Rakennustiedon toiminnan esittely

29.10 luennolla Jaana Matilainen oli kertomassa meille rakennustiedon toiminnasta ja esitteli kaikkea, mitä rakennustiedon sivuilta on löydettävissä. Ajattelin tässä postauksessa lyhyesti ja tiivistetysti kertoa ajatuksistani ja käsityksestäni rakennustiedosta ennen ja jälkeen Matilaisen luennon.

Aiemmat kokemukseni rakennustiedosta:

Rakennustiedon tuottamasta sisällöstä tutuimpia minulle ovat RT-kortit, joita olen hyödyntänyt aikaisemmin opinnoissa ja varsinkin töissä. Mielikuvani mukaan RT-kortteja löytyy kaikista aiheista ja teemoista, joita ajatella saattaa. Ne sisältävät hyvää tietoa suunnittelijalle etenkin toteutussuunnitteluun liittyvistä asioista, tai tähän tarkoitukseen itse olen niitä hyödyntänyt. Omia eniten käyttämiäni RT-kortteja ovat mm:

  • Polkupyörien pysäköinti ja säilytys
  • Ajoväylät, hitaasti liikennöitävät
  • Pysäköintialueet
  • Ajoneuvojen mittoja
  • Päiväkodin ja perusopetuksen tilat, Ulkotilojen suunnittelu
  • Ulkoleikkipaikat
  • Portaat ja luiskat (hyvin paljon käytetty)
  • Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus
  • Jalankulku- ja pyöräilyväylät

Lisäksi toteutussuunnitteluun liittyvissä asioissa olen käyttänyt apuna InfraRYL:iä ja MaaRYL:iä. Niistä on saanut hurjasti mallia detaljien piirtämiseen ja muutenkin rakenteiden ymmärtämiseen. Muistan myös, kun toimiston työselostuspohjaan päivitettiin viittauksen MaaRYL:iin. Silloin en vielä tosin ymmärtänyt, mikä näiden kahden RYL:in suurin erottava tekijä on.

Käsitys rakennustiedosta luennon jälkeen:

Luennon aikana melkein häkellyin siitä, miten paljon erilaista materiaalia Rakennustieto on tuottanut rakentajien, rakennuttajien ja suunnittelijoiden käyttöön. RT-korttien ja RYL:ien kautta olen nähnyt vain pienen osan siitä materiaalista, mitä netissäkin olisi saatavilla. Rakennustieto tarjoaa lisäksi mm. rakennusalan yhteisiä sopimuslomakkeita, RTS-ympäristöluokitusta, RT-kustannuslaskentaa, RatuPakkia ja vaikka mitä. Myönnettäköön, että luennolla oli silloin tällöin vaikea pysyä mukana, kun ristiin rastiin vilisi niin paljon erilaisia lyhenteitä. Listaankin tähän alle vielä kaikkia saatavilla olevat materiaalit ja avaan niitä, jotka minulle olivat vieraampia. Apuna olen käyttänyt Rakennustiedon nettisivuja sekä luentomuistiinpanoja. Linkki Rakennustiedon nettisivuille: https://www.rakennustieto.fi/

  • Rakennusalan yhteiset sopimuslomakkeet ja yleiset sopimusehdot (YSE, KSE, RYHT)
    • Tälle on oma tietoväylänsä, nimellä Sopimuslomake Net.
  • Rakennusalan yleiset latuvaatimukset
    • Näihin kuuluvat InfraRYL, MaaRYL sekä muutkin RYL:it, jotka eivät maisema-arkkitehdille välttämättä ole niin keskeisiä.
    • InfraRYL on ymmärtääkseni suunnattu enemmän suurempiin infrarakennushankkeisiin, kuten teiden tai ratojen rakentamiseen.
    • MaaRYL taas keskittyy talonrakennushankkeisiin. Hienoa, että MaaRYL on nykyään saatavilla myös sähköisesti! Harmi, että Aallon käyttäjäll ei ole MaaRYL:iä saatavilla netistä.
  • Kortistot
    • Rakennushankkeen tehtäväluettelot!
      • Tämä oli minulle täysin uusi sisältöpoiminta. Myös maisema-arkkitehdille löytyy oma tehtäväluettelonta.
    • Kortistot sisältävät sekä säännöskortteja, ohjekortteja ja tuotekortteja.
    • RT-kortisto
      • Näistä olen jonkin verran käyttänyt ohjekortteja. Säännöskortit ja tuotekortit ovat vähemmän tuttuja.
    • LVI-kortisto
    • KH-kortisto
      • Kortisto sisältää kiinteistönpitoa ohjavat lait ja määräykset, kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset, ohjeet ja tuotetietoa sekä alan keskeisten sopimusten laadintaohjeet. Kortisto on tarkoitettu kiinteistöjen tekniseen ylläpitoon ja korjaushankkeiden suunnittelun sekä laadun ohjaukseen ja kiinteistöpalveluiden kilpailutukseen ja hankintaan.
    • Ratu-kortisto
      • Kortisto sisältää uudis- ja korjausrakentamisen menetelmä- ja menekkitietoa, työturvallisuden säädöksiä ja ohjeita sekä laadunvarmistuksen työvälineitä. Kokoelma on tarkoitettu talonrakennusurakoinnin eri tehtäviin.
  •  RTS-ympäristöluokitus ja RT-ympäristötyökalu
    • Luokitus tarjoaa vaihtoehdon suomalaiselle ympäristöluokitukselle. Ottaa huomioon suomalaiset olosuhteet ja lainsäädännön. Pohjautuu kuitenkin myös eurooppalaisiin standardeihin.
  •  M1-luokitus
    • Rakennusmateriaalien päästöluokitus.
  • RTS EPD -ympäristöseloste
    • Selosteen avulla rakennusurakoitsijat, rakennuttajat ja suunnittelijat ymmärtävät paremmin rakennustuotteisiin ja materiaaleihin liittyviä ympäristökysymyksiä. tämä kuulostaa lupaavalta, pitääkin tutustua selosteeseen lisää.
  • RT-kustannuslaskenta
  •  RatuPakki
    • Ratupakki on työkalu tuotannon suunnitteluun.
  • RT tuotetieto
    • Täältä voi hakea eri tuotteiden tarkempia tietoja ja ominaisuksia. Esimerkiksi betonikiville.
    • RT-tuotetietokanta
    • Työmaiden sähköinen tuotedokumentaatio

KESY -juttuja

KESY = kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli.

Tiivistetysti KESY -toimintamalli kuvataan Viherympäristöliiton sivuilla seuraavasti:

”Toimintamalli määrittelee miten hankkeen tilaaja, suunnittelija, rakentaja ja kunnossapitäjä voivat kussakin hankkeen vaiheessa huomioida kestävän ympäristörakentamisen mukaisen toiminnan. Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on välttää, lieventää tai estää rakentamisen ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Kestävän kehityksen näkökulmista ympäristörakentamisessa korostuu erityisesti ekologinen kestävyys. Puutumme rakentamisessa luonnonprosesseihin: veden kiertokulkuun, maaperään ja kasvillisuusalueisiin eli ekosysteemipalvelujen kannalta keskeisiin tekijöihin. Tavoitteena onkin pyrkiä vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Tämä edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä ja huomioon ottamista kaikessa toiminnassa.”

Toimintamallilla pyritään kokonaisuudessaan siis vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja monimuotoisuuden vähenemiseen. Rakentamisella on kuitenkin merkittävä rooli päästöjen ja jätteen aiheuttajana ja näihin epäkohtiin toimintamallilla pyritään puuttumaan. Toimintamallissa hienoa on se, että siinä on otettu huomioon hankkeen kaikki osapuolet tilaajista kunnossapitoon, eli miten kukin osapuoli voi antaa oman panoksensa KESY- mallin toteutumiseksi. Muistaakseni luennolla tulikin maininta, että tämä on ensimmäinen vastaava julkaisu, jossa juuri eri osapuolien vastuut on otettu huomioon.

KESY:stä olen kuullut ohimennen aiemmin töiden tai opintojen ohessa, mutta näin tarkasti en ole siihen ennen tutustunut. Mielestäni olikin tärkeää käydä se tämän kurssin tiimoilla tarkemmin läpi, jotta tulemme toimintamallin kanssa tutuksi ja pystyisimme tulevaisuudessa myös hyödyntämään sitä. Selasin myös nopeasti läpi KESY -toimintamallin toimintaperiaatteista kootun raportin, mistä sai hyvän käsityksen toimintamallin sisällöstä ja tavoitteista. Ohessa vielä linkki kyseiseen raporttiin, jos tulee vaikka itselläni tarvetta palata tähän myöhemmin:

https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf

Luennollakin painotettiin sitä, että tavoitteiden toteutuminen vaatii etenkin tilaajan puolelta vahvaa tahtotilaa niiden toteuttamisen taustaksi. Myös yleisemmällä tasolla tarvittaisiin asennemuutosta, jotta KESY -toimintamalli saadaan kaikessa sen potentiaalissa hyödynnettyä. Joitakin hyviä esimerkkihankkeita on, jotka toimivat suunnan näyttäjinä ja kannustavat myös tulevia hankkeita toteuttamaan toimintamallia. Toteutuneita ja toimivia esimerkkikohteita tarvitaan kuitenkin lisää, jotta ilmiö pääsisi leviämään koko ajan vain laajemmalle.

Tästä tulikin mieleeni, että tiedon merkitys on älyttömän suuri kestävyyden tavoittelussa maisemarakennushankkeissa niin tilaajan, suunnittelijan kuin mudenkin osapuolien näkökulmasta. Itselleni on jäänyt sellainen tunne, että monesti tilaajien vakuuttamiseksi esimerkiksi kestävämpien materiaalivalintojen valinnassa tarvittaisiin huomattavasti enemmän tutkimusta, tietoa ja näyttöä siitä, että kestävämpi vaihtoehto on todellakin parempi vaihtoehto. Pitäisi pystyä todistamaan, että kestävämpi vaihtoehto on myös aikaa kestävä, ja kustannuksiltaan ajan myötä järkevä, vaikka hankintahinta olisikin kovempi.

Myös suunnittelijan näkökulmasta lisätiedon saaminen olisi hyvin tärkeää ja helpottaisi valintojen tekemisessä. Itse ainakin koen, että minulla ei ole ainakaan tässä vaiheessa riittävästi tietoa eri materiaaleista ja niiden kestävyysnäkökulmista valmistus-, rakentamis- ja kunnossapitovaiheissa. Siksi kokisinkin suunnattoman hyödylliseksi luennollakin esimerkkinä mainitun sovelluksen, josta näitä tietoja voisi saada muutamalla klikkausella.

KESY -asioita pääsimme sivuamaan hieman jo ennen luentoa tuntitehtävässä 2 pienryhmissämme, kun etsimme alustavia kiinnostavia KESY -kohteita/hankkeita kurssin seminaaritöitä varten. Muutamia KESY -hankkeita löysimme Viherympäristöliiton sivuilta, mutta niiden lisäksi kohteisiin poimimme myös vuoden ympäristörakenne -palkinnon saaneita kohteita. Itse en todennäköisesti tule tekemään seminaarityötä, vaikka kovasti kiinnostaisikin tietää löytämistämme hankkeista lisää. Siksi odotankin innolla seminaarikertoja, jolloin saan varmasti paljon vastauksia tähän tiedonnälkääni!

Ensimmäinen opetuskerta: keskustelua ja johdatusta kurssille

Kurssin ensimmäinen keskiviikkoinen opetuskerta on nyt takana. Session alussa pääsimme heti ajan kanssa esittäytymään, tutustumaan ja jakamaan ennakkotehtävässä heränneitä ajatuksia pienryhmissä. Kurssin aloittaminen tällä tavoin oli mielestäni loistava, sillä sain heti huomata, miten pienryhmässä olevilla kurssikavereillani oli aivan samanlaisia kokemuksia ja tuntemuksia kurssin aiheita kohtaan, kuin itselläni. Profiloimme kollektiivisesti ryhmämme koostuvan tietämättömistä tietäjistä, eli tavallaan kurssin teemat ovat tuttuja tai niistä on kuullut, mutta mitään tyhjentävää emme teemojen sisällöstä osanneet oikein sanoa. Samaa pohdin jo aiemmin omassa ennakkotehtävässänikin. Yhteisen lähtöasetelman toteaminen helpotti ainakin omia ennakkoajatuksiani sen suhteen, että näistä aiheista pitäisi jo jotenkin tietää todella paljon, jos on ehtinyt opintojen ohella käymään töissä. Kurssille on kuitenkin tultu oppimaan ja täyttämään niitä aukkoja, jotka vielä odottavat täydentäviä/selventäviä tiedonjyväsiä.

Pienryhmäkeskustelun jälkeen luento-osuudella kävimme pikaisesti läpi rakennushankkeen eri osapuolia sekä rakennushankkeen vaiheita. Listaan tähän alle itselleni lyhyesti muistiin rakennushankkeen osapuolet ja vaiheet. Oletan, että näihin aiheisiin palaamme vielä tarkemmin kurssin edetessä, mutta hyvä kirjata ne jo tässä vaiheessa ylös.

Rakennushankkeen osapuolet:

  • Omistaja
    • omistaja ei välttämättä ole tilaaja, vaan voi olla eri taho. Esimerkiksi Helsingin kaupunki voi olla maan omistaja, mutta työn tilaaja on esimerkiksi ATT.
  • Tilaaja
  • Käyttäjä
  • Rakennuttaja
  • Suunnittelijat
    • Pääsuunnittelijana toimii usein arkkitehti, maisema-arkkitehdit toimivat erikoissuunnittelijoina. Joissakin hankkeissa voi olla myös pääsuunnittelijana maisema-arkkitehti.
    • Suunnittelija on yleisimmin konsultin tehtävissä, mutta sen ohella tilaajanakin voi toimia suunnittelija.
  • Urakoitsija(t)
  • Materiaalintoimittaja
  • Viranomaiset
    • Rakennusvalvonta jne.

Rakennushankkeen vaiheet:

  • Tarveselvitys
    • Tämä vaiheen olin unohtanut kokonaan, kun ennakkotehtävässä pohdin näitä vaiheita.
  • Hankesuunnittelu
  • Rakennussuunnittelu
    • Erilaisia vaiheita riippuen rakennushankkeesta. Esimerkiksi luonnos- yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheita.
  • Rakentaminen
    • Tässä vaiheessa rakennuttaja kilpailuttaa ja valitsee urakoitsijat.
    • Rakentamisen valvontaa, jota mm rakennusvalvonta tekee.
    • Kohteen valmistuttua pidetään vastaanottotarkastus ja myöhemmin 2 vuoden takuuajan aikana myös kasvuunlähtötarkastusta jne. Yhdellä kasvuunlähtötarkastuksella olen itsekin ollut katsomassa, miten hyvin kasvit ovat lähteneet kasvamaan tai onko istutuksissa jotakin korjattavaa ja korvattavaa.
  • Käyttöönotto
    • Huoltokirjojen/loppukuvien teko sisältyy tähän vaiheeseen. Loppukuvat ovat töiden kautta tulleet tutuksi, mutta muutoin käyttöönottovaiheen sisältöön en ole tutustunut niin paljoa.

Rakennushankkeen valvonnasta hieman lisäpohdintaa: En ymmärtänyt ennakkotehtävässä yhdistää rakennusvalvontaa tähän valvonnan alueeseen, vaikka tietysti sitä tehtävää rakennusvalvonta nimenomaan tekee. Sitten hyvänä muistutuksen tuli sekin, että kaikki kokoukset, takuuajan tarkastukset ja katselmukset toteuttavat myös tätä valvontaa.

Tämmöiset tiiviit pohdinnat tällä kertaa. Seuraavaksi tuntitehtävän puitteissa tutustumme ryhmämme kanssa kestävän ympäristörakentamisen menetelmään ja kokoamme menetelmää hyödyntäneitä hankkeita seuraavaa opetuskertaa varten. Ensi viikon kirjoituksissa keskitytään siis KESY -aiheisiin!

Startti oppimispäiväkirjalle: ajatusten sekä kokemusten peilausta kurssin aiheisiin

Kurssin ennakkotehtävänä tulen tämän blogin ensimmäisessä kirjoituksessa pohtimaan, mitä mielikuvia ja kokemuksia kurssilla käsiteltävät aihepiirit herättävät näin ennen kurssin varsinaista alkamista. Lisäksi pyrin peilaamaan työkokemuksen ja opintojen kautta haalimaani tietoa samaisiin teemoihin. Kurssin aihepiireihin kuuluvat muun muassa projektinhallinta, rakennushanke ja sen vaiheet, rakennuttaminen, suunnittelu ja suunnitteluttaminen, konsulttitoiminta, urakointikäytännöt, valvonta sekä maisemarakentaminen valtion, kaupunkien ja kuntien organisaatioissa, seurakuntien, tiehallinnon hankkeissa sekä talonrakentamisen yhteydessä. Aiheita on siis hyvin monia ja näihin kaikkiin pääsemme syyslukukauden aikana tutustumaan tarkemmin.

Kaikista kurssin teemoista olen kuullut puhuttavan jossakin yhteydessä, mutta tällä hetkellä en kovinkaan monesta aiheesta osaisi sanoa mitään tyhjentävää tai konkreettista tiivistystä, mitä mikäkin sisältää. Joihinkin luetelluista aihepiireistä olen kuitenkin saanut hieman enemmän kosketusta työkokemuksen kautta. Maisema-arkkitehtitoimistossa ja kaupungilla ollessani pääsin kurkkaamaan maisema-arkkitehtina työskentelemiseen kahdesta eri näkökulmasta, ja näiden kokemusten pohjalta pyrin jäsentämään ajatuksiani ja kokemuksiani kurssin aihepiirien alle. Pohdinnat sisältävät jonkin verran myös mielikuvien pohjalta tehtyä ”mutuilua”. Kurssin edetessä jännittääkin nähdä, miten lähelle maalia nämä mutuilut osuvat, vai lentävätkö ne todellisuudesta aivan jonnekin kentän sivulaidoille.

Rakennushankkeista ja sen vaiheista:
Toimistossa työskennellessäni ahkeroin pääosin toteutussuunnittelun parissa. Tätä kautta muutamien rakennushankkeiden vaiheet ovat tulleet jokseenkin tutuksi ainakin niiltä osin, kun konsultti/suunnittelija on niissä mukana. Esimerkkinä tästä tulee mieleeni eräs asuinkorttelin pihasuunnitelma, jonka mukana ehdin olla muutaman vuoden ajan. Ensimmäinen vaihe projektissa oli tontinluovutuskilpailu (suunnittele ja rakenna), jonka tuloksena rakennusyritys, arkkitehtitoimisto ja me saimme toteuttaa kohdetta. Sen jälkeen edettiin muistaakseni lupavaiheeseen ja siitä edelleen tarkempiin urakkalaskentavaiheen suunnitelmiin ja lopuksi toteutussuunnitelmiin. En ehtinyt nähdä projektin valmistumista, joten projektin päättyessä tehtävien loppukuvien teko jäänee jollekin toiselle.

Kaupungin tilaamissa kouluprojekteissa taas on aloitettu hankesuunnitelmalla, jonka myötä hahmottuvien kustannusten pohjalta on arvioitu, miten projektissa kannattaa edetä. Hankesuunnitelman jälkeen siirrytään ymmärtääkseni jälleen lupavaiheeseen, urakkalaskentavaiheeseen ja niin edelleen. Tämänhetkisen tietoni pohjalta sanoisin siis, että riippuu rakennushankkeen luonteesta, minkä kaikkien vaiheiden kautta hanke etenee, mutta jotkin osiot pysyvät aina samana. Minulle on myös syntynyt sellainen olettamus, että jokainen rakennushanke päättyy loppukuvien tekoon, jossa suunnitelmat päivitetään toteutuneen mukaisiksi tulevaa ylläpitoa ja huoltotyötä varten, mutta näihin asioihin kuulen mielelläni kurssin aikana tarkennuksia.

Konsulttitoiminnasta:
Konsulttitoiminnassa yrityksen tai jonkin muun yhteisön ulkopuoliselta asiantuntijalta tilataan töitä. Alallamme konsulteilta tilattavat työt voivat olla vaikka mitä, kuten suunnitelmia ja selvityksiä. Omista työkokemuksista maisema-arkkitehtitoimistossa pääsi näkemään enemmän tätä konsulttitoiminnan puolta, kun taas kaupungilla sain kokea vilaukselta myös tilaajan puolta. Toisaalta voivat konsulttitoimistotkin tilata toisilta konsulteilta töitä, esimerkiksi useat tekemäni pihasuunnitelmat on toteutettu arkkitehtitoimiston alikonsulttityönä. Vastaavasti maisema-arkkitehtitoimisto voi suurissa puistohankkeissa tilata alikonsultteina toimivilta eri suunnittelualojen ammattilaisilta suunnitelmia. Tässä oikeastaan pähkinänkuoressa oma käsitykseni konsulttitoiminnasta. Toivon kurssilla saavani hieman tarkemman käsityksen konsultti- ja alikonsulttikuvioista sekä siitä, miten eri konsulttien vastuut jakautuvat eri tilanteissa/järjestelyissä.

Suunnittelusta ja suunnitteluttamisesta:
Suunnitteluttamisesta pohdin tässä kohtaa lähinnä sitä, että tarkoitetaanko sillä samaa asiaa, kuin konsultilta tilattavilla suunnitelmilla? Eli erimerkiksi kaupungit suunnitteluttavat paljon suunnitelmia puitesopimuksien konsulteilla (korttelisuunnitelmia, selvityksiä jne.). Tällä käsityksellä elän siihen asti, kunnes kurssilla mahdollisesti toisin todistetaan.

Rakennuttamisesta:
Tästä aihepiiristä en osaa sanoa tai tiedä kovinkaan paljoa. Yhdessä toteutussuunnitteluprojektissa, jossa olin mukana, oli erikseen suunnittelijat, tilaaja, rakennuttaja ja urakoitsija. Rehellisesti sanottuna kaikkien näiden osapuolten roolien ja vastuunjakojen suhteet toisiinsa ovat toisinaan minulle hieman usvan peitossa. Ehkä mieleeni jäi päällimmäisenä sellainen mielikuva, että rakennuttaja toimii eräänlaisena organisoijana, mutta tästä en ole ollenkaan varma. Toisessa projektissa taas tilaajana ja rakennuttajana toimi sama osapuoli…? Tähän aihepiiriin kaipaan ehdottomasti varmennusta.

Projektinhallinnasta:
Projektinhallinnan aihepiirin näen jokseenkin kahdessa eri laajuudessa. Laajemmassa mielikuvassani projektinhallinta sisältää kaikkea aikatauluttamisesta työn resursointiin ja osapuolien ohjaamiseen sekä tiedottamiseen. Suppeammassa mielikuvassani taas käsitän projektinhallinnan tarkoittavan samaa kuin projektin vetämistä tai pääsuunnittelijana toimimista. Olen kuitenkin enemmän laajan mielikuvan kannalla.

Valvonnasta ja maisemarakentamisesta eri hankkeissa:
Töissä ehdin valitettavasti käydä vain yhdellä työmaakäynnillä, jossa katsoimme muun muassa sokkelikorkoja ja pinnantasausasioita. Työmaan aikaiset käynnit tipauttaisin (ehkä?) valvonnan, tai tarkemmin työmaavalvonnan laariin. Taas kerran on kuitenkin todettava, että en ole täysin varma tarkoitetaanko tässä valvonnalla sitä, että hankkeelle osoitetaan tietyt tahot, jotka hoitavat tätä valvonnan tehtävää. Ja sisältyvätkö esimerkiksi työmaakäynnit tähän aihepiiriin. Joka tapauksessa kuvittelisin, että valvonnalla on eri muotoja eri hankkeissa ja työmaavalvonta on kenties vain yksi valvonnan muoto.

Noniin, edelle sain ladottua joitakin pohdintoja ja ajatuksia kurssin aihepiireistä suhteutettuna aiempaan työkokemukseen. Sanoisinkin, että melkein kaikki kokemukset aiheista ovat syntyneet juuri työkokemuksen kautta, vähemmän opintojen kautta. Edellisenä keväänä tekemälläni ympäristöhallinnon ja lainsäädännön kurssilla kävimme aiheita liippaavia asioita, kuten suunnittelua ohjaavia säädöksiä, läpi, mutta muutoin muistikuvieni perusteella kursseilla on puhuttu hyvin vähän oheisista aiheista.

Toisaalta on vähän hassuakin, miten olen ehtinyt olla useamman vuoden töissä oppimatta tai ymmärtämättä täysin kaikkia kurssilla käsiteltäviä ja työelämässä hyvinkin keskeisenä toimivia aihepiirejä. Töissä on saanut vilauksia lähinnä niistä asioista, joiden parissa on sattunut työskentelemään tai joista on sattunut kuulemaan. Sen takia uskonkin, että kurssi on tulevien opintojen ja töiden kannalta hyvin hyödyllinen ja sivistävä. Kurssin aikana tavoitteeni onki täyttää aiempien pohdintojen kautta todettuja tietämykseni aukkoja ja epäselvyyksiä. Tämän ohella pyrin muodostamaan tietoiskumaisia infopaketteja siitä, millaisissa rooleissa maisema-arkkitehti oikein toimiikaan erilaisissa maisemarakennushankkeissa. Haluaisin muotoilla tästä oppimispäiväkirjasta itselleni sellaisen dokumentin, johon voin tarvittaessa myöhemminkin palata muistelemaan kurssin aiheita.

Sitten vain kohti kurssin ensimmäistä sessiota!