Ennen 6.10. pidettävä luentokertaa saimme ryhmissä tehtäväksemme (tuntitehtävä 3) selvittää rakennushankkeen erilaisia toteutusmuotoja. Meidän ryhmällemme päätyi toteutusmuodoista osaurakkamuodot (=projektinjohtorakentaminen), johon täytyykin heti todeta, että tästä toteutusmuodosta itselläni ei ollut mitään ennakkotietoa ennen tehtävän aloittamista.

Lähdimmekin ryhmänä selvittämään osaurakkamuodon sisältöä ja koimme sen yllättävän hankalaksi ymmärtää. Osapuolien keskinäisiä suhteita oli vaikea käsittää varsinkin, kun ne hieman erosivat riippuen projektinjohtorakentamisen muodosta. Saimme kuitenkin räävittyä pienen tuskailun ja arpomisen jälkeen kasaan esityksen aiheesta. Tehtävä oli ehdottomasti tähän mennessä vaikein.

Sitten koitti 6.10. luentokerta, jolloin Pia Kuusiniemi oli meille kertomassa erilaisista talonrakennushankkeista, joissa Pia on ollut mukana maisema-arkkitehtina. Luennon ohella esiteltiin myös ryhmien tekemät tuntitehtävät. Meidän osaurakkamuotomme lisäksi käsiteltiin sellaisia toteutusmuotoja, kuin pääurakkamuoto, Suunnittele- ja rakenna -urakka ja allianssimalli.

Teen jälleen sillä tavalla, että kirjaan alle itselleni muistiin, mitä nämä eri hankkeiden toteutusmuodot tarkoittivat. Apuna olen käyttänyt muiden ryhmien tekemiä esityksiä sekä rakennustiedon Toteutusmuodon valinta ”Tehtävätarjotin ja toteutusmuotokorit” -julkaisua. Linkki julkaisuun: https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK010702.pdf. Sen lisäksi kirjaan omia kokemuksiani/ajatuksiani kustakin toteutusmuodosta ja lisäilen joitakin huomioita, joita Pian luennolta nousi esiin.

Pääurakkamuodot (PU)

Pääurakkamuotojen vaiheet jakautuvat kolmeen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa tilaaja suunnitteluttaa ja valitsee pääsuunnittelijan (yleensä arkkitehti) ja tekniset suunnittelijat sekä erikoissuunnittelijat. Toisessa vaiheessa järjestetään urakkakilpailu, jossa urakoitsijat tarjoavat kokonaissumman, jolla ensimmäisessä vaiheessa tuotetut suunnitelmat toteutuisivat. Yleensä valitaan halvin vaihtoehto, joka täyttää tarvittavat vaatimukset. Urakoitsija voidaan valita myös neuvotteluiden perusteella. Kolmannessa vaiheessa tilaaja solmii urakkasopimuksen urakoitsijan kanssa.

Pääurakka sisältää kaksi eri muotoa: kokonaisurakan ja jaetun urakan. Kokonaisurakassa yksi urakoitsija vastaa rakentamisesta, kun taas jaetussa urakassa yksi urakoitsija on pääurakoitsija ja muut sivu-urakoitsijoita. Sivu-urakoitsijat yleensä alistetaan pääurakoitsijalle.

Kaikista läpikäydyistä muodoista tämä on itselleni ehdottomasti se tutuin. Tämän kaltaisissa hankemuodoissa olen myös itse ollut mukana toimistotyössä. Niissä suunnittelijat ovat olleet selkeästi tilaajalle alisteisia ja rakennuttajakonsultti on ollut mahdollisesti mukana hallinnoimassa projektia. Minusta tämä hankkeen toteutusmuoto on helpoiten hahmotettavissa ja ymmärrettävissä. Myös eri osapuolien roolit ja etenkin oma rooli suunnittelijana on ollut selkeä.

Pia kommentoihin tästä hankemuodosta, että se on usein miten hyvin suunnittelijaystävällinen muoto. Tässä vaikuttaa varmasti se, että suunnittelijana ollaan suoraan Tilaajan/rakennuttajan alla tekemässä ratkaisuja. Tässä hankemuodossa urakoitsijan on myös vaikea luistaa suunnitelmissa esitetyistä ratkaisuista, sillä urakkakilpailussa urakoitsija on sitoutunut suunnitelmiin.

———————————————————————————————————

Osaurakkamuodot (=projektinjohtorakentaminen) (PJ)

Osaurakkamuodot eli projektinjohtorakentaminen ryhmitellään kolmeen erilaiseen muotoon: projektinjohtorakennuttamiseen, -palveluun ja -urakointiin. Yhteistä muodoille on ammattimainen projektinjohto ja -suunnittelu, yhteistyö ja pilkotut hankinnat, joista tilaaja tekee lopullisen päätöksen. Toiminnallisesti kaikki muodot ovat lähellä toisiaan, mutta juridisesti ne ovat erilaisia sopimuksia. Projektinjohtomuodoissa limitetään toteutussuunnittelua, hankintoja ja rakentamista ajallisesti keskenään. Tällä tavoin hankkeen toteutusaikaa saadaan lyhyemmäksi, mutta suunnittelun kesto toisaalta pitenee.

Itselleni tämän toteutusmuodon hahmottaminen oli todella hankalaa, ja saman kokivat myös muutkin ryhmäläiseni. Itselläni ei tästä urakkamuodosta ole kokemusta töiden kautta. Hankalinta oli ymmärtää projektinjohto-organisaation muotoutuminen osaurakkamuodon kolmessa eri muodossa sekä se, miten hierarkiat tai osapuolien roolit jakautuvat näissä.

Projektinjohtourakoinnissa rakennustyötä voidaan jakaa toimialakohtaisesti tai alueellisesti urakka- ja hankintakokonaisuuksiin. Vaikka voisi aluksi kuvitella rakennustöiden pilkkomisen ja vaiheiden ajallisen limittymisen tekevän suunnittelijan työstä joustavampaa ja dynaamisempaa, sai Pian luennosta sen käsityksen, että asia ei aina kuitenkaan ole näin. Ajallinen limittyminen saattaa aiheuttaa myös kiirettä ja yhteensovittamisen haasteita.

———————————————————————————————————

Suunnittele- ja rakenna -urakka (SR)

Suunnittele- ja rakenna -urakka tunnetaan myös nimellä kokonaisvastuu-urakka (KVR). Tässä muodossa pääurakoitsija vastaa sekä suunnittelusta, että rakentamisesta. Rakennuttaja voi tavoitteidensa perusteella järjestää joko laatu-, edullisuus- tai hintakilpailun, johon urakoitsija tuottavat kilpailun vaatimukset täyttävät suunnitelmat ja niiden myötä muodostuvan kokonaiskustannuksen. Toisin kuin perinteisessä kokonaisurakassa, suunnitelmat eivät SR-urakassa ole tilaajan vastuulla, vaan niistä vastaa urakoitsija. Urakoitsijan vastuu on siten SR-urakassa perinteistä kokonaisurakkaa laajempi. Suunnittelijat ovat siis alisteisia urakoitsijalle, eivät tilaajalle/rakennuttajalle.

Töissä olen ollut mukana yhdessä SR-urakassa aivan sen alkamisesta saakka. Urakka lähti siten liikkeelle, että urakoitsija hankki suunnittelijat kasaan, jotka sitten laativat suunnitelmat rakennuttajan julkaisemaan kilpailuun. Itsekin laadin pihasuunnitelmaluonnoksen kilpailua varten. Voiton jälkeen urakoitsija edisti suunnittelua ja vastasi tarvittavien dokumenttien tuottamisesta. Tässä hankkeessa näkyi hyvin selkeästi se, että suunnittelijana oltiin todellakin urakoitsijalle eikä rakennuttajalle alisteisia. Jokaisesta suunnitteluun liittyvästä kysymyksestä tuli olla ensin yhteydessä urakoitsijaan, eikä rakennuttajaan saanut olla suoraan yhteydessä, eli mennä ikään kuin urakoitsijan ohi. Tämä oli mielestäni vähän hassu ja haastavakin kuvio. Monesti suunnittelijat viestivät varmasti ihan vahingossakin rakennuttajalle, jonka seurauksena urakoitsijalta saattoi tulla pientä nuhtelua asiasta.

———————————————————————————————————

Allianssi

Allianssi on rakennushakkeen yhteisvastuullinen toteutusmuoto, jossa tilaaja valistee allianssin keskeiset sopimusosapuolet suunnittelemaan hanketta yhdessä tilaajan kanssa. Allianssin osapuolista muodostetaan tämän jälkeen yhteinen projektiorganisaatio. Allianssimallissa projektin osapuolet jakavat yhdessä vastuun suunnittelusta, rakentamisesta, kustannuksista, aikataulusta ja laadusta. Hankemalli toimii erityisesti haastavissa, suurissa ja useita osapuolia käsittävissä kompleksisissa hankkeissa. Allianssimallistakaan minulla ei ole kokemusta töiden kautta, joten sen analysointi on hieman hankalampaa. Luento kuitenkin vahvisti käsitykseni siitä, että allianssi on käytetty toteutusmuoto suurissa ja riskialttissa hankkeissa.

———————————————————————————————————

Aivan viimeisenä poimintana haluan kirjoittaa tähän luennolla Pian suusta kuullun oivaltavan lausahduksen: ”Se kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”. Mielestäni tämä kuvaa hyvin osuvasti suunnittelijankin näkökulmasta sitä, miltä tuntuu olla mukana erilaisissa hankkeissa ja miten alisteisuus esimerkiksi tilaajalle tai urakoitsijalle voi vaikuttaa huomattavastikin suunnitteluun.

Kaaviot on poimittu Rakennustiedon Rakennuttaminen -kirjasta (Junnonen Juha-Matti, Kankainen Jouko).