Osatehtävä 1 – Kurssin sisältökuvauksiin ja osaamistavoitteisiin tutustuminen
Oma osaaminen ja siinä löytyvät aukot
Pidän pohdiskelusta, erilaisista tulkinnoista ja syvällisistä keskusteluista sekä osittain samaa taustaa omaavien henkilöiden että muiden eri taustoista tulevien kanssa. Pohdin selkeitäkin asioita välillä kyseenalaistaen, jotta saisin omille ajatuksilleni välillä täysin uusia suuntia. Itseäni kiinnostaa kriittisyys, minkä vuoksi halusinkin ottaa tämän kurssin osaksi tutkintoani. Syvempi kriittisyys itselläni tarvitsee kehittämistä, jotta sitä osaisi käyttää oikeissa tilanteissa oikealla tavalla. Kritiikki on subjektiivista, mutta välillä tuntuu, että asioita katsoo liian subjektiivisesti niin sanotusti fiilispohjalta huomioon ottamatta rationaalisia ratkaisuja ja tarkempaa faktapohjaa. On kuitenkin tärkeää osata perustella omat tulkintansa ja kritiikkinsä, jotta kritiikistä jää asiantunteva olo myös lukijalle.
Mitä uutta haluan oppia
Haluan kurssin käytyäni osata sisäistää nopeastikin asioita, jotta pystyisin myös nopeissa ohimenevissä tilanteissa analysoimaan ympäristöäni ja sitä mikä siinä toimii ja mikä ei toimi. Haluan myös, että itselleni jää kurssin käytyäni hyvä alusta, jolle rakentaa omaa kriitikko-persoonaa tulevaisuudessakin ja tähän liittyen saisin siihen myös tarvittavat työkalut. Haluan myös kehittyä omien ajatuksieni sanoittamisessa, jotta pystyisin erilaisissa tilanteissa keskustelemaan maisema-arkkitehtuurista myös kriittiseen sävyyn asiantuntevaa sanastoa hyödyntäen.
Henkilökohtainen oppimisstrategia
Tavoitteenani on keskittyä maisema-arkkitehtuurin kritiikistä tehtyihin julkaisuihin ja tehdä niiden pohjalta omia muistiinpanoja myöhempää käyttöä varten. Uskon, että henkilökohtaisen kurssin blogin kirjoittaminen vie omaa osaamistani haluttuun suuntaan kurssin puitteissa ja odotankin innolla syksyn etenemistä. Itselläni muuten tuleva syksy on väljä kurssien puitteissa, mikä antaa itselleni enemmän aikaa omatoimiseen maisema-arkkitehtuurin tutkimiseen, johon tämä kurssi antaa varmasti mielenkiintoisia työkaluja.
Osatehtävä 2 – Yleisönosastokirjoitus maisema-arkkitehtuurikirjoittamisesta
Kritiikki on arvokasta tunneherkässä nyky-yhteiskunnassakin
Nykyisessä tunneherkässä yhteiskunnassa terveellinen kritiikki on asia, jota monet eivät kestä. Koska kritiikki ei ole olennaisesti osa nykypäivän kirjoituksia, sen taitokin useammassa tilanteessa on hieman puutteellinen.
Taidekritiikki on ensisijaisesti rationaalista ja harkittua toimintaa ja vain toissijaisesti luovaa ja taiteellista toimintaa, mutta missä menee näiden kahden raja. Pihla Jokisen teksti Kaapelipuisto (HS 2.9) kuvaa hyvin selkeällä kielellä uutta Tanssin talon ympäristön puistokokonaisuutta ja siihen liittyviä faktoja. Kritiikin tulee pohjautua faktaan ja tekstiä kirjoittaessa tarkat perustelut luovat tekstistä kritiikin, eikä se ole vain mielipidekirjoitus. Jokisen teksti painottuu faktapohjaiseen puiston esittelyyn pala palalta, mikä tekee tekstistä luettavan, mutta yksitoikkoisen. Luovilla sanavalinnoilla voi saada kuivakasta, faktapohjaisesta tekstistä mielenkiintoisemman, jolloin lukijakin jaksaa lukea koko kritiikin lävitse. Mutta voiko kritiikki menettää painoarvoaan liiallisen luovuuden vuoksi, mikä voi esiintyy tekstissä adjektiivien rikkautena ja leikkisinä sanamuotoina?
Kriitikolta odotetaan asiantuntevuutta, jota tekstissä voi osoittaa muun muassa vertailukohteiden avulla. Lotta Lipsanen kertoo tekstissään Näsin puistosilta (HS 2.9) Tampereen uudesta puistosillasta. Teksti johdattelee lukijan hyvin laajemman maiseman esittämisestä kohti pienempää mittakaavaa suunnitteluelementeistä kuvainnollisesti kertoen, mikä luo lukijallekin tunnelmallisen mielikuvan alueesta. Nykyisellään kritiikki on kuitenkin pintapuoleinen, eikä se kunnolla syvenny siihen, mikä kohteessa toimii ja mikä ei toimi. Kirjoitukseen olisi saanut luotua uuden näkökulman vertailun avulla, joko suunnittelijan muihin kohteisiin tai muihin samankaltaisiin eri suunnittelijoiden kohteisiin. Vertailua kuitenkin tunnutaan yleisesti karttavan. Onko syynä sitten vertailusta aiheutuva syyttävien katseiden pelko vai joku muu, ken tietää.
Kritiikki on kuitenkin eri alojen kehittymisen kannalta elintärkeää. Parhaimmassa tilanteessa kriitikko löytää jotain uutta ja vie alaa eteenpäin. Kritiikin vastaanottamisessa parhainta, mitä itse voi tehdä, on kuunnella mitä toisella on antaa, kehittää itseään sen pohjalta ja mahdollisuuksien mukaan osallistua kritiikistä syntyvään keskusteluun.
Jonna Kankaanpää
Maisema-arkkitehti YO