13.10. luennolla syvennyimme hyvään rakennustapaan Hanna Tajakan johdattelemana. Tiivistetysti hyvä rakennustapa ohjaa tilaamista, suunnittelua, rakentamista sekä kunnossapitoa ja on myös merkittävä kohteen elinkaaren kannalta mm. materiaalivalintojen ohjaamisen kautta. Hyvän rakennustavan tavoite on, että kaikki osapuolet hyötyvät sen toteuttamisesta, sillä se:

• helpottaa ja ohjeistaa työntekoa,
• yksinkertaistaa tulkintaa,
• helpottaa valvontaa,
• parantaa työn laatua ja tehokkuutta ja
• parantaa lopputuotteen laatua.

Hyvä rakennustapa määritellään rakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa (RYL). RYL:stä olikin keskustelua jo aikaisemmalla luennolla, kun Jaana Matilainen tuli kertomaan kurssilaisille Rakennustiedon toiminnasta. Ja kuten sen kerran luentokerran oppimispäiväkirjassani totesinkin, olen töiden kautta päässyt tutustumaan ja hyödyntämään InfraRYL ja MaaRYL -opuksia jonkin verran. Siitä huolimatta sain Tajakan luennolla jälleen paljon uutta informaatiota, kun kävimme hyvinkin tarkasti ja monipuolisesti läpi yleisten laatuvaatimusten sisältöä.

Uutta minulle oli mm. kelpoisuusasiakirja, jonka urakoitsija tekee ja ylläpitää. Tämän tarkoituksena on dokumentoida, miten jokin kohde tai sen osa on tehty ja rakennettu. Kelpoisuusasiakirjaan voidaan palata ristiriitatilanteissa ja sitä kautta tarkastaa onko toteuttamisessa noudatettu yleisiä laatuvaatimusasiakirjoja. Myöhemmin kelpoisuusasiakirja luovutetaan tilaajalle, joka voi esimerkiksi muutama vuosikymmen myöhemmin peruskorjauksen yhteydessä palata niihin ja hyödyntää niitä peruskorjauksen suunnittelussa. Kelpoisuusasiakirjat eivät ehkä ole nousseet töissä aiemmin minulle esille, jos ne pääasiassa kuitenkin palvelevat urakoitsijaa, valvojaa ja tilaajaa. Toisaalta jos maisema-arkkitehtina joskus tulee hoitamaan valvonnan tehtäviä työmaalla, niin silloin nämä asiakirjat tulevat varmaankin vastaan.

Luennolla keskustelimme paljon myös hankekohtaisista työselostuksista. Hauskaa oli mielestäni se, että työselostus oli luennolla käydyistä asioista minulle se kaikista tutuin, mutta en aiemmin tiennyt hankekohtaisen työselostuksen olevan myös osana rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia. Käyhän se kuitenkin järkeen, sillä siellä määritellään miten kohde tulisi toteuttaa ja viitataan juuri MaaRYL:stä löytyviin rakentamisen yleisiin laatuvaatimuksiin.

Luennolla nostettiin sekin esille, että työselostuksissa ei saisi olla tulkinnanvaraisuutta ja pätevyysjärjestyksessä työselostus on aina ensimmäisenä tai päällimmäisenä suhteessa muihin suunnitelmiin ja piirustuksiin. Näiden nostojen myötä aloin muistelemaan töissä itse tekemiäni työselostuksia. Töissä minulle joskus mainittiinkin, että työselostus on se ensisijainen asiakirja ja siksi se tulee tehdä tarkoin, tarkistaa kaikki viittaukset ja kirjoittaa selkeästi, jotta tulkinnanvaraisuutta ei olisi. Työselostusta ja muita piirustuksia tarkastin monesti myös ristiin keskenään, että samat päivitykset ja selitykset löytyisivät yhteneväisesti kummastakin, eikä suuria ristiriitoja jäisi.

Vielä loppukevennyksenä haluan kirjoittaa tähän kasvillisuutta koskevan laatuvaatimuksen, tai tarkemminkin toimivuusvaatimuksen, mikä luennolla nostettiin esille. Ensinnäkin kasvillisuutta koskeva toimintavaatimus on määritelty ainoastaan tiealueiden yhteydessä ja siinäkin se kuuluu, että ”ei saa olla näköesteenä”. Hupaisaa, mutta samalla myös harmillista, että sen tarkemmin ei kasvillisuuden toimintavaatimuksista ole kirjattu asiaa.