luonnosmaisuus, eroosiosuojaukset sekä savimaa ja kivet. Pohdittavaa työssä olisikin varmasti riittänyt vielä vaikka kuinka, ja olin yllättynyt siitä, miten hyvääkin palautetta työmme sai. Esimerkiksi perehtyneisyys oli työssämme nähtävissä, ja se olikin meille tavoitteena. Aihe oli selkeä ja siihen oli kiinnostavaa paneutua. Lähteet olimmekin merkanneet ylös aina alkukurssista alkaen, jolloin lähteistäminen ei enää loppuvaiheessa ollut niin työlästä.
Myös toisten töihin tutustuminen oli kiinnostavaa – itse tutustuin Katariinan sekä Pian töihin. Hienot kokonaisuuden molemmat olivat saaneet kasaan! Pian työssä kiehtoi aihevalinta: meidänkin työssä oli osana kosteikko. Pia oli saanut taitavasti koottua tietoa kosteikkoihin liittyen ja soveltanut niitä hyvin työssään. Katariinan työssä kiehtoi suunnittelun taiteellinen puoli sekä tarinallisuus.
Mitä opin ja mitä jäi oppimatta?
Opin paljon kaupunkipuroista, myös muista kun kohdepurostamme. Usein esille nousi Longinoja, joten siitä tuli luettua useampaakin eri selvitystä. Toinen useaan kohteeseen esille noussut oli Mätäjoki. Valitsemamme Finnoonoja on kaupunkipurona tuntemattomampi, mikä oli myös kiinnostavaa. Tarkemmaksi kohteeksemme valikoitui Finnoonniitty, jossa olisi ihan oikeastikin potelttiaalia esimerkiksi virkistyskäyttöä ajatellen.
Totesin, että purokunnostuksiin liittyen oli hankalaa löytää referenssejä, joissa olisi teknisiä piirustuksia. Sen sijaan löytyi useita videoita, haastatteluita, blogikirjoituksia ja powerpoint esityksiä purokunnostuksiin liittyen. Näistäkin tietoa toki sai, mutta kurssin rakenteellisen puolen kannalta olisi ollut antoisaa löytää teknisempiäkin suunnitelma-asiakirjoja. Tekniseen piirtämiseen olisin ehkä myös kaivannut jonkin sortin opetusta.
Paritöissä kivaa on se, että on aina joku jolle jutella ja jonka kanssa vaihtaa ajatuksia. Hetan kanssa zoomailtiin joka viikko, tarpeen mukaan useamminkin. Kenttäkäyntejäkin tehtiin kaksin kappalein. Miro toimi meillä hyvänä pohjana, jonne kertyi paljon kaikkea ylimääräistäkin.
Mitä kurssista jäi käteen?
Kiinnostavimpana koin sen, että tuli tutustuttua selkeästi tiettyyn aiheeseen, johon ei ole ennen tullut perehdyttyä. Kiinnostavaa seurata, miten kaupunkipuron kehittyvät tulevaisuudessa, sillä uskon, että aiheen parissa tullaan pyörimään yhä enemmän. Ehkä jonain päivänä olisi kiinnostavaa itsekin osallistua purotalkoisiin tai vaikkapa vieraslajien torjuntaan puroalueelta.
Oman aiheen lisäksi tuli opittua toki myös muiden valitsemista aiheista: kalateistä, hulevesistä, äänimaailmasta, golfesteistä, lumesta sekä monesta muusta aiheesta. Kiinnostavia lähtökohtia oli keksitty! Monien töihin oli myös koottu tietoa helposti lähestyttävään muotoon, jonka ansiosta aiheista oli helppoa oppia.
Teknisten piirrosten suhteen koen olevani vieläkin alkumatkassa, mutta kurssi antoi kuitenkin lisää tietoa aiheeseen liittyen.
Oppimistavoitteet ja opintopisteet
Oppimistavoitteiksi olin luetellut teknisen suunnittelun, suunnitteluaiheeseen perehtymisen sekä suunnitteluprosessin hallinnan harjoittelemisen sekä ajankäytön hallinnan. Näistä kaikki toki jonkin verran taisivat kehittyä, mutta eivät ehkä ihan sillä tasolla kuin olisin toivonut. Teknisiä piirroksia tuli toki tehtyä, mutta ne tuntuivat jäävän luonnosmaisiksi, osittain ajanpuutteen, mutta lisäksi osaamisen puutteen takia. Laskennallisten asioiden, kuten vesimäärien, hahmottaminen oli haastavaa. Parhaiten oppimistavoitteistani taisin saavuttaa aiheeseen eli kaupunkipuroihin perehtymisen: aiheesta lukeminen oli kiinnostavaa, ja oli antoisaa lukea tarkempaa tietoa esimerkiksi taimeniin liittyen. Tuntui, että kiinnostavaa tietoa löytyi useasta paikkaa ja lähteitä olisi varmasti löytynyt vielä lisääkin, vaikka saimmekin pitkän listan kasaan. Vesiteemaan tuli siispä tutustuttua kunnolla! Kurssin oppimistavoitteista kohta ”Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt johonkin maisemarakentamisen tekniseen erikoiskysymykseen” siispä onnistui 🙂
Ajankäytön hallinnassa tuntui olevan ongelmia, kuten aina. Tämä oppimispäiväkirja tuntui ajoittain jäävän melkoisen taka-alalle, mikä harmittaa: olisi ollut mukavaa hyödyntää tätä paremmin oppimisprosessin osana. Parityöskentely meillä kuitenkin toimi: sovimme lähes jokaiselle viikolle yhteisen zoom-tuokion ja valmistauduimme aina myös ohjauksiin. Työpari toimi hyvänä tsemppaajana silloin, kun tuntui olevan jumissa jonkun aiheen parissa. Kevät tuntui raskaalta, ja ajoittain tämä kurssi tuntui ärsyttävän hyvinkin paljon kaiken muun sähläämisen keskellä, mutta tästä selvittiin ja käteen jäi kyllä tietoa paitsi omasta aihealueesta, niin myös muiden töistä. Loppuajasta tämän kurssin parissa tuli pyörittyä paljon, ja työsuunnitelman opintopistemäärä 12 op piti lopulta paikkaansa, vaikka ei jakautunutkaan kevään varrelle yhtä tasaisesti kuin oli tarkoitus.