Maisemarakentamisen studiokurssin aiheeksi valikoitunut vesi on kiinnostava ja monipuolinen aihevalinta tälle kurssille. Vesi on ylipäätäänkin tärkeä elementti, joka esiintyy monessa eri yhteydessä ja monessa eri olomuodossa. Se on merkittävä esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden sekä maiseman kannalta. Lisäksi vesi kätkee sisäänsä monia tarinallisia ja runollisia näkökulmia. Rakentamisen kannalta aihepiiristä tekee erityisen kiinnostavan se, miten monin erilaisin tavoin ja rakentein vettä voidaan hallita.
Kurssiohjelman perusteella kurssi kuulostaa monipuoliselta. Kokonaisuuteen sisältyy kiinnostavia luentoja, joista tulen kirjoittamaan tänne oppimispäiväkirjaankin ja siten luentojen herättämiin kysymyksiin on helppo myöhemmin kurssin aikana palata. Lisäksi luvassa on tentti, joita harvemmin opinnoissa on tullut vastaan ja sen vuoksi hieman yllätyin nähdessäni sellaisen kurssikuvauksessa. Tentin kautta vesirakentamiseen tulee ainakin tutustuttua, ja se tulee luultavasti auttamaan myös harjoitustyön ongelmakohtien ratkomisessa. Harjoitustyön pohtimisessa pitäisi päästä alkuun jo tässä kurssin alkuvaiheessa, jotta konseptin pohdinnalle jäisi tarpeeksi aikaa. Aihealue on laaja: vesi esiintyy monessa erilaisessa ympäristössä sekä kokoluokassa ja lisäksi vesi näyttelee eri vuodenaikoina erilaisia rooleja. Vettä voi lähestyä monenlaisista näkökulmista ja lisäksi aluerajauksenkin saa valita itse. Teemaa voi myös suunnitelman kannalta lähestyä monesta eri näkökulmasta: puisto, ympäristörakenne, vesialue, ympäristöteos… tärkeää kuitenkin olisi valita sellainen kohde, josta on tarpeeksi tietoa saatavilla. Ja kohteen laajuuden sellaiseksi, että siitä saa mielekkäästi myös tarkemman skaalan teknisiä suunnitelmia tehtyä. Olisi hyvä löytää selkeä ja kiinnostava teema, josta olisi saatavilla hyödyllistä materiaalia johon tutustua. Kiinnostavia vaihtoehtoja on kuitenkin paljon! Ainakin tarinankerrontaa sekä runollista näkökulmaa olisi kiehtovaa saada liitettyä osaksi suunnitelmaa. Vesi on kiinnostava aihe myös linnuston, eläimistön ja luonnonsuojelun näkökulmasta. En tiedä saako näitä näkökulmia yhdistettyä järkevästi toisiinsa, ja aihe olisi kuitenkin tarpeellista saada rajattua selkeäksi kokonaisuudeksi. Toivottavasti tässä ehtii pohdiskella ja maistella erilaisia lähestymistapoja. Ainakin vaikuttaa siltä, ettei kurssilla suinpäin rynnätä lopulliseen suunnitteluun. Toisaalta, konseptin olisi tärkeää hioutua nopeasti, jotta itse kurssin tärkeimmälle aiheelle eli maisemarakentamiselle jäisi tarpeeksi aikaa eikä suunnitelma jäisi ideoinnin tasolle.
Kokemusta tästä aiheesta on lähinnä muilta kursseilta. Niissä suunnitelma on saattanut sijoittua veden äärelle, mutta lähinnä konseptitasolla eikä vesirakenteisiin ole tullut kiinnitettyä sen tarkempaa huomiota. Rakennepiirrosten kanssa olen myöskin hieman hukassa, jonka vuoksi tämä kurssi varmasti onkin hyödyllinen. Kyseessä on nyt toinen studiokurssini, joten sentään studioista on kokemusta. Vesi on aihe, josta löytyy lisätietoa monesta eri yhteydestä, joten voisi olla hyödyllistä tutustua minkälaisia dokumentteja, artikkeleita ja kirjoja kurssin aihepiiristä mahdollisesti löytyy. Ainakin kirjallisuuslistalla luetellut kirjat vaikuttivat tutustumisen arvoisilta!
Veden läsnäolosta tulee ensimmäisenä mieleen mökkimme järven rannalla. Siellä samaa maisemaa on päässyt tarkastelemaan monessa erilaisessa säätilassa, niin myrskyssä kuin tyynellä säällä, auringonpaisteessa ja sumussa, kesällä ja talvella. Useita hienoja esimerkkejä veden käsittelystä tulee mieleen Osloon sijoittuneelta excursiolta vuodelta 2019. Esimerkiksi Grorudsparkenissa oli erilaisin rakentein hillitty tulvia, hallittu sadevesiä sekä puhdistettu saastuneita valumavesiä. Nansenparkenissa hulevesiä käsiteltiin luovasti siten, että ne muodostivat paikoittain erilaisia ääniä laskeutuessaan tasoilta toisille esimerkiksi hyppäämällä, solisemalla tai syöksymällä. Nedre Foss Parkissa korostui puistossa villisti virtaava joki, johon oli rakennettu kalatikkaat. Lisäksi puistossa vesi oli tuotu mukaan puistoon tarinallisesti sekä leikin kautta. Paikalla oli sijainnut aiemmin mylly, josta ammennettiin ideoita myös puistoalueelle.
Ennakkotehtävät olivat hyvä väylä aiheen käsittelyyn. Jo tehtävää tehdessä tuli huomattua, miten vaikeaa aihetta oli rajata. Päädyin lopulta järvimaisemaan ja Keiteleelle, joka tuli viime syksyn pyöräilyreissulta mieleen. Pidin kovasti Keiteleen rannalle sijoittuvan Viitasaaren keskustan suhtautumisesta vahvasti osaksi järvimaisemaa. Runot olivat rannalle sijoittuvassa puistossa kaunis lähestymistapa sekä kunnioitus järveä kohtaan. Kohta voisi olla potentiaalinen puistosuunnittelun jatkeellekin, mutta toisaalta myös paikan sijainti lähellä Natura-aluetta kiehtoi luonnonsuojelullisten kysymysten osalta. Muiden ennakkotehtävissä oli lähestytty vettä monenlaisissa kohteissa ja monin erilaisin esimerkein. Erityisesti kaivokset olivat mielenkiintoinen lähestymistapa. Käsittelyssä oli niin meri, järvet, joet kuin ihmisen luomat tekojärvetkin. Erityisesti lapin esimerkit olivat kiinnostavia, niihin meinasin itsekin tarttua ennakkotehtävän aihetta pohtiessa.
Jo ensimmäinen studiokerta aloitettiin mielenkiintoisella luennolla, joka sisälsi paljon tietoa vesistöihin liittyen. Tämän viikon luennon meille piti Jukka Jormala, joka on kiinnostavasti toiminut maisema-arkkitehdin urallaan vahvasti vesiympäristöjen suunnittelijana. Luennolla korostui erityisesti vesitöihin suhtautumisen kehitys aina 70-luvulta nykypäivään. Mieleen luennolta jäivät etenkin esimerkit kaloihin sekä linnustoon liittyen. Taimeniin liittyviä ratkaisuja löytyy esimerkiksi Longinojalta, Haaganpurosta sekä Juottimenojalta. Linnustojen osalta merkityksellisiä ovat etenkin kosteikot, joista Sykkeeltä löytyisi varmasti lisääkin kiinnostavaa tietoa. Kosteikkoesimerkeiksi luennolla nousi mm. Hovin tutkimuskosteikko Vihdissä sekä Rantamo-Seittelin kosteikko Tuusulassa.