Nyt olen työstänyt suunnitelmaani jo jonkin aikaa ja tuntuu siltä, että olen saanut suuressa kuvassa peruslinjat kohdalleen. Viimeviikon ohjauksessa tuli esiin erinäisiä asioita kuten millainen kalakanta Monikonpurossa on tai mikä sen virtaama on.
Kalakanta määrittää esimerkiksi sitä millaista pohja ainesta purossa kannattaa hyödyntää, jotta se olisi mahdollisimman viihtyisä kyseisille uiskentelijoille. Aikani etsiskelin tietoa Monikonpurosta ja lopulta löysin Espoon virtavesistä tehdyn selvityksen. Kyseinen selvitys oli tehty hiljattain vuosina 2020-2021. Selvityksestä selvisi seuraavaa; Monikonpuron kalakanta ei siis ole kovinkaan vahva tällä hetkellä, mutta on osoittanut suuria elpymisen merkkejä. Vuonna 2020 puroon kylvettiin meritaimenia ja yläjuoksulle kunnostettiin meritaimenille sopivia kutupaikkoja. Selvityksessä huomattiin, että Monikonpuron meritaimen kanta alkoi kasvamaan vauhdikkaasti vuosien varrella. Nykyään Monikonpuroa tituleerataankin yhtenä ”Espoon potentiaalisimmista meritaimenpuroista”.
Alkuperäinen meritaimenkanta oli ehtinyt jo Monikonpurosta katoamaan, mutta istutusten ja kutupaikkojen ansiota kanta on taas nousussa. Puron ympärillä on touhuttu viimevuosina paljon muutakin. Esimerkiksi monikonpuron pääuomaan on perustettu vuonna 2018 Monikonpuron luonnonsuojelualue. Veden laatu ei ollut niin huonolla tolalla, kun aiemmin olin ajatellut. Toki mittauspiste voi olla sellaisessa paikassa, johon talin jätemäen likaiset vedet eivät pääse. Selvityksessä kyllä kerrotaan, että piste olisi ollut Vermon eteläpuolella, mutta ei varmaan ihan loppujuoksulla. Vesistön laatu oli kokonaisuudessaan hyvä, mutta jotkin arvot olivat kohonneet kuten sähkönjohtavuus. Tämä voi viitata mahdollisesti kohonneeseen suolapitoisuuteen, mikä voi johtua teiden suolaamisesta tai väkilannoitteiden käytöstä pelloilla.
Espoon virtavesi selvitykseen voi tutustua tarkemmin täältä: https://static.espoo.fi/cdn/ff/VCjQsg3TmhVW4V9sWjb3h05DXvQu0Hlf9kErnINEeUc/1640690464/public/2021-12/Pohjois-Espoon%20virtavedet%202021_Loppuraportti%20FINAL%2023122021.pdf
Syy siihen miksi uskoin vesistön tilan olevan paljon huonommassa kunnossa kuin todellisuudessa se on, oli tonttikäynnillä tehdyt havainnot. Monikonpuroon johtavassa vierisessä ojassa oli selvästi havaittavissa öljyä veden pinnassa ja näky oli karmea. Kuvassa heijastava öljypinta ei näy hyvin, mutta erittäin puuroinen vedenlaatu välittyy tästä kuvasta hyvin.
Halusin silti pitäytyä suunnitelmassa, jonka yhtenä tarkoituksena oli parantaa monikonpuron vedenlaatua.
Virtaamasta en löytänyt tarkempaa tietoa, vaikka yritin etsiä. Päädyin siis päättelemään, että uoma on 8 metriä leveä, joka pitää suurin piirtein paikkansa, jos ilmakuvasta mittaa. Jaoin 8 metrin uoman pienempiin 4 metrin uomiin ja ajattelin, että kaksi neljän metrin uomaa vastaa yhtä 8 metrin uomaa. Tällä tavoin virtaama pysyisi samana suunnitelma alueen alkupäässä. Uomaverkoston onkin jo tarkoitus muokata virtaamaa, jotta esimerkiksi kiintoaines vajoaa pohjaan ennen, kun se joutuu mereen.
Seuraavaksi yritän pohtia suunnitelman ja urheilulajien vahvempaa suhdetta toisiinsa. Yritän myös miettiä, millaista kasvillisuutta haluan tuoda rannan ja puron läheisyyteen. Sekä miten se palvelisi melontaa, kalastusta tai lintubongausta. Näillä eväillä lähden taas etenemään työssä.