Luennolla opimme, että ”kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on hallinnoida, suunnitella, rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

Aihe on tärkeä erityisesti tällä hetkellä, kun kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset ovat pinnalla. Luennolla kerrottiin, että rakentaminen on huomattava ympäristökuorma sillä se käyttää jopa 50 % materiaaleista ja tuottaa 60 % jätteistä. Tämänhetkinen maailmantilanne todella tarvitsee rakentamista koskevia suosituksia ja ohjeita, joiden avulla voitaisiin päästä sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden, taloudellisen kestävyyden ja ekologisen kestävyyden kannalta tasapainoisempaan tilanteeseen.

Miten tähän sitten päästään? Kesyn puitteissa on pyritty luomaan toimintamallit ja ohjeet, jotka pitävät sisällään myös käytännönläheiset ohjeet, jotta tieto saataisiin säilymään koko ketjun ajan aina toteutusrakentamiseen ja myös kunnossapitoon saakka. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin alta löytyy viisi teemaa, koskien paikan vesiolosuhteita, maaperä- ja kasvillisuusolosuhteita, raaka-aineita ja materiaaleja, sekä niiden tuotantoa, valintaa ja kierrätystä, toimintaperiaatteita energiansäästöön, sekä ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistämiseen ja toimintaperiaatteita ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kesy kattaa siis hyvin kattavasti maisemarakentamisen eri osa-alueet.

Kun tutkii esimerkiksi hulevesien hallintaa koskevaa osuutta, huomaa, että aihetta on käsitelty hyvin laajasti ensin strategisella tasolla ja sen jälkeen suunnittelun saralla. Rakentamisvaiheessa on esitetty erityisesti erilaisia keinoja välttää riskejä ja mihin seikkoihin työmaalla pitäisi kiinnittää huomiota ja millaisia suunnitelmia olisi hyvä laatia. Ylläpitovaiheessa esitellään myös, kuinka riskejä voidaan välttää ja millaiset seikat, kuten esimerkiksi sääolosuhteet, tulisi ottaa huomioon kunnossapidon aikana.

Kesyssä on myös kattavasti esitetty kyseistä toimintaperiaatetta koskeva lainsäädäntö ja listattu muita ohjeita ja oppaita. Tämä on oikein hyvä lisä, sillä erityisesti lukiessani suunnittelijalle tarkoitettua osuutta mietin, mitä siinä esitetyt erilaiset ratkaisut voisivat olla käytännössä. Toki näiden ratkaisujen valinta ja jopa luonti on osa suunnittelua, mutta jos joskus Kesystä tehtäisiin vielä laajennetumpi versio esimerkiksi nettiin, olisi hauska, jos se sisältäisi linkkejä konkreettisiin esimerkkeihin. Tällöin Kesyn mukana kulkeva ”ideakirjasto” voisi toimia samalla myös osana arvokasta tietopankkia.

Kesyn puitteissa tutustuin tarkemmin Jyväskylän Green Street pilottihankkeeseen, jossa Jyväskylässä sijaitsevalle Puutarhakadulle  oli tutkittu ja jo ainakin osittain toteutettukin hulevesien hallintaa Yhdysvalloista peräisin olevan Green Street menetelmän mukaisesti. Kuva: Erja Mutanen