Pintaliitoa ja syväsukellusta

Työpaja 24.1.

Päivä oli täynnä kiinnostavia teemoja: käsiteltävänä olivat esimerkiksi järvien kunnostus, padot, suot, kosteikot, purot sekä kaivokset. Päivästä jäi talteen useita tarkemman tutustumisen arvoisia julkaisuja, joiden pariin on hyvä palata sitten, kun harjoitustyön työstäminen etenee pidemmälle ja näkökulma siihen alkaa hahmottumaan. Erityisesti kiinnostuin puroista sekä kosteikoista, joista puhuttiin hieman myös omassa julkaisussani erityisesti linnuston kannalta.

Julkaisu johon tutustuin oli Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2005 julkaisema Järvien kunnossapito. Kyseessä oli siis jo vanhempi teos, joka oli kuitenkin kattavuudessaan hyvä yleisteos tämänkin päivän järvien kunnostukseen. Julkaisu oli yli 300 sivua pitkä, joten tärkeäksi koin sen, miten selkeäksi julkaisu oli koostettu. Tietystä kunnostustoimenpiteestä oppiakseen ei ollut tarvetta lukea koko teosta kannesta kanteen, vaan jokaisen osion alussa oli kerrottu mitä toimenpide tarkoittaa, välissä kerrottiin toimenpiteestä tarkemmin kuvien sekä kaavioiden kera, ja lopussa käsiteltiin vielä jotain esimerkkitapausta aiheeseen liittyen. Julkaisussa käsiteltiin myös projektien suunnittelua, käynnistämistä ja yhteistyön merkitystä. Olen nuoruuteni asunut Lohjan Hormajärven lähellä, ja esimerkiksi siellä järvellä on oma aktiivinen yhdistys, joka suojelee järveä ja pyrkii parantamaan sen tilaa. Järvet kuitenkin ovat aina jonkun lähi-, koti- tai mökkijärviä, ja rakkaus kyllä järviä kohtaan on suurta! Toki kunnossapito on siltä osin vaikeaa, että järvien valuma-alueet voivat olla valtavia, ja yhteystyön toimiminen laajalla skaalalla on haastavaa, vaikka kuinka järven asukkaiden tahtotila olisi pitää järvi puhtaana.

Muiden käsittelemistä aiheista kiinnostuin erityisesti kosteikkosuunnittelusta sekä virtavesistä. Kosteikoista tuntui olevan hyvin suunnitteluesimerkkejäkin, jotka usein liittyivät maataloustoimintaan. Virtavesien osalta etenkin kaupunkipuroista on tehty useita purokohtaisia selvityksiä ja julkaisuja, joista löytyy varmasti hyviä esimerkkejä aiheeseen liittyen. Kaupunkipuroilla on laajat vaikutukset ja ne ovat merkityksellisiä niin biodiversiteetin, viihtyisyyden kuin elinympäristöjenkin kannalta. Toisaalta ihmisten kädenjälki niissä on selkeästi nähtävillä ja esimerkiksi kulttuurihistorialliset arvot ovat välillä ristiriidassa suojelullisten toimenpiteiden kanssa. Monet asiat ovat valintoja: miltä kannalta haluan asiaa tarkastella? Ketä varten kohdetta suunnitellaan?

Ajatuksia herättelevimpänä osuutena oli kaivokset ja vesi. Kaivoksissa järkyttivät niiden aiheuttamat ympäristöhaitat, joita tunnutaan korjattavan vasta sitten, kun kaivosten toiminta loppuu ja ongelmat ovat jo syntyneet. Tämän hetken esimerkit tuntuivat liittyvän lähinnä jälkihoitoon.

Pohdimme sanaston merkitystä: paljon opeteltavia sanoja, mistä löytäisi hyvän lähteen näille kaikille? Maisema-arkkitehtuurin puolella sanastoa koottuna heikosti, mutta aiheeseen liittyvää sanastoa löytäisi varmasti muiden alojen keskuudesta. Esimerkiksi flada, kuuvi, noro, kutusorakko, ohitusuoma…

Julkaisuja, jotka erityisesti jäivät työpajasta mieleen:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *