Kiirettä tullee, sillä olin puoliviikkoa kipeänä ja menetin tärkeitä työpäiviä, jotka olin aikatauluttanut tämän kurssin ja suunnitelman tekoon. Ei mahda mitään. Nyt vaan pitää paahtaa kahta kauheammin, jotta kaiken materiaalin saa ajoissa kasaan.

Joka tapauksessa palataan vähän viimekertaiseen blogitekstiin, jossa viittasin mitä oli luvassa. Nyt olen päässyt muun muassa heinien ihmeelliseen maailmaan.

Unohdin viimeksi kertoa myös siitä, että monikonpurossa viihtyvä meritaimen on myös ratkaissut uoman pohjamateriaalin ja veden alaisen maailman luonteen. Meritaimen siis nousee kivikkoisiin painanteisiin kutemaan, joten pääasiallinen pohjamateriaali suunnittelualueen purouomassa on suurikokoinen sora tai pyöreät kivenlohkareet. Tämä on hyvä alusta myös melonnalle, sillä vesi pysyy kirkkaana ja kanootista voi tutkailla helposti pinnan alaista elämää.

Uomaverkoston vedensyvyydeksi olen ajatellut keskimäärin noin puolimetriä. Leveydeksi noin neljä metriä. Kanootista riippuen tarvittava vedensyvyys vaihtelee, mutta mikään kanootti ei tietääkseni tarvitse suurempaa vesisyvyyttä. Kanootin tarkoituksena on kuitenkin olla kevytrakenteinen ja matalassa vesistössä jopa ojissa kulkeva. Osa kanooteista kelluu aivan vedenpinnan tuntumassa kuten alla näkyvä freestyle kanootti. Näitä ei haittaa, vaikka pohja ottaisi kiinni, sillä aina voi melalla tyrkätä eteenpäin.

Kasvillisuus ongelma alkaa myös valjeta ja olen ehkä jo liiankin uppoutunut kasveihin tämän kurssin puitteissa, mutta perustelen tämän sillä, että kasvillisuus on ollut minulla aina se heikoin lenkki suunnitelmissa. Haastan siis itseäni tässä ja teen sen kunnolla mitä en ole aiemmin tehnyt. Nyt olen perehtynyt täysillä heiniin ja dynaamiseen istuttamiseen. Sain käsiini heinäoppaan ja dynaamisen kasvillisuuden oppaan. Luin nämä kummatkin kannesta kanteen ja samalla mietin millaista ympäristöä ja kasvillisuutta haluan suunnittelualueelle tuoda ja mitä haluan säilyttää. Päätin, että teen Monikonpuron varteen dynaamista kasvillisuutta ja meren rantaan yritän luoda perinneympäristöä.

• Aino Karilas, Dynaaminen kasvillisuus, kaunista ja kestävää monimuotoisuutta rakennetuille alueille.
• Katja Orrainen, Heinäopas, koristeheinien käyttö viheralueilla.

Rannassa on aiemmin kasvanut rantaniittyä. Joten päätin että yritän luoda rantaniityn uudestaan oikeita heinälajeja valitsemalla. Mielestäni valitsin hyvät kasvilajit, mutta en todellisuudessa tiedä miten ne viihtyvät toistensa kanssa. Valitut lajit sietävät kyllä hyvin suolaa ja savista maata, jota merenrannalla tässä kohteessa on paljon. Näin laajojen alueiden istuttaminen vaatisi kyllä kasvi-experttiä tai vähintään hortonomia, Opiskelijana alkaa helposti kynä vapista, kun puhutaan tuhansista istutettavista kasveista.

Dynaamisen istuttamisen valitsin monikonpuron läheisyyteen, sillä suunnitelman tarkoituksena on, että myös puro on dynaaminen ja muuttaa muotoa vuosien varrella. Ajatuksena on, että myös tämä dynaaminen kasvillisuus leviää ja vaihtaa paikkaa puron mukana. Näin koko alue on jatkuvassa muutoksessa, eikä ole mitään estettä sille, etteikö alue voisi löytää luonnollista olemustaan.

Tässä vielä kaavio siitä kuinka dynaaminen istuttaminen tässä kohteessa toimisi. Kuva on hyvin laskennallinen ja väritykseltään melko psykedeelinen, mutta näin se on helpointa hahmottaa, kun puhutaan 20 eri kasvilajista. Tässä esimerkkialueessa on neljätoista kertaa 2m x 2m kokoista neliötä. Jokaisessa neliössä on loppujen lopuksi 40 kasvia. Tämä arvio perustuu siihen, että näiden lajien ohjeellinen istutustiheys on 10kpl /m2. Näin ollen pelkästään tällä esimerkkialueella olisi 11 200 kasvia. En toki ajatellut, että näitä kaikkia yksitellen istutettaisiin, vaan tarkoituksena olisi istuttaa pieni osa aluksi ja sitten kylvää loput, jotta työt olisivat nopeampia ja helpompia.