Jyrki Sinkkilä, Aapo Pihkala ja Emilia Weckman: Maiseman tekijät. Näkökulmia maisema-arkkitehtuuriin. Aalto ARTS Books 2019. 280s.
Teoksessa Maiseman tekijät esitellään maisema-arkkitehtuuria nykyhetken kontekstissa ja luodataan kohti tulevaisuutta antaen puheenvuoro Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmasta vuodesta 1989 alkaen valmistuneille maisema-arkkitehdeille. Tyylikkäästi taitettu ja kuvitettu, maisema-arkkitehtuurin kolmea vuosikymmentä juhliva kokonaisuus on jaettu kuuteen teemaan, jotka käsittelevät maisema-arkkitehtuuria ja maisemia sen sisällön, identiteetin, historiallisuuden, rakentamisen, kaupunkisuunnittelun ja tulevaisuuden lähtökohdista. Teemojen sisällä yksittäisissä artikkeleissa maisema-arkkitehdit esittäytyvät työpaikkojen, yritysten, elämänhistorian ja maisemallisten suuntausten kautta. Jää kuitenkin osittain epäselväksi, miksi juuri nämä tekijät ovat tuolloin yhteensä noin 250 valmistuneesta tulleet valituiksi esiteltäväksi teokseen; elleivät sitten rivien välistä luettavien tietynlaisten erityisten saavutustensa ja tulostensa vuoksi.
Näkökulmateoksen toimittaneet ovat kaikki Aalto-yliopistossa toimivia maisema-arkkitehtejä: Jyrki Sinkkilä Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori ja koulutusohjelman johtaja, Aapo Pihkala Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisen projektipäällikkö ja Emilia Weckman Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin lehtori. Sen vuoksi teoksesta ilmeneekin jääviydestä johtuva puutteellisuus: esiteltävänä ei ole ketään maisema-arkkitehtuurin opetushenkilökunnasta, vaikka heillä on suuri merkitys maisema-arkkitehtuurin olemassaoloon ja asiantuntijoiden kehittymiseen Suomessa. Alussa oleva johdatteleva yhteinen esipuhe ja maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäen lyhyet loppusanat maisema-arkkitehtuurin kontekstista muiden alojen kanssa eivät riitä sen esittelemiseksi, kun lisänä olisi voinut olla esimerkiksi vähintään yhteisesittelyartikkeli opetushenkilökunnasta ja heidän näkemyksistään suomalaisen maisema-arkkitehtuurin kentästä.
Maisema-arkkitehtuurin lähihistorian ja nykytilan säilöminen ja alan esiin nostaminen on kuitenkin aloitettava jostain: miksei sitten maiseman suunnittelijoista. Lähtökohta ei häpeä alaa esittelevänä teoksena vaikkapa julkisuuden henkilöiden elämänkerroille. Teos vahvistaa maisema-arkkitehtien ammatillista ylpeyttä ja osaamista sekä vakiinnuttaa tehtäväkenttää ja kasvavaa roolia yhteiskunnassa. Parhaimmillaan se voi toimia jopa pohjana ja lähtölaukauksena maisema-arkkitehtonisen kirjallisen kentän laajentumiseen ja siirtymiseen vakuuttavammalle tieteelliselle mutta ymmärrettävälle kentälle. Koska maisema-arkkitehtuuri toteutuu pitkälti suunnitteluna ja toteutuneina kohteina, tutkimus ja tieteellinen kirjoittaminen ei ole ollut sen keskiössä – kuten Ranja Hautamäki toteaakin loppusanoissa – mutta suunnittelullinen taito ja sen merkitys yhteiskunnan kehittämiseen on kuitenkin merkittävä, ja sen teos onnistuu tuomaan esille onnistuneiksi koettujen suunnittelukohteiden osalta.
Haastatteluihin perustuvissa, aikakausilehtimäisissä artikkeleissa kieli on sujuvaa ja etenee luontevasti tuoden kulloisenkin esiteltävän ammattilaisen oman näkökulman esille. Niiden myötä on nähtävillä maisema-arkkitehtuurin työtehtävien laaja-alaisuus ja moninaisuus, mutta ne myös esittelevät maisema-arkkitehdit parhaimmillaan – kuten takakansitekstikin lupaa – kriittisten näkökantojen loistaessa poissaolollaan. Kokonaisuudesta muodostuu esiteltyjen maisema-arkkitehtien oman erinomaisuuden näytös, ja julkaisuna romaanimainen maisema-arkkitehtuurin elämänkerta 30 vuoden ajalta vakavasti otettavan ammatillisen julkaisun sijaan. Kiiltokuvamainen, maisema-arkkitehtuuria ja sen tekijöitä jopa romantisoiva teos tuo esille suomalaisen maisema-arkkitehtuurin kaipuun arvostuksesta ja varteenotettavuudesta – ja sen vuoksi on oman olemassa olon vahvistaja nykyajassa, rakkaudesta lajiin.
***
Kirja-arvostelun synnyttämä mielipide suomalaisesta maisema-arkkitehtonisesta kirjallisuudesta:
Tarvitaan vähintään yksi maisema-arkkitehtuuria kattavasti esittelevä, vakavasti otettava, mielellään jopa vertaisarvioitu tieteellinen opas tai teos, jotta maisema-arkkitehtuuria voidaan pitää varteenotettavana tieteen, taiteen ja tekniikan ilmentymänä. Mallia maisema-arkkitehtuurissa voidaan ottaa esimerkiksi sen läheisistä tutkimuksellisista aloista kuten ekologiasta, ympäristöestetiikasta tai maisemantutkimuksesta, jossa alan useat tutkijat kirjoittavat artikkeleita kirjan pääteeman mukaisesti. Nykyinen suomalaisten maisema-arkkitehtuurin julkaisujen määrä on vähäinen – mikä on toki tiedostettua – ja jostain on aloitettava vyyhdin purkaminen kohti laajasti arvostettua ja iskukykyistä ammattialaa.