Opiskelija-aktiivien voimin tuotettiin kysymyksiä, jotka lähetettiin korkeakoulun johdolle. ENG-korkeakoulun opintopalveluiden päällikkö Marjo Immonen antoi ystävällisesti julkaista vastauksensa, joten ne on esitetty seuraavassa. Korkeakoulun hallopedien tavoitteena on, että jatkossa vastaavanlaisia kyselyitä tuotetaan 1-2 vuodessa. Hyviä kysymyksiä otetaan mielellään vastaan!
Jotkut maisterivaiheeseen aikeissa siirtyvät ovat olleet epätietoisia prosessista. Mihin mennessä kandidaatin tutkinto tulee olla hyväksyttynä, jotta saa pitää paikkansa maisteripääaineessa? Haittaako, jos joistain kevään kursseista ei ole vielä tullut suoritusmerkintää, eikä kandidaatintutkintoa ole voinut vielä hakea? Tuleeko, ja jos niin missä vaiheessa, virallinen hyväksyntä sille, että maisteripääaineen paikka on varma?
Kaikille kandivaiheesta maisterivaiheeseen siirtyville opiskelijoille on lähetetty viesti sähköpostiosoitteeseen siitä, että tutkintoon kuuluvien opintojen pitää olla suoritettuna tämän lukuvuoden puolella, ellei kv-vaihtoon osallistumisen vuoksi ole oikeutettu pidempään aikaan (vuoden loppu). Intossa on kandidaatin tutkinnon suoritukseen liittyvät ohjeet kohdassa Valmistuminen. https://into.aalto.fi/display/fimastereng/Valmistuminen+tekniikan+kandidaatiksi
Aikataulujen yhteydessä mainitaan ajankohdat, jolloin tutkintoja hyväksytään eli kesällä näitä ajankohtia on 14.6.2016 ja 29.7.2016. Näiden lisäksi järjestetään tarvittaessa myös lisää tutkintojen hyväksymisen ajankohtia. Eli toisin sanoen tuolloin dekaani allekirjoittaa päätöksen, johon on listattu kaikki ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot. Vasta tämän jälkeen heille aletaan valmistaa todistuksia, jotka sitten aikanaan jaetaan joko todistustenjakotilaisuudessa tai muuten. Maisteriohjelmaan siirtymiseksi koulun omilla kandidaateilla olennaista on siis tutkinnon suoritus – ei tutkintotodistuksen saaminen. Näin toimitaan ainakin tässä vaiheessa ja niin kauan, kunnes toisin päätetään.
Opiskelijaa ei rangaista siitä, jos opintosuoritus ei tule ajoissa rekisteriin. Olennaista on se, että opiskelija on itse hoitanut oman osuutensa niin ajoissa, että tutkinto voidaan hyväksyä heinä-elokuun vaihteessa (siis Intossa mainittu päivämäärä 29.7.2016). Pääainekoordinaattorit ilmoittavat ja merkitsevät uuden opinto-oikeuden oodiin sen jälkeen, kun/jos alempi korkeakoulututkinto eli tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ajoissa.
Erään professorin kanssa käydystä keskustelusta nousi esille diplomitöiden aiheiden ja arvosanojen hyväksyttämisen raskas prosessi. Miksi diplomitöiden aiheet ja arvosanat tulee hyväksyttää koulutusneuvostossa? Ongelmaesimerkkinä oli tapaus, jossa opiskelijalle oli myönnetty lisäaikaa tutkinnon loppuun suorittamiseen heinäkuun loppuun asti. Hänellä oli ainoastaan diplomityö jäljellä. Käytännössä koulutusneuvoston kokoontumisista johtuen diplomityö olisi kuitenkin oltava valmis jo 30.5., jotta se ehdittäisiin käsittelemään koulutusneuvostossa. Eli kaksi kuukautta myönnetystä lisäajasta jäisi käyttämättä byrokratian takia. Koulutusneuvostossa harvoin puututaan diplomitöiden aiheisiin tai arvosteluihin, ja jotkut kokousedustajat ovat pitäneet asioiden käsittelyä ajanhukkana.Diplomitöiden aiheiden ja arvostelujen hyväksymiseksi voisi riittää, että työn valvoja ja/ tai dekaani on ne hyväksynyt.
Tarve diplomitöiden aiheiden hyväksymiseen koulutusneuvostossa ja töiden lopulliseen hyväksymiseen ja arvosanasta päättämiseen juuri koulutusneuvostossa tulee koulun ohjesäännöstä sen 9. pykälästä, jonka mukaan koulutusneuvoston tehtävänä on mm. päättää diplomitöiden aiheet, valvoja ja ohjaaja(t) sekä arvostella diplomityöt. Käytännössä on tullut monta kertaa esille, että töiden valvojista ja ohjaajista kyllä keskustellaan joskus vilkkaastikin ja se onkin juuri tällaisen monijäsenisen hallintoelimen tehtävä, varmistaa että kullakin työllä on parhaat mahdolliset asiantuntijat valvomassa ja ohjaamassa. Nykyisin yhä enemmän opinnäytteiden aiheet sijoittuvat eri tieteenalojen/ professorien tutkimusalojen väliin, jolloin keskusteltavaa parhaista ehdokkaista riittää. On myös erittäin tärkeää, että aiheet on hyväksytty ajoissa ennen kuin työn valmistelu on toden teolla aloitettu. On surullista, jos työtä on jo valmisteltu pitkään ja sitten päätetäänkin, että aihetta pitää muuttaa.
Myös maisterivaiheen kypsyysnäyte on kerännyt arvostelua. Miksi kandidaattivaiheessa annettu kypsyysnäyte ei riitä? Maisterivaiheen kypsyysnäytteet aiheuttavat ylimääräisentuntuista järjestelyä sekä valvojalle että diplomityöntekijälle. Maisterivaiheen kypsyysnäytteellä saavutettava hyöty tuntuu vähäiseltä.
Kieltämättä kypsyysnäyte on akateeminen perinne, mutta kyllä silläkin on edelleen oma merkityksensä. Tämä vaatimus tulee puolestaan tutkintosäännöstä, mutta kypsyysnäytteen muoto on varsin vapaa eli kypsyysnäytteen toteutuksen voi järjestää joustavasti, kunhan sen avulla voidaan varmentaa se, että opiskelija on itse sisäistänyt oman opinnäytteensä ja hallitsee sen sisällöllisesti (on mm. tehnyt itse työn). Kypsyysnäytteen suorituskieli on joissakin tapauksissa merkityksellinen.
Tohtorikoulutukseen hakeutumistakin voisi sujuvoittaa. Nykyisin ENGissä voi hakea tohtorikoulutukseen vain kaksi kertaa vuodessa. Tästä voi aiheutua ylimääräistä byrokratiaa tohtorikoulutukseen tuleville opiskelijoille, jotka eivät valmistu hakuun nähden sopivana ajankohtana. Esimerkkitapauksessa opiskelija valmistuu diplomi-insinööriksi elokuussa 2016. Hänelle tehdään projektityöntekijän työsopimus syyskuusta joulukuuhun. Hän hakee tohtoriohjelmaan syyskuussa, ja voi virallisesti aloittaa jatko-opiskelijana tammikuun alussa. Jos haku olisi jatkuva-aikainen, kuten esimerkiksi perustieteiden korkeakoulussa, voisi opiskelija siirtyä sujuvammin maisteriopiskelijasta jatko-opiskelijaksi.
Tohtoriohjelmaan siirtymisen hakuajoista on paljon keskusteltu. Kaikilla muilla Aallon kouluilla on hakuajat käytössä paitsi juuri Perustieteiden korkeakoululla. Molemmilla toimintatavoilla on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta suurin osa on siis päätynyt noudattamaan hakuaikoja. Muilla on kaksi kertaa vuodessa, mutta BIZillä vain kerran. Ne, joilla noudatetaan hakuaikoja, ovat katsoneet sen olevan hakijoille oikeudenmukaisempaa, kun kaikki hakijat ovat samalla viivalla kilpailemassa opiskelupaikoista. Jatkuva hakumenettely edellyttää myös karsintaa, mutta karsinta tapahtuu muulla tavoin. Meillä tohtorikoulutusneuvosto tekee vuosittain koulun akateemiselle komitealle esityksen tohtoriopiskelijoiden valintamenettelystä, joten aloitteen pitäisi tulla sieltä, jos muutosta nykykäytäntöön halutaan.