Lisää esimerkkilaskuja kustannuksista

26.02.2025

Edellisessä Catalysis Professor’s Open -postauksessani (linkki tässä) laskin, paljonko maksaisi noudattaa Aallon uusia ohjeita liittyen väitöskirjoissa tehtävään terminologiatyöhön. Sain hinnaksi vuosittain Aallon laajudella miljoonia euroja, ja ison määrän henkilötyövuosia. Ounastelen, että näitä kustannuksia ei ehkä oltu otettu huomioon uutta ohjeistusta laadittaessa. Kenties on jotenkin ajateltu, että kokonaistyöajalla olevat tutkijat ja professorit tekisivät vaaditun lisätyön ihan noin vain, entisten töiden lisäksi. Vaikka yleisperiaate on, että työstä maksetaan palkkaa, jostain syystä tämä ajattelutapa ei kokonaistyöaikaa tekevien kohdalla tunnu pätevän. Ikään kuin olisimme ilmainen ja rajaton resurssi. Tietenkin työstä koituu kustannuksia, ja yhteen asiaan käytetty aika on aina jostain muusta pois. 

Tässä postauksessa jatkan esimerkkilaskelmien tekemistä kustannuksista, jotka liittyvät yliopiston aktiviteetteihin. Olen valinnut esimerkit niin, että ne ovat lähellä todellisia tilanteita, joita Aallossa voisi kohdata. Tämä postaus jatkaa kontribuutiodeni sarjaa, joiden tarkoitus on auttaa yritystä Aallossa “keskittyä olennaiseen”. Aiemmat aiheeseen liittyvät postaukseni:

Esitän seuraavat laskuesimerkit:

  1. Komiteakokous (20 henkeä)
  2. Henkilöstötilaisuus (150 henkeä)
  3. Palautekysely, standardi vs. nopea (100 henkeä)
  4. Kesätyöläisten rekrytointi (20 tutkimusryhmää) 
  5. Professoreiden omatoiminen postin haku (vuosikustannus, 50 professoria)

Laskennan lähtöoletukset ovat seuraavat:

  • Professorin ja yliopiston johdon työajan kustannus on 200 EUR/h
  • Muiden Aallon työntekijöiden työajan kustannus on 100 EUR/h
  • Käytän näissä esimerkeissä P. Törmän mallia, jossa professorin työaika laskutetaan alkavalta tunnilta, samaan tapaan kuin esimerkiksi juristit laskuttavat työstään. Pienehköjen töiden hinta keskittyneen työn keskeyttäjänä tulee näin näkyviin.  
  • Kiireellisestä työstä veloitetaan enemmän käyttämällä kerrointa. On makuasia, mitä kerrointa käytetään – se voisi olla 2,3 tai 5. Näissä esimerkissä käytän kerrointa viisi. 
  • Työajan vertailuyksikkö on vuosittainen kokonaistyöaika 1612 h.

Kuten aiemmassa esimerkissä, lasken paljonko aktiviteetit vaativat resursseja eli A työaikaa ja B rahaa palkkakustannuksena. 

Laskuesimerkit aukikirjoitettuine oletuksineen löytyvät alta. Tulokset henkilötyövuosiprosentteina ja euroina ovat seuraavat.

  1. Komiteakokous (20 henkeä): 4.3% vuosityöajasta, 11 kEUR 
  2. Henkilöstötilaisuus (150 henkeä): 18.6% vuosityöajasta, 40 kEUR 
  3. Palautekysely, standardi vs. nopea (100 henkeä): 6.2% vuosityöajasta, standardi: 15 kEUR, nopea: 75 kEUR 
  4. Kesätyöläisten rekrytointi tutkimusryhmiin (20 tutkimusryhmää): 56% vuosityöajasta, 114 kEUR 
  5. Professoreiden omatoiminen postin haku (vuosikustannus, 50 professoria): 74% vuosityöajasta, 240 kEUR 

Laskennassa on tehty monia oletuksia. Joku muu tekisi laskennan hieman eri tavoin ja saisi hieman eri tuloksia. Toivotankin kaikki vaihtoehtoiset laskennat ja erilaiset esimerkit muilta henkilöltä tervetulleiksi. Laskut tuovat joka tapauksessa esiin sen, miten kustannukset kasvavat, kun aktiviteetteihin liittyy enemmän ihmisiä, kun ne vievät enemmän aikaa, kun käytetään professoreita vaikka työn voisi tehdä joku muu, ja kun kiirehditään. 

Jos tällaisia laskuharjoituksia tehtäisiin organisaatiossa enemmän joissa kokonaistyöaikalaisten työajan kustannus huomioidaan, oletan, että kokousten määrä vähenisi ja ne olisivat lyhyempiä. Niihin osallistuisi pienempi joukko henkilöitä – tarpeelliset henkilöt, ja vain he. Isoja kokouksia ei koskaan järjestettäisi vain tiedottamista varten, koska tiedotuksen voi hoitaa tehokkaammin toisin. Turhaa kiirehtimistä vältettäisiin, koska kiirehtimisen kustannus tiedostettaisiin. Jos vielä kaikille organisaation aktiviteeteille yhteisesti asetettaisiin jonkinlainen professorien (ja muiden kokonaistyöaikalaisten) työmäärään liittyvä katto, jonka toteutumaa kenties seurattaisiin ja sen alle jäämisestä vielä ehkä jotenkin palkittaisiinkin, pikkutöitä teetettäisiin lähtökohtaisesti aina kun mahdollista muilla kuin professoreilla. Tämän tuloksena professorit (ja muu kokonaistyöajalla oleva henkilöstö) voisivat paremmin keskittyä niihin olennaisiin työtehtäviinsä, jotka lopulta tuovat myös Aallon pääasiallisen tulovirran, siis tutkimukseen ja opetukseen. Ja aikaa ehkä riittäisi siihen kolmanteenkin tehtävään, eli yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen.* Ja kenties, kenties, kokonaistyöaikalaiset tekisivät merkittävästi vähemmän korvauksettomia ylitöitä kuin he nykyään tekevät, ja tämä näkyisi heidän parempana työhyvinvointinaan.  

Espoossa, 26.2.2025, Riikka Puurunen  

*Tämä julkinen postaus on osa tuota kolmatta tehtävää eli yhteiskunnallista vuorovaikutusta, kuten aiemmatkin blogipostaukset. Ks. keskustelua aiheesta esimerkiksi: https://bsky.app/profile/rlpuu.bsky.social/post/3li75d7ww5k2k.

1 Komiteakokous (20 henkeä)

Oletukset ajankäytöstä: 

  • Tilaisuuden kesto 3h. Paikalla
    • Johto: 1
    • Professorit: 10
    • Muut Aallon henkilökunta: 9
  • Pöytäkirjan kirjoitus: 5 h
  • Pöytäkirjan tarkastus: 2 professoria, 1 h per henki
  • Pöytäkirjan allekirjoitus: 2 professoria, 5 min per henki

A Työaika

20 * 3 h + 5 h + 2 * 1 h + 2*1 h = 69 h 

4.3% vuosityöajasta

B Eurot

(11*200 EUR/h + 9*100 EUR/h)*3h + 100 EUR/h*5h + 200 EUR/h*4h = 10 600 EUR

2 Henkilöstötilaisuus (150 henkeä)

Oletukset ajankäytöstä: 

  • Tilaisuuden kesto 2 h. Paikalla
    • Johto ja professorit: 50
    • Muu henkilökunta: 100

A Työaika

150 * 2 h = 300 h

18.6% vuosityöajasta

B Eurot

(50*200EUR/h + 100*100EUR/h)*2h = 40 000 EUR

3 Palautekysely, standardi vs. nopea (100 henkeä)

Oletukset ajankäytöstä

  • Kysely lähetetään 100 hengelle, joista puolet professoreja
  • Standardiversiossa vastaamiseen annetaan kolme viikkoa aikaa. Tällöin itse kukin voi vastata silloin kuin itselle sopii. Todennäköisesti jokainen löytää sopivan hetken vastaamiseen. 
  • Nopea versio: Kyselyyn pitää vastata kahden päivän sisällä. Käytetään hinnalle kerrointa viisi.
  • Kyselyn mukana tulevan arvion mukaan vastaaminen vie 10 min. Käytännössä keskimääräinen vastausaika on 20 min. Laskutus tehdään alkavalta tunnilta, jolloin laskennallinen veloitus on 1 h.

A Työaika

100 * 1 h = 100 h

6.2% vuosityöajasta

B Eurot

Standardiversio: (50*200 EUR/h + 50*100 EUR/h)*1h = 15 000 EUR

Nopea versio: 15 000 EUR * 5 (kerroin) = 75 000 EUR

4 Kesätyöläisten rekrytointi tutkimusryhmiin

Käsitellään tässä kokonaistyöaikalaisten eli professorien, lehtoreiden ja tutkijoiden rekrytointiprosessiin käyttämää aikaa, ensin yhdessä tutkimusryhmässä. Lopuksi kerrotaan tulokset tutkimusryhmien määrällä – oletetaan niitä olevan 20.

Vaiheet

a. Hakutekstin kirjoittaminen (oletus: tieto aikataulusta tullut hyvissä ajoin, kerrointa ei käytetä)

  • Professori: 30 min, kahdessa erässä (laskutetaan alkavalta tunnilta, yhteensä 2 h)
  • Kollegat: kolme henkeä, kaikki tekee 30 min töitä kahdessa erässä  (laskutetaan alkavalta tunnilta, yhteensä 2 h per henki)

b. Hakutekstin toimitus HR:lle, professori, 5 min (laskutetaan alkavalta tunnilta)

c. Hakemusten läpikäynti Workdayssa

  • Ohjeiden lukeminen ja Workdayn toiminnan opiskelu vie 30 min per henki (sekä professori että kollega joutuvat opiskelemaan)
  • Professori: 3 h
  • Yksi kollega: 6 h
  • (huomaa: Workday-vaiheeseen käytetty aika riippuu Workdayn toimintojen sujuvuudesta: miten hyvin epärelevantit hakemukset on esikarsittu ja kuinka tehokkaasti filttereitä pystyy käyttämään)

d. Haastattelut ja valinta, neljää henkeä haastatellaan

  • Haastattelijoita professori ja kolme kollegaa
  • Haastatteluun valmistautuminen: puoli tuntia (laskutetaan alkavalta tunnilta)
  • Haastattelut tehdään yhdessä jaksossa, vie yhteensä 4 h
  • Haastattelujen yhteenveto ja päätös rekrytoitavista: puoli tuntia (kaikki neljä osallistuvat)

e.Valintojen kommunikointi sähköpostitse tai muutoin HR:lle (professori)

f. Kustannukset yhteensä kaikilta osallistuvilta professoreilta (edelliset laskut olivat per professori, kokonaiskustannus kerrottava rekrytointeja tekevien professorien määrällä) 

Kustannukset

a.Hakutekstin laadinta (kiireettömästi)

(A) 2 h + 3*2h = 8 h (B) 200 EUR/h * 2h + 100 EUR/h * 6 h = 800 EUR

b.Hakutekstin toimitus HR:lle

(A) 1 h, (B) 200 EUR

c.Hakemusten läpikäynti Workdayssa

(A) 2*1h + 3 h + 6 h = 11 h (B) 200 EUR/h * (1 + 3) h + 100 EUR/h * (1+6) h = 1500 EUR

d. Haastattelut ja valinta

(A) 4*1 h + 4*4 h + 4*1 h  = 24 h (B) 200 EUR/h * (1+4+1)h + 100 EUR/h * (1+4+1)h * 3 = 3000 EUR

e.Valintojen kommunikointi sähköpostitse HR:lle

(A) 1 h (B) 200 EUR/h * 1h = 200 EUR

Huom, jos sähköpostivaihtoa joudutaan käymään useita kierroksia, jokaisen hinta on 1 h / 200 EUR

f. Kustannukset yhteensä kaikilta osallistuvilta tutkimusryhmiltä 

Kohtien a-e yhteenlasketut kustannukset per tutkimusryhmä olivat

(A) (8+1+11+24+1) h = 45 h (B) (800+200+1500+3000+200) EUR = 5700 EUR

Jos rekrytointeja tekee 20 tutkimusryhmää, kustannukset kertautuvat vastaavasti

(A) 20 * 45 h = 900 h, 56% vuosityöajasta

(B) 20 * 5700 EUR = 114 000 EUR

5 Professoreiden omatoiminen postin haku, vuosikustannus (50 professoria)

Kuvitellaan, että postin kuljettaminen henkilökohtaisiin postilötteröihin lopetetaan kustannusten säästämiseksi. Professorit laitetaan hakemaan postinsa itse vahtimestarilta vahtimestarin kopin aukioloaikana, kun ovat saaneet sähköpostiin saapumisilmoituksen. Jos vahtimestari ei ole hakiessa paikalla, professori joutuu tekemään uuden reissun. 

Oletukset

  • Paperilähetyksiä saapuu kerran kuussa
  • Jokaista saapumisilmoitusta kohden pitää käydä vahtimestarin luona kaksi kertaa, jotta vahtimestari on paikalla
  • Yksi käynti vie 5 min mutta katkaiseen muun työn. Laskutetaan alkavalta tunnilta, eli 5 min käynnistä veloitetaan 60 min. 
  • Tehdään laskenta yksikölle, jossa professoreja on 50 

(A) Työaika vuodessa

12 kk * 1 lähetys / kk * 2 hakukertaa / lähetys * 1 h / hakukerta * 50 (professoria)  = 1200 h, 74% vuosityöajasta

(B)  Eurot vuodessa: 1200 h * 200 EUR/h = 240 000 EUR 

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
openness , Uncategorized - Comments Off on Lisää esimerkkilaskuja kustannuksista

Esimerkkilasku kustannuksista – ohjeistus väitöskirjoihin ja tieteen termipankkiin liittyen

26.02.2025

Aalto-yliopisto on julkaissut ohjeistuksen: 

Nettisivulla kerrotaan, että ohjeistus on Julkaistu: 15.1.2025, Päivitetty: 20.2.2025.

Tein esimerkkilaskelman siitä, paljonko resursseja eli A työaikaa ja B rahaa (palkkakustannuksena) uuden ohjeistuksen mukaan toimiminen vaatisi (kokonaistyöajan piirissä olevilta) väitöskirjantekijöiltä ja professoreilta Aallossa. 

Laskennan lähtöoletukset ovat seuraavat:

  • Väitöskirjantekijä puhuu kieltä, jolla määritelmät kirjoitetaan (jos ei puhu, vaadittu työmäärä on merkittävästi suurempi)
  • Väitöskirjassa määritetään 10 termiä kahdella kielellä
  • Yhden määritelmän yhden version tekeminen vie väitöskirjantekijältä 2 h ja professorilta 0.5 h
  • Revisioita tarvitaan kolme ennen hyväksyttävää versiota (ensimmäinen versio mukaanluettuna)
  • Tieteen termipankin käyttöönotto ohjeistuksineen vie väitöskirjantekijältä 4 h, ja jokaisen termin laittaminen kahdella kielellä sinne vie 1 h
  • Väitöskirjantekijän työajan kustannus on 100 EUR/h
  • Valvovan professorin työajan kustannus on 200 EUR/h
  • Väitöskirjoja valmistuu Aallossa noin 250 vuodessa

Laskennan yksityiskohdat on esitetty alla. Tulokseksi sain:

  • Yksi väitöskirja: ~164 työtuntia (vastaa ~10% kokonaistyöajasta 1612 h); ~20 000 EUR 
  • Aalto: ~41 000 työtuntia (vastaa ~2500% kokonaistyöajasta, siis ~25 henkilötyövuotta) ja ~5 miljoonaa euroa

Laskennassa on tehty monia oletuksia. Joku muu tekisi laskennan hieman eri tavoin ja saisi hieman eri tuloksen. Toivoisin, että muutkin tekevät vastaavia laskuharjoituksia (ja että niitä olisi jo tehty). Oma käsitykseni on, että olen laskuillani saanut tuotua näkyviin oikean suuruusluokan resurssitarpeesta, mitä uuden ohjeistuksen noudattaminen vaatisi: miljoonia euroja.

Espoossa 26.2.2025, Riikka Puurunen

A Työaika

Väitöskirjantekijä:

10 (termiä) x 2 (kieltä) x 2 h (per termi) x 3 (revisiota) + 4 h (Tieteen termipankin käyttöönotto) + 10 (termiä) x 1 h (per termi) = 120 h + 14 h = 134 h

Valvova professori: 10 (termiä) * 0.5 h (per termi) * 2 (kieltä) * 3 (revisiona) = 30 h

Yhteensä 164 h per väitöskirja (väitöskirjantekijä + professori) 

~10% vuoden kokonaistyöajasta (1612 h)

Aalto-tasolla ~250 väitöskirjaa vuodessa, työaikakustannus yhteensä 41 000 h (2543% vuotuisesta kokonaistyöajasta)

B Kustannus euroina

Väitöskirjantekijä: 134 h * 100 EUR/h = 13400 EUR

Professori: 30 h * 200 EUR/h = 6000 EUR

Yhteensä 19400 EUR per väitöskirja

Aalto-tasolla ~250 väitöskirjaa vuodessa, kustannus yhteensä 4 850 kEUR 

(~5 miljoonaa euroa)

Kopion selvyyden vuoksi ohjeistuksen alle siinä muodossa, kuin se netissä on 2025-02-26. 

*** kopio alkaa ***

https://www.aalto.fi/fi/tohtorinkoulutus/tieteen-termipankki-tutkimuksen-keskeisten-kasitteiden-maarittely, katsottu 2025-02-26 (Julkaistu: 15.1.2025 Päivitetty: 20.2.2025)

“Tieteen termipankki – tutkimuksen keskeisten käsitteiden määrittely

Kaikkien tohtoriopiskelijoiden tulee varmistaa, että heidän väitöskirjansa keskeiset käsitteet ovat saatavilla myös suomeksi ja/tai ruotsiksi. Tämä tulee tehdä tohtoriopintojen aikana, kuitenkin viimeistään esitarkastuksen alkaessa. Prosessi kannattaa aloittaa ylimääräisen stressin välttämiseksi jo hyvissä ajoin ennen esitarkastusta. Käsitteet tulee lisätä ensisijaisesti Tieteen termipankkiin sekä myös väitöskirjaan liitteeksi.

Siirtymäkausi: tohtoriopiskelijat, jotka aloittavat esitarkastuksen kevään 2025 aikana, voivat lisätä käsitteensä termipankkiin esitarkastusvaiheen aikana.

Tämä käytäntö perustuu Aalto-yliopiston uusiin kielilinjauksiin, jotka yliopiston Akateemisten asioiden komitea on päättänyt. Tämä termipankkiohjeistus on ensimmäinen toimenpide, jonka tohtorinkoulutuspalvelut ovat ottaneet uusien kielilinjauksien toteuttamiseksi. Väitöskirjatutkimuksen keskeisten käsitteiden tulisi olla saatavilla jo tohtoriopintojen aikana, kuitenkin viimeistään esitarkastuksen alkaessa. Käsitteet tulee lisätä ensisijaisesti Tieteen termipankkiin (johon viitataan tässä tekstissä lyhenteellä Termipankki) sekä myös väitöskirjaan liitteeksi.

Tutkimuksen keskeisen terminologian määrittely on oleellinen osa väitöskirjatyötä. Lisäksi kansainvälisille tohtoriopiskelijoille työskentely terminologian parissa Suomen kansallisilla kielillä antaa mahdollisuuden osoittaa ammatillista pätevyyttä näissä kielissä, mikä voi parantaa heidän työmahdollisuuksiaan valmistumisen jälkeen.

Aalto-yliopisto tekee yhteistyötä Tieteen termipankin kanssa monikielisen terminologian käyttöönotossa. Termipankki pyrkii edistämään tieteellisten termien käyttöä Suomen kansallisilla kielillä tieteellisessä tutkimuksessa, mediassa ja yhteiskunnassa. Se tukee läpinäkyvyyttä, monitieteisyyttä ja tieteidenvälistä yhteistyötä, helpottaa monikielisyyttä tarjoamalla termejä eri kielillä ja kehittää kansallisia kieliä tieteen kielinä. Lisäämällä oman terminologiasi termipankkiin ja käyttämällä väitöskirjaasi käsitteen viitteenä, annat tuloksillesi lisänäkyvyyttä.

Mitä minun pitää tehdä, jos olen tohtoriopiskelija?

  • Määrittele tutkimuksesi keskeiset käsitteet, niiden määritelmät ja selitykset avainsanojesi pohjalta.
    Keskustele vastuuprofessorisi ja väitöskirjaohjaajiesi kanssa siitä, mitkä ovat väitöskirjasi keskeiset käsitteet sekä niiden määritelmät ja selitteet. Varmista, että olet määritellyt ne väitöskirjassasi väitöskirjasi kielellä.
    Esimerkki:
    Käsite: maito
    Määritelmä: nisäkkäiden maitorauhasista erittyvä valkea neste (määritelmässä ei saa olla sanaa maito)
    Selite: Maito on rasvan ja vesipohjaisen nesteen muodostama emulsio, joka on tärkein ravinnonlähde nuorille nisäkkäille ennen kuin he kykenevät sulattamaan kiinteää ruokaa. Maito sisältää monia ravintoaineita, kuten kalsiumia ja proteiinia, sekä laktoosia ja tyydyttynyttä rasvaa. (tieteellinen selitys)
  • Tarkista, löytyvätkö käsitteet ja niiden määritelmät Tieteen termipankista tai jostakin muusta olemassa olevasta termipankista suomeksi ja/tai ruotsiksi (katso esimerkkilista muista termipankeista). Jos keskeiset termisi löytyvät suomeksi ja/tai ruotsiksi tieteenalasi yleisesti hyväksymästä ja käyttämästä termipankista, sinun ei tarvitse lisätä niitä Tieteen termipankkiin. Keskeiset käsitteet (määritelmineen ja selityksineen) pitää lisätä ensisijaisesti Tieteen termipankkiin – jos alalla ei ole muuta termipankkia käytössä – ja myös väitöskirjaan sen liitteenä.
    Huom: Miten tietää, onko tiettyjen alojen termejä jo lisätty Tieteen termipankkiin? Kun olet kirjoittanut yhden keskeisistä termeistäsi hakukenttään (katso ohjevideo lisätietoja varten), napsauta “laajenna”-vaihtoehtoa tekstin “Haluatko luoda käsitesivun termille [XYZ]” vierestä. Jos haluat nähdä kaikki kyseisen termin osumat termipankissa, napsauta hakukentän alapuolella olevaa “tarkennettu haku” -vaihtoehtoa.
  • Mikäli väitöskirjasi keskeisiä käsitteitä ja niiden määritelmiä ei vielä löydy yhdestäkään termipankista, käännä käsitteet, niiden määritelmät ja selitykset suomeksi ja/tai ruotsiksi. Huomaathan, että voit myös lisätä käsitteesi olemassa olevalle käsitesivulle aiemman käsitteen lähikäsitteeksi tai ”Aalto-yliopiston tutkimusalat”-aihealue-sivulle.
    Jos hakusi ei tuota tulosta kun kirjoitat yhden käsitteistäsi hakukenttään (katso ohjevideo), niin klikkaa vaihtoehtoa “Laajennettu” hakukentän alla ja valitse tieteenala, johon haluat lisätä käsitteen.
  • Keskustele käsitteistä, niiden määritelmistä ja käännöksistä muiden tohtoriopiskelijoiden, vastuuprofessorisi, ohjaajiesi ja alan asiantuntijoiden kanssa. Lopuksi, pyydä näille hyväksyntää omalta vastuuprofessoriltasi.”

https://www.aalto.fi/en/doctoral-education/the-helsinki-term-bank-for-the-arts-and-sciences , accessed 2025-02-26 (Published: 15.1.2025 Updated: 20.2.2025)

“The Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences

All doctoral students must ensure that the key terminology of their doctoral thesis is also available in Finnish and/or Swedish. These key terms should be made available during their doctoral studies, and no later than the start of the pre-examination. It is highly recommended that this process is started well in advance to avoid stress at the pre-examination stage. The terms must be added primarily to the The Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences and also included in the doctoral thesis as an attachment.

NB. Transferring period: For doctoral thesis starting pre-examination during spring 2025, the key terms may be added to the term bank during the pre-examination process.

This practice is based on Aalto university’s new language policy that reflects the Academic Affairs Committee’s decision. This Term Bank guidance is the first measure the doctoral education services have taken to implement the new policy. These key terms should be made available during their doctoral studies, and no later than the start of the pre-examination. The terms must be added primarily to the The Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences (HTB) and also included in the doctoral thesis as an attachment.

Defining the central terminology of the research is a crucial part of the doctoral thesis work. Additionally, working on the terminology in the national languages of Finland provides international doctoral students with an opportunity to demonstrate their professional competence in these languages, potentially enhancing their employment prospects after graduation.

In introducing the multilingual terminology practice, Aalto University is cooperating with the Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences (HTB). HTB aims to facilitate the scientific terms in the national languages of Finland to be used in scientific research, by the media, and in the society. It supports transparency, multidisciplinarity and interdisciplinarity, facilitating multilingualism by offering terms in various languages and developing the national languages as languages of science. By adding your own terminology to a term bank and using your doctoral thesis as a reference for the term, you increase the visibility of your results.

I am a doctoral student – what should I do?

  • Define your key terms, their definition and explanation based on your key words.
    Discuss with your supervising professor and theses advisors which the key terms of your doctoral thesis are and also the definition and explanation of them. Make sure that you have defined them in your thesis, in the language of your thesis.
    Example:
    Key term: milk
    Definition: white liquid food produced by the mammary glands of mammals (the definition cannot include the word milk)
    Explanation: Milk is an emulsion of fat in a water-based fluid that is the primary source of nutrition for young mammals before they are able to digest solid food. Milk contains many nutrients, including calcium and protein, as well as lactose and saturated fat. (scientific explanation)
  • Check whether the terms, their definitions and translations can be found in The Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences (HTB), or in another existing term bank in Finnish and/or in Swedish (see an example list of term banks). If your key terms can be found in Finnish and/or Swedish in a term bank that is commonly used in your research field, you do not need to add them to HTB. The key terms (with their definition and explanation) must be included to the doctoral thesis as an attachment in one of the national languages and added primarily to the Helsinki Term Bank for the Arts and Sciences in case the research field does not use another term bank.
  • NB: How to see if some disciplines already have your terms included at the HTB? When you have typed one of your key terms in the search box (please see the video for further instructions), click on the “expand” option next to the text “Do you want to create a concept page for [XYZ].” If you want to see all the matches of the term in question at the HTB, click on the “advanced” option below the search box.
  • If your key terms and their definitions are not already in one of the term banks or listings, you should translate your terms and their definitions and explanations to Finnish and/or Swedish. Please note that you can also add your term(s) as a related concept to an existing concept page or the subject page of “Aalto-yliopiston tutkimusalat” (Aalto University research fields).
    Once you have typed one of your key terms in the search box (please see the video for further instructions), and if the search indicates “no results found”, click on the “expand” option below the search box and choose which field you would like to add your term.
  • Discuss the terms and their translations with your peers, your supervising professor, theses advisors and other skilled professionals. Finally, ask for approval from your supervising professor.”

*** kopio loppuu ***

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
openness , Uncategorized - Comments Off on Esimerkkilasku kustannuksista – ohjeistus väitöskirjoihin ja tieteen termipankkiin liittyen

History of atomic layer deposition (ALD) in a nutshell – slides and lecture capture published

24.02.2025

Lecture by Prof. Riikka Puurunen at Aalto University course CHEM-E5175 Materials engineering by thin films (by Prof. Ville Miikkulainen), in a visiting lecture Jan 28, 2025
Contents:
1 Invention of Atomic Layer Epitaxy 1974
2 Microchemistry Ltd and spread of ALE/ALD
3 Independent invention, Molecular Layering 1960s –>
4 Connecting the two independent development branches of ALD
5 Take-home message
(Extra materials on fundamentals of ALD, assumed as background knowledge)

Links:
SlideShare: https://www.slideshare.net/slideshow/history-of-atomic-layer-deposition-ald-in-a-nutshell/275984811
Youtube: https://youtu.be/FBLThDjRff0
Panopto: https://aalto.cloud.panopto.eu/Panopto/Pages/Viewer.aspx?id=ce1ed0b4-93a2-47ab-b76c-b27300b6c10a

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
atomic layer deposition , openness - Comments Off on History of atomic layer deposition (ALD) in a nutshell – slides and lecture capture published

Kokonaistyöajasta ja toteutumasta 2024

13.02.2025

Olen toiminut professorina Aalto-yliopistossa helmikuusta 2017. Vuonna 2024 olen – ensimmäistä kertaa – tehnyt omaa kirjanpitoa työtunneistani läpi vuoden.

Työehtosopimuksen mukainen vuosittainen kokonaistyöaika on 1612 h. Oman kirjanpitoni mukaan toteutumani vuonna 2024 oli 1934 h. Ylityötunteja (kaikki korvauksettomia) tuli laskennallisesti yli 300 h. Laskennasta ja perusteista tarkempi kuvaus alla.

Olenko poikkeus, teenkö enemmän töitä kuin muut professorikollegat? Tietääkseni en (ei sinne päinkään!). Olen saanut professoriliitolta (julkisella kysymyksellä X:ssä) seuraavat tiedot. (1) Professoriliiton jäsenkyselyjen mukaan professoriliiton jäsenten keskimääräinen vuosityöaika on 2200 h. (2) Tilastokeskus on tehnyt selvityksen vuonna 2006 professorien työajasta, saaden keskimääräiseksi vuosityöajaksi 2250 h. Minulla ei ole tiedossa professoriliiton jäsenselvityksen perusteita ja ne voivat erota oman kirjanpitoni perusteista merkittävästikin. Kollegoiden kertoman perusteella käsitän ~2000 h vuosityöajan olevan hyvin tyypillistä.

Aalto-yliopistossa on viime aikoina herännyt keskustelua siitä, miten voisimme paremmin keskittyä olennaiseen. Professorien kohdalla keskeisen olennaista työtä on tutkimus ja opetus, missä tutkimukseen sisältyy myös hankerahoituksen hakeminen.

Tämä postaus on oma julkinen kontribuutioni sille keskustelulle, jossa etsitään tapoja keskittyä olennaiseen. Toivoisin, että läpi organisaation ymmärrettäisiin, että professorin yhteen asiaan käyttämä aika on välttämättä pois jostain muusta (työstä, vapaasta tai unesta). Että professorien työaikaa kunnioitettaisiin, eikä sitä nähtäisi “ilmaisena”, rajattomana resurssina.

Espoossa 13.2.2025, Riikka Puurunen

Kuvaus tuntikirjanpitoni perusteista 2024

  • Teen tuntikirjanpidon muistikirjaan käsin, merkiten työn alku- ja loppuajan (minuutin tarkkuudella). Muistikirjasta siirrän tiedot ajoittain taulukkolaskentaohjelmaan, jonne merkitsen työtunnit (minuutin tarkkuudella, en kuitenkaan enää alku- ja loppuaikoja).
  • Kirjaan työksi vain sellaisen, joka ulkopuolisestakin näyttää työltä.
    • Jos olen työpaikalla, olen töissä. Paitsi jos hoidan yksityisasioita, en tee töitä ja poistan tämän ajan työajasta. 
    • Jos olen pois työpaikalta, pelkkä työn ajattelu ei kirjaudu työksi. Kun alan kirjoittaa ylös ajatuksiani, kirjaan sen työksi. 
  • Kirjautuuko lounas työksi, riippuu sen luonteesta. Jos olen sopinut työtapaamisen lounaalle, se on työtä. Jos menen syömään yksin tai kollegoiden kanssa vapaasti, vähennän työpäivän pituudesta 0.5 h lounastaukona. 
  • Sairaspoissaolopäivät kirjautuvat sen mittaisiksi, kun työnantaja ohjeistaa (vuonna 2024 tämä oli 7.3 h). Mikäli sairaspäivinä teen töitä, ne kirjautuvat työksi tämä lisäksi.
  • Ulkomaille suuntautuvan työmatkan matka-aika ei ole työtä, paitsi jos selkeästi teen töitä, esim. luen artikkelikäsikirjoitusta, valmistaudun luentoon, jne. Kotimaassa yhden työpäivän sisältämä matkustus työpaikalta tapaamiseen esimerkiksi Helsingissä tai Porvoossa on työtä. 
  • Arvioin, että vuositasolla kirjanpitoni epävarmuus on luokkaa plusmiinus 10 h. 

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
Uncategorized - Comments Off on Kokonaistyöajasta ja toteutumasta 2024

Recording of invited talk on catalysis ALD — past, present, future

26.10.2024

This week, I had the honor to participate in a doctoral thesis committee at TU Delft (Albert Santoso: congratulations to the new doctor, and the supervising professors, Prof. Ruud van Ommen and Prof. Volkert van Steijn). I also give an invited talk related to atomic layer deposition (ALD) for catalysis at a seminar by Pro2Tech. Title: Past, present and future of atomic layer deposition for catalysis: perspective from Aalto University, Finland.

Abstract: Aalto University is the alma mater of the Finnish inventor of atomic layer deposition (ALD) Tuomo Suntola, who patented ALD in 1974 and received Millennium Technology Prize for his pioneering work in 2018. Research for ALD on catalysis in Finland started at Microchemistry and at Neste company in late 1980s, and already in the 1990s, research was active at Aalto University’s predecessor, Helsinki University of Technology. Since those days, ALD has become a mainstream technology in the semiconductor industry, and the interest for ALD on particulate matter for catalysis and other applications has become global. In addition to history, I will in the talk share recent examples of ALD for catalysis from Aalto University, and discuss future research needs and opportunities. The talk partly builds upon review activities of ALD on particulate matter, being carried out in collaboration between researchers from TU Delft and Aalto University.

The recorded talk is now available in Youtube. There I talk about past, present and future of catalyst ALD, from my/Aalto University perspective. Interestingly, the talk contains new information on the history of catalysis ALD. Just like the general history of the field of ALD, with the two independent inventions, the history of catalysis ALD has not so far been dealt with the clarity it deserves.

I find it important that the ALD community would update its view, considering the two independent inventions. We must realize that the view shared in the earlier reviews is not the whole truth. Someone must dig into history first to find the facts, before one can write about them. I personally started digging into the history of ALD during my time as postdoctoral fellow at IMEC, Belgium, and wrote my findings in what became the “surface chemistry fundamentals ALD review”, Journal of Applied Physics 97 (2005) 121301; https://doi.org/10.1063/1.1940727.

In the Virtual Project on the History of ALD (VPHA, 2013-2022), we continued that digging work, in large international collaboration (eventually with >70 scientists from >20 countries). Four scientific publications resulted, see the list below. The ALD-history-evolving-file, in which we collected information about early works, is still there.

Because none of the (many) existing catalysis ALD reviews really cite the early works, this ALD-history-evolving-file was my source of history of catalysis ALD done under the name Molecular Layering, for this presentation at TU Delft. The earliest scientific article on catalysis ALD I found is by Koltsov et al. from 1970 (Kinetics and Catalysis 11 (1970) 835-841). It deals with the hydrolysis of carbon tetrachloride to carbon dioxide and hydrogen chloride, and is available in English.

Articles on the history of ALD, created within the Virtual Project on the History of ALD (VPHA):

  • Essay: R. L. Puurunen, “A Short History of Atomic Layer Deposition: Tuomo Suntola’s Atomic Layer Epitaxy”, Chemical Vapor Deposition 20 (2014) 332-344. DOI: 10.1002/cvde.201402012. Open Access.
  • Essay: A. A. Malygin, V. E. Drozd, A. A. Malkov, V. M. Smirnov: “From V. B. Aleskovskii’s “Framework” Hypothesis to the Method of Molecular Layering/Atomic Layer Deposition”, Chemical Vapor Deposition 21 (2015) 216-240. DOI: 10.1002/cvde.201502013.
  • Review article: “Recommended reading list of early publications on atomic layer deposition—Outcome of the “Virtual Project on the History of ALD””, Esko Ahvenniemi, Andrew R. Akbashev, Saima Ali, Mikhael Bechelany, Maria Berdova, Stefan Boyadjiev, David C. Cameron, Rong Chen, Mikhail Chubarov, Veronique Cremers, Anjana Devi, Viktor Drozd, Liliya Elnikova, Gloria Gottardi, Kestutis Grigoras, Dennis M. Hausmann, Cheol Seong Hwang, Shih-Hui Jen, Tanja Kallio, Jaana Kanervo, Ivan Khmelnitskiy, Do Han Kim, Lev Klibanov, Yury Koshtyal, A. Outi I. Krause, Jakob Kuhs, Irina Kärkkänen, Marja-Leena Kääriäinen, Tommi Kääriäinen, Luca Lamagna, Adam A. Łapicki, Markku Leskelä, Harri Lipsanen, Jussi Lyytinen, Anatoly Malkov, Anatoly Malygin, Abdelkader Mennad, Christian Militzer, Jyrki Molarius, Małgorzata Norek, Çağla Özgit-Akgün, Mikhail Panov, Henrik Pedersen, Fabien Piallat, Georgi Popov, Riikka L. Puurunen, Geert Rampelberg, Robin H. A. Ras, Erwan Rauwel, Fred Roozeboom, Timo Sajavaara, Hossein Salami, Hele Savin, Nathanaelle Schneider, Thomas E. Seidel, Jonas Sundqvist, Dmitry B. Suyatin, Tobias Törndahl, J. Ruud van Ommen, Claudia Wiemer, Oili M. E. Ylivaara, Oksana Yurkevich, Journal of Vacuum Science and Technology A 35 (2017) 010801 (13 pages). DOI: 10.1116/1.4971389. Open access.
  • Invited proceedings article: R. L. Puurunen, “Learnings from an Open Science Effort: Virtual Project on the History of ALD”, ECS Transactions 86(6) (2018) 3-17; doi:10.1149/08606.0003ecst. Open access preprint, DOI: 10.1149/osf.io/exyv3.

Below, I share screen shots of some of the slides dealing with the history of ALD and catalysis ALD.

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
atomic layer deposition - Comments Off on Recording of invited talk on catalysis ALD — past, present, future

Catalysis research group publishes diffusion–reaction model code

12.04.2023

Written by Jänis Järvilehto (https://linkedin.com/in/janisj)

The Catalysis research group has published its first-ever open code! Coined DReaM-ALD, the recently published Matlab script provides an implementation of a diffusion–reaction model developed by Ylilammi et al. (J. Appl. Phys. 123, 205301 (2018), DOI: 10.1063/1.5028178). The model simulates atomic layer deposition in high-aspect-ratio structures and generates saturation profiles, which show how the film thickness evolves with penetration into the structure. This Matlab implementation was originally written by Emma Verkama in 2019 by request of Prof. Riikka Puurunen, and the code was later published by Jänis Järvilehto. In addition to Github, the code was also made available on Zenodo. 

There was a significant delay (~3 years) between the creation and publication of the code. As there was no prior history of open code in the group, the barrier to publication was relatively high. Questions, such as…

Where should we publish the code? What kind of information would be useful for a potential user? How does the process work in general? Where do I click???

…may arise. While the best practices may seem obvious to a software engineer, generating research code can be a messy affair in other fields. Often, these researchers in other fields are less acquainted with the tools of the trade, such as a version control system like Github. Someone in the group would have to figure out how and where to publish the code so that it is easily accessible and citable. This causes useful and interesting projects to end up forgotten on university network drives, instead of being available for anyone to extend and experiment with. It is also difficult to replicate the results of a published work without access to the original code. 

As a starting point or inspiration for other groups that are unsure about open code, we’ve summarized the steps we went through to get our code out there. We’ve also linked some helpful resources we’ve run into during the process!

Step 1: Set up an Organization on Github

If your research group has not published on Github yet, it is a good idea to think about how the repositories should be organized. We opted to create an Organization for the research group — this way the repository’s association with the Catalysis research group is clear. Remember to assign a second Organization Owner for your Organization, just in case. The other research group members can be added as Organization Members. 

Step 2: Decide on a license

Choose a license for the software you intend to publish, if you haven’t already done so. Keep in mind that there may be restrictions on the type of license you can use, set by your organization or funding source. You can find an overview of common licenses at https://choosealicense.com/, for example. In our case, we opted for the MIT license. 

Step 3: Set up a repository

Next, it is time to set up a repository for the project. There are two paths to take here: either one directly creates the repository to be published later, or, a draft repository can be created first. On Github, all changes to a repository can be traced back, so a potential editing history of, for example, the README.md file will be publicly visible. We decided to forgo the draft repository, as we had already prepared the repository content elsewhere. However, we set the repository to Private at this stage. At this point, you can push your code and a LICENSE.txt file to the repository. 

Step 4: Create a README.md file

The README.md file is displayed whenever someone visits the repository. You can use the README.md as an opportunity to give a brief description of the project, reference relevant literature, explain how to use the code, and how you would like others to cite it in their work. We also decided to include a DOI badge, among others, at the top of the README.md. We used https://shields.io/ to generate the badges (shields) for our README.md file. 

Step 5: Make the repository (easily) citable

Anyone can cite the repository as-is, however, there are some things you can do to make it more straightforward. For starters, we included a Citing section in our README.md to give an example on how to cite the repository. Furthermore, we created a CITATION.cff file in the root of the repository using cffinit. The CITATION.cff file causes Github to display a Cite this repository button in the About section of the repository, which provides a preformatted citation and BibTeX entry. The file contains citation information in a machine-readable format; you can find further information at https://citation-file-format.github.io/. 

At this point, we also created a .zenodo.json file for the Zenodo synchronization (enabled in Step 7). This json file is placed at the root of the repository and Zenodo uses it to generate the deposit metadata. There are various fields you can fill out using the .zenodo.json file, a complete list of which can be found at here. We also validated our file before pushing it using a json validator, as it is easy to mess up the formatting. 

Step 6: Publish!

Here, the procedure varies slightly depending whether a draft repository was created or not. If you created a draft repository, simply copy its contents to a new, public repository. As we were satisfied with our repository, we simply changed its visibility to Public. Now the code is publicly available on Github!

Step 7: Synchronize the repository with Zenodo

To obtain a DOI for our repository, we archived it as a Zenodo deposit. The most efficient way to achieve this is to connect your Github account to Zenodo, enable synchronization for the repository on Zenodo, and finally create a Release on Github. You can find more information on how to connect the accounts on https://help.zenodo.org/. After this, Zenodo will automatically issue a new versioned DOI whenever a new Release is created on Github. Notably, this only works if no prior Releases have been created before enabling synchronization. After obtaining our first DOI, we decided to update it in the README.md and CITATION.cff files as well. 

Hopefully this blog post has been helpful in condensing the most relevant learnings of the process we went through to get our project published. While the steps may seem convoluted, the whole process should only take a few minutes, provided that the files have been prepared in advance. For further reading on research code, you can check out:

—

Update 28.9.2023 (Riikka Puurunen): A video is available in Youtube, where a code is published, using these instructions. Access it at: https://youtu.be/ksxAIaytv68?si=3eWQF9lG2zbQ7ftP.

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
atomic layer deposition , openness - Comments Off on Catalysis research group publishes diffusion–reaction model code

Catalysis research group end-of-the-year summary 2022

22.12.2022

The year 2022 is soon coming to end.

Oh, what a challenging year it was, in so many ways. February 24 started a new chapter in history, and recovery from Covid-19 has only been going on still. Related to Catalysis Professor’s Open, I did not even manage to create a single post, although there were also positive news among all the turmoil and challenges.

Here is a recap of some of the good news from 2022. For example, my group was heavily involved in organizing the 19th Nordic Symposium on Catalysis in Espoo, Finland. Several from the group had their first-ever in-person conference participation experience at ALD 2022, Ghent, June 2022. I got interviewed to the ALD Stories podcast about conformality in atomic layer deposition (ALD). Five Master’s thesis were completed under my supervision. The three projects we have with external funding (HDN cat, COOLCAT, ALDI), progressed well, and funding was acquired for one more (GreenAro) — I am looking forward to working with zeolites and collaboration with VTT and Åbo Akademi in GreenAro. Also, I gave my tenured professor’s installation talk: Catalysis meets atomic layer deposition, video available at https://youtu.be/Wd7lQOGpjfQ.

In 2022, the Catalysis research group published four scientific articles (one of them a proceedings paper). I am especially happy to see the first article out related to research initiated by me as professor at Aalto University, with grant from Academy of Finland (Applied Catalysis B). Good news is that there is more in the pipeline :).

Wishing everyone a Merry Christmas and Happy New Year,

Riikka

2022O.M.E. Ylivaara, A. Langner, S. Ek, J. Malm, J. Julin, M. Laitinen, S. Ali, S. Sintonen, T. Sajavaara, H. Lipsanen, R. L. Puurunen,Thermomechanical properties of aluminum oxide thin films made by atomic layer deposition,Journal of Vacuum Science & Technology A 40, 062414 (2022)https://doi.org/10.1116/6.0002095
2022Aitor Arandia, Jihong Yim, Hassaan Warraich, Emilia Leppäkangas, René Bes, Aku Lempelto, Lars Gell, Hua Jiang, Kristoffer Meinander, Tiia Viinikainen, Simo Huotari, Karoliina Honkala, Riikka L. PuurunenEffect of atomic layer deposited zinc promoter on the activity of copper-on-zirconia catalysts in the hydrogenation of carbon dioxide to methanolApplied Catalysis B: Environmental, 321 (2023) art. 122046.https://doi.org/10.1016/j.apcatb.2022.122046
2022Mikko Utriainen, Kimmo Saastamoinen, Heikki Rekola, Oili M. E. Ylivaara, Riikka L. Puurunen, and Pasi HyttinenOptical metrology of 3D thin film conformality by LHAR chip assisted methodProc. SPIE 12008, Photonic Instrumentation Engineering IX, 120080D (5 March 2022) [Note: non-peer-reviewed conference proceedings publication]https://doi.org/10.1117/12.2609643
2022Jihong Yim, Emma Verkama, Jorge Velasco, Karsten Arts, and Riikka L. Puurunen,Conformality of atomic layer deposition in microchannels: impact of process parameters on the simulated thickness profile,Phys. Chem. Chem. Phys. 24 (2022) 8645-8660.https://doi.org/10.1039/D1CP04758B

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
Uncategorized - Comments Off on Catalysis research group end-of-the-year summary 2022

Season’s Greetings from the Aalto Catalysis group

23.12.2021

[distributed also via email by RLP]

Dear past, present and potential future colleagues and collaborators; dear friends:

 

Another year is over, and it is good to take a moment to look back.

 

In 2021 – my fifth year as a professor at Aalto University – a lot of experimental progress took place in all three projects of the Catalysis group (HDN catalysis project funded by Neste & COOLCAT and ALDI projects funded by the Academy of Finland). While this progress is not yet seen in our publications (2021 list at the end of the email), some of our activities can be seen in an introductory video we made of the COOLCAT project – turned out quite nice!

 

There are some particular advances related to teaching, research, events and theses I would like to recap from 2021.

 

As for teaching in 2021:

  • Scientific Article Exercise (SAE) was carried out for the first time with all first-year M.Sc. students of School of Chemical Engineering. SAE is a new module which I have been developing, with the goal that students better understand the fundamental differences between scientific articles and e.g. webpages.
  • A new type of co-creation group work was experimented with in the CHEM-E1130 Catalysis course (theme: methanol economy). This received overall positive feedback from students and will be a clear “keeper” (next theme: hydrogen economy).
  • A new concept was tried related to individual research projects for students (10 ECTS). Attention was given e.g. to report writing and feedback in several steps. The overall concept seemed to work and this seems as a “keeper”, too.

 

As for research in 2021:

  • After years of aiming for it, the first open data set related to our research has been published: https://zenodo.org/record/3974438#.Yb7Xo71BxQI.
  • The Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology (finally!) has a chapter on atomic layer deposition (ALD), https://doi.org/10.1002/0471238961.koe00059, which I had the honor to co-author with researchers from TU Delft. Notably, many new illustrations were created, separately published with a Creative Commons license for easy reuse. Images in Wikimedia Commons (category: atomic layer deposition), and one in Zenodo.org.
  • I gave an introductory “ALD 101” tutorial on the fundamentals of ALD at the international AVS ALD conference. Tutorial available e.g. in Youtube.

 

As for event organization:

 

As for theses in 2021, two doctoral theses were successfully defended (Irene Coronado and Eveliina Mäkelä) and four Master’s thesis were finalized (list here).

 

In 2021, was also granted tenure at Aalto University: I will be happy and honoured to continue contributing to Aalto’s success in the coming years.

 

With this letter, and the Aalto card, I wish everyone a happy Christmas time and all the best for the year 2022. 

 

Riikka Puurunen

—

Riikka Puurunen, Associate professor, Catalysis Science and Technology

Aalto University, School of Chemical Engineering, Department of Chemical and Metallurgical Engineering

Visiting address: Kemistintie 1, 02150 Espoo, Finland, room: E412

Mail address: P.O. Box 16100, FI-00076 AALTO, Finland
Tel: +358 50 337 8161 [] LinkedIn, @rlpuu, @AaltoCatalysis, ORCID:0000-0001-8722-4864

aalto.fi/cmet/catalysis, research.aalto.fi, blog catprofopen, vph-ald.com, aldhistory.blogspot.fi,

 

2021 Oili M. E. Ylivaara, A. Langner, X. Liu, D. Schneider, K. Arstila, J. Julin, S. Sintonen, S. Ali, T. Sajavaara, H. Lipsanen, R. L. Puurunen, Mechanical and system properties of titanium dioxide from titanium tetrachloride and water on silicon by atomic layer deposition. Thin Solid Films 732 (2021) 138758 https://doi.org/10.1016/j.tsf.2021.138758
2021 E. Haimi, O. M. E. Ylivaara, J. Yim, R. L. Puurunen, Thickness profile measurement of atomic layer deposited film by x-ray microanalysis on lateral high-aspect-ratio structure Applied Surface Science Advances (2021) 100102 https://doi.org/10.1016/j.apsadv.2021.100102
2021 K. Arts, H. Thepass, N. Verheijen, R. L. Puurunen, W.M.M. Kessels, H. Knoops, Impact of ions on film conformality and crystallinity during plasma-assisted atomic layer deposition of TiO2. Chemistry of Materials 33 (2021) 5002–5009 https://doi.org/10.1021/acs.chemmater.1c00781
2021 K. Arts, J.H. Deijkers, R.L. Puurunen, W.M.M. (Erwin) Kessels, H.C.M. Knoops, Oxygen recombination probability data for plasma-assisted atomic layer deposition of SiO2 and TiO2. The Journal of Physical Chemistry C 125 (2021) 8244–8252. https://doi.org/10.1021/acs.jpcc.1c01505
2021 J. R .van Ommen, A. Goulas, R. L. Puurunen, Atomic layer deposition Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, 2021 https://doi.org/10.1002/0471238961.koe00059

 

 

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
Uncategorized - Comments Off on Season’s Greetings from the Aalto Catalysis group

Copy of email: 2021 November Networking – ALD at Aalto University

23.11.2021

Yesterday, in-person registration to 2021 November Networking – ALD at Aalto University closed. We have now in total 90 registered participants. There are still two days when you can enroll to get the Zoom link, register via: https://www.aalto.fi/en/events/2021-november-networking-ald-at-aalto-university.

Below is copy of an email message that was just sent to all registered participants via our joint catalysis @ … account.

Riikka Puurunen, 23.11.2021

read more >>

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
atomic layer deposition , events - Comments Off on Copy of email: 2021 November Networking – ALD at Aalto University

New Podcasts section in ALD OpenLearning site (Nov 20, 2021)

21.11.2021

Yesterday (Nov 20, 2021), a new section was published in the OpenLearning site on atomic layer deposition  (ALD). The site is available at the OpenLearning platform of Aalto University https://openlearning.aalto.fi/, direct link https://openlearning.aalto.fi/course/view.php?id=100 (can be found by searching for “ALD” or “atomic layer deposition”).

The Podcasts section contains each podcast (that the author of this blog and the author/curator of the ALD OpenLearning site currently is aware of) as a separate “page” (as in defined the Moodle platform). Currently, the following podcasts have their own page: ALD Stories by Beneq, Nanovation, STG podcasts, Suomalaisten Kemistien Seura (a Finnish society), People Behind the Science and ALD Pulse.

In each page, named according to the specific podcast, direct links have been included to ALD-related episodes, which were available at the time of opening the Podcasts section (Nov 20, 2021). Most podcasts are in English. One podcasts in Finnish has also been linked to, and in the future more links to podcasts in other languages than English can also be included. The episodes in English contain interviews of many ALD scientists, including such internationally known names like Dr. Tuomo Suntola (the Finnish inventor of ALD), Prof. Seán Barry, Prof. Stacey Bent, Prof. Erwin Kessels, Prof. Mikko Ritala, Dr. Jonas Sundqvist, Prof. Ruud van Ommen and Prof. Charles Winter (list in alphabetical order, except for Suntola). The author of this blog (Prof. Riikka Puurunen) also had the honor of being interviewed for the ALD Stories podcast by Beneq (related to the history of ALD).

If some podcast or episode is missing from the list, I will be happy to add it. Please let me know of missing items — email to firstname.lastname@aalto.fi (replace with my info) should work well. Also, if someone would *not* like to have their podcast/episode included in this collection, it can be removed — please in such case contact me as well.

Espoo, Finland, November 21, 2021

Riikka Puurunen

Posted by Riikka Puurunen

Associate professor, Catalysis Science and Technology, at Aalto since February 2017
atomic layer deposition , teaching - Comments Off on New Podcasts section in ALD OpenLearning site (Nov 20, 2021)

Next Entries »