Ensimmäisellä luennolla käytiin kattavasti maisemarakennushankkeeseen liittyvää terminologiaa läpi. Suomessa sanaa maisema (engl. landscaping) voidaan pitää hieman ongelmallisena, sillä se ymmärretään tavallisesti puhtaan esteettisenä asiana. Sen vuoksi Suomessa esiintyy maisemarakentamisen lisäksi myös toinen termi ympäristörakentaminen. Maisemarakentamissanan käyttöä ja maiseman mieltämistä muunakin kuin esteettisenä objektina olisi kuitenkin hyvä lisätä! Maisemarakentamisen voidaan ajatella pitävän sisällään kaiken rakentamisen, joka kohdistuu ulkoympäristöön, esimerkiksi puutarhojen, puistojen, pihojen, katujen, aukioiden ja viheralueiden rakentamisen.
Luennolla käytiin myös läpi rakennushankkeen eri osapuolia: näistä esimerkiksi omistaja, tilaaja, käyttäjä, rakennuttaja, suunnittelija (maisema-arkkitehti usein erikoissuunnittelijan roolissa), rakennustyön toteuttajat ja urakoitsijat, materiaalin toimittajat ja viranomaiset. Toki roolit ja kokoonpanot voivat vaihdella riippuen projektista.
Rakennushankkeen vaiheiksi voidaan ajatella tarveselvitys, hankesuunnittelu, rakennussuunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto. Tarveselvitys pitää sisällään strategisia päätöksiä alueiden käyttöön liittyen.
Ajattelisin, että olen tehnyt tarveselvitystä töissäni suunnitellessani kaavoitusta varten viitesuunnitelmia. Niissä on tutkittu erilaisia rakennusten massotteluja ja pihatilojen jakamista, sekä miten ne voisivat täyttää esimerkiksi pelastusta- tai viherkerrointa koskevat vaatimukset. Hankesuunnittelu sen sijaan on usein tullut valmiina viitesuunnitelman tilaajalta. Siinä on yleensä määritelty jo jonkinlaiset raamit, ennen kuin pihasuunnittelijana olemme astuneet kuvioihin (mikäli ymmärsin hankesuunnittelun oikein).
Rakennussuunnitteluvaiheessa olemme toimistossa tehneet käsittääkseni toteutussuunnittelukuvia. Rakentamisvaiheessa lähetetään urakkakuvat, joita tarjousten ja budjetin perusteella voidaan vielä muuttaa ennen varsinaisen rakentamisen alkamista.
Rakentamisvaiheeseen kuuluu osana myös rakentamisen valvonta. Erityisen kinkkisiä kohtia olemme merkinneet pihatyöselostukseen termein ”tarkistettava työmaavaiheessa”. Muitakin yllätyksiä voi ilmetä myös työmaavaiheessa, jolloin joudutaan vielä päivittämään suunnitelmia.
Rakentamisen jälkeiseen rakennustyön vastaanottoon ja sen jälkeiseen käyttöönottoon liittyy muun muassa hoito-ohjeiden laadinta, jonka olen päässyt kerran tekemään suunnittelutoimistossamme. Takuuaika ja takuutarkastukset ovat myös tuttuja termejä pihatyöselostuksesta, mutta kyseisiin katselmuksiin en ole päässyt osallistumaan. Sen sijaan työskennellessäni rakennusvalvonnassa pääsin kerran mukaan omakotitalon lopputarkastukseen, joka oli hyvin antoisa kokemus.