Aiheena liikuntaympäristöt
Liikunta ulkoympäristössä ei usein tarvitse suurta infrastruktuuria ympärilleen. Suurelle osalle aktiiviliikkujista riittää vain lenkkipolku ja läntti metsää. Perinteisten ulkoilumuotojen kuten lenkkeilyn tai kävelyn suosio on pysynyt hyvänä huolimatta uusien trendilajien hurmoksesta kuten padel.
Suuria tasaisia kenttiä vaativat urheilulajit kuten jalkapallo tai pesäpallo vaativat paljon suurempaa infrastruktuuria kuin lenkkipolut. Erona kuitenkin, että samoilla kentillä voidaan harjoitella sekä kilpailla, kun taas lenkkipolku tarjoaa lähinnä harjoitusominaisuuksia. Juoksussa kilpailemiseen tarvitaan taas suurta infraa vaativat erittäin tasaiset juoksuradat ja ympärille stadion.
Liikuntaympäristöt pitää siis suunnitella kohdeyleisöä ajatellen. Kilpaurheilu vaatii poikkeuksetta lähes jokaisessa lajissa laajaa suunnittelua vaativan standardimittaisen tilan, jossa kyseistä lajia voidaan harjoittaa. Arki- tai aktiiviliikkujalle kelpaa huomattavasti kevyemmät puitteet.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä kenttien ja lenkkipolkujen monitoimisuus. Samalla kentällä tai polulla voi harrastaa useaa eri urheilulajia. Avoin kenttä on joustava kuin koulun liikuntasali, jossa koululaiset harjoittavat vaikka minkälaista liikuntaa.
Ensi innostus
Kurssin ensimmäisellä kerralla läpikäydyt kohteet herättivät mielenkiintoni. Kuinka standardi mittaiset kilpailu ja harjoittelukentät tai radat voitaisiin irrottaa perinteisistä stadion tyyppisistä ratkaisuista kuten Tussols Basil Athletics Stadiumilla on tehty. Aloin pohtimaan millä tavoin muita samantyyppisiä kenttiä vaativia lajeja voitaisiin suunnitella enemmän ympäristön ehdoin. Mieleeni tuli myös Tapiolan Silkkiniitty, jossa jalkapalloa on pelattu vuosikaudet ilman standardimitoituksia. Mitä jos Silkkiniityllä ajettaisiin ja huollettaisiin nurmikkoa jalkapallokentän kokoiselta alueelta tehokkaammin ja aika ajoin maalattaisiin nurmikkoon rajat. Saataisiinko sinne istutettua standardit täyttävä jalkapallokenttä Ilman sen suurempaa ympäristön muokkaamista.
Tapiola, Silkkiniitty
Omat kokemukset
Oma lähtökohtani liikuntaan on kokeileva ja joustava. Yleensä liikun paljon pyörällä ja urheilen ympäristön tarjoamin ehdoin. En lähde jäähallille luistelemaan keskellä kesää vaan luistelen luonnon kentillä. En myöskään pelaa jalkapalloa kuplahalleissa keskellä talvea vaan harrastan sitä vain kesäisin ulkona. Myös urbaani ympäristö tarjoaa mahdollisuudet monenlaiseen ulkoiluun sekä kesäisin, että talvisin. Nuorempana kokeilin kaikenlaisia urbaaneja lajeja kuten skeittausta, BMX-pyöräilyä, scoottausta ja parkouria. Kaupungissa asuessa myös kaupunkiympäristöä on hyvä hyödyntää liikuntaan.
Maisema-arkkitehtuurin parissa työskennelleenä minulla on lähinnä kokemusta vasta tuulipukukansan liikuntaympäristöjä ajatellen. Lenkkipoluista ja ulkokuntosaleista on kokemusta, mutta standardimittaiset kentät ovat vieras tuote. Usein itsellenikin riittää monitoiminen pelinurmi ilman sen tarkempia mitoituksia. Urheilen mielelläni urheilun ilosta enkä kilpailusta.