16.04.2012

Case: Aalto-Pilvi

Miksi

Verkko pullistelee erilaisia palveluita, ja henkilökunta ja opiskelijat haluavat kokeilla ja ottaa käyttöön uusia toimintoja spontaanisti. Haasteena tässä kuviossa oli tietoturva-arviointien puuttuminen ja palveluista tiedonsaaminen yleisesti. Palveluiden käyttöehtojen lukeminen on monelle raskasta ja IT:n palveluluettelo ei vastannut kaikkiin käyttäjien kysymyksiin ja tarpeisiin. Lisäksi sisäiset forumit koettiin yksisuuntaisiksi, kankeiksi ja käytettävyydeltään huonoiksi.

Kevään 2011 aikana tapasimme usein pohtiaksemme erilaisia lähestymistapoja saadaksemme tilanteen hallintaan ja samalla auttaa koko yliopisto-yhteisöä. Lopulta päädyimme AaltoPilvi-sivustoon, jolla voimme markkinoida omia palveluitamme, sekä samalla ohjeistaa julkisten pilvipalveluiden käyttöä. Sivusto on talkootyönä tehty ja lukuisten tekijöidensä näköinen. Kaikkien osapuolten toiveet ja tarpeet on pyritty ottamaan huomioon, joka ehkä näkyy lopputuloksessa – hyvässä ja pahassa

Pilvipalveluiden, useimmiten sosiaalisen median, käytön kieltäminen ei ole tätä päivää, joten lähestymme asiaa tiedottamisen ja ohjeistuksen kannalta. Keräämme tietoa palveluista yliopiston näkökulmasta ja huomautamme mahdollisista ongelmakohdista (kts. Dropbox). Tavoitteena on auttaa löytämään suuren tarjonnan joukosta sellaiset palvelut,  jotka parhaiten sopivat aaltolaisten käyttöön ja samalla ohjata käyttäjiä samoihin palveluihin. Pilvipalvelujen käyttö ei ole lähtökohtaisesti pois Aallolta. Päinvastoin – hyvät palvelut täydentävät Aallon omaa tarjontaa. Tulevaisuudessa ratkaisut tulevat varmasti sekoittumaan ja kustannustehokkaat ratkaisut voivat hyvin olla hybridejä,  joissa osa palvelua on ulkoiselta tarjoajalta ja osa omaa infrastruktuuria.

Miten

AaltoPilvi-sivusto on auki koko maailmalle, mutta kommentointi on toistaiseksi jätetty pois, lähinnä koska emme ehtisi reagoimaan wikiin annettuihin kommenttoihin. Pilvipalvelut aiheena herättää voimakkaita mielipiteitä ja emme pysty seuraamaan keskustelua, tarvittaessa puuttumaan väärään tietoon, tai pahimmassa tapauksessa poistamaan epäsopivia kirjoituksia. Ehdoton tavoitteemme on olla suosimatta mitään tahoja, vaan opastaa palveluihin, joita käytetään ja joista uskomme olevan yliopistolaisille hyötyä. Muut yliopistot saavat hyödyntää materiaalia ja ovat jo hyödyntäneetkin sivujen ohjeita.

Aaltolaisille tarjottiin mahdollisuutta luoda palvelukohtaisia sivuja. Tarjottu mahdollisuus luoda palvelukohtaisia sivuja osoittautui toimimattomaksi. Kynnys Wiki-sivun tekemiselle on liian suuri, valmiista sivupohjasta huolimatta sivujen ulkoasu olisi mitä sattuu ja labeleiden käyttö olisi villiä.

Tällä hetkellä sivuja ylläpitää Vipu-tiimi, jolle ohjautuu sivujen kautta lähetetty palaute. Vipu-tiimi tutustuu palveluun. Jos koetaan, että vastaavaa palvelua ei ole tai palvelu toisi lisäarvoa käyttäjille, palveluehdotus ohjautuu Aalto-yliopiston tietoturvaryhmälle. Tietoturvaryhmä tekee palvelulle kevyen auditoinnin tietoturva- ja tietosuojariskien suhteen. Lopullisen sivun tekee Vipu-tiimi.
Sisällön kommentointiin osallistuu tarvittaessa muita tiimejä. Sivujen kuvauksissa pyritään aina kertomaan, miten palvelua käytetään yliopistossa tai miten palvelua voisi käyttää opetuksessa ja tutkimuksessa. Listauksen arviointeja pitää tarkistaa aika ajoin. Pilvipalvelut elävät huimaa vauhtia ja jo muutaman kuukauden ikäinen arviointi voi olla virheellinen. Sen johdosta käytämme myös linkkejä palveluntarjoajien omiin ohjeisiin.

Itse sivusto on tehty Confluence-wikin päälle. Sivuille lisättyjen avainsanojen (labelien) avulla palvelut listautuvat etusivulla oikeisiin paikkoihin automaattisesti . Teknologia tuo mukanaan tiettyjä rajoituksia sivujen ulkoasuun, mutta toivomme että sivustosta on apua!

Posted by Marko Riimala
No Comments

07.03.2012

Oman työn kehittämistä ja bonuksena 5 op

Opetustyö tulee yliopistossa tutkimustyön kylkiäisenä. Tutkiva ote voisi kohdistua myös opetustyöhön. Tutustuminen tuoreeseen oppimista ja oppimisen tukemista koskevaan tutkimustietoon antaa käsitteitä, joilla puhua opettajien kesken opetuksesta. Käsitteiden myötä avautuu näkökulmia ja käytäntöjä, jotka laajentavat pedagogista mielikuvitusta.

Työelämä on murroksessa. Sekin vaatii tutkivaa työotetta ja oppimista.  Muutosta kuvaa hyvin Oivallus-hankkeen loppuraportti, jossa tarkastellaan työelämän ja koulutuksen välistä suhdetta. Verkostomainen toiminta ja verkkovälitteiset työtavat ovat tämän murroksen ytimessä.

Aalto-yliopistossa on tarjolla yliopistopedagogisia kursseja, jotka ovat foorumeita ja työpajoja uudistavan opetuskulttuurin luomiseen. Kursseja toteutetaan “Vähintään neljä kärpästä yhdellä iskulla” -periaatteella:

• osallistujana pääset kokeilemaan uusia opiskelun tapoja
• tehtävien myötä paneudut oman opetuksen kehittämiseen uusien haasteiden valossa
• voit tarkastella ja kehitellä näitä kokemuksia teoriatietoon peilaten
• ja samalla verkostoidut ja koet kollegiaalisen yhteistyön eri muotoja.

Tällä viikolla on viimeiset hetket ilmoittautua (pe 9.3. klo 14 mennessä) kevään Verkko opetuskäytössä 5 op -kurssille. Oletko valmis heittäytymään uusiin kokemuksiin? Jos voit varata muutaman tunnin aikaa viikottain tulevan opetuksen valmistelulle tai kandiuudistustyölle, tule mukaan kurssille. Ottamalla kollegaa hihasta kiinni, voitte tehdä tämän pienen ponnistuksen yhteisellä, 1+1=3 energialla. Työskentelyn voi sijoittaa onneksi suurelta osin joustavasti omaan kalenteriin.

Saman tien kannattaa varata omasta kalenterista aikaa jo ensi lukuvuoden pedakursseille, ks. esim. PedaIntrot. Laajempiin opintokokonaisuuksiin on hakuaika loppusyksystä. Valinnaisia kursseja voi opiskella myös yksittäin.

Posted by Minna Vänskä
No Comments

28.10.2011

Mitä kivaa tällä viikolla?

Tämä viikko on omalta osaltani ollut taas tapahtumarikas. Tuntuu että tällä viikolla olen erityisen paljon törmäillyt kiinnostaviin palveluihin ja toimintatapoihin ja siksi ajattelin, että pieni katsaus ja linkkilista voisi toimia hyvin näin viikon lopettajaisiksi.

Alkuviikolla osallistuin Tarmo Toikkasen vetämään webinaariin opettajan tekijänoikeuksista. Webinaari oli antoisa ja kiinnostava niin sisällöllisesti että pedagogisesti. Tarmon tapa käyttää Adobe Connectin kyselytyökalua sekä aallon tekijänoikeusasiamiehen Maria Rehbinderin mukana olo tarjosi yleisön aktivointia, näkökulmia ja tarkennuksia aiheeseen.

• Tarmon Toikkasen pitämä tekijänoikeus webinaarin tallenne löytyy osoitteesta: https://connectpro.aalto.fi/p29941015/
• Tarmon Toikkasen ja Ville Oksasen tekemän Opettajan tekijänoikeus-sivusto: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/opas/

• Taideyliopistojen tekjänoikeudet: http://copyright.aalto.fi/fi/

Tapasimme Marian vielä viikon lopuksi aiheesta OCW (Open CourseWare). Tapaamisessa pohdimme miten opetusmateriaalien omistuoikeuksia voitaisiin kehittää Aallossa. Vaikka näkökulma on hieman eri niin usein tekijänoikeudet ja omistusoikeudet ovat kummatkin asioita, joihin pitäisi löytää hyvä ratkaisu kun puhutaan avoimesta oppimateriaalista.

OCW pulpahti esille toisessakin yhteydessä. Helsingin yliopiston Konfabulaari nimittäin pidettiin jo kuudetta kertaa. Tilaisuudessa pidettiin paneeli otsikolla “Avoimet oppimateriaalit ja OCW-konsortio”. Paneelin videotallenne löytyy osoitteesta http://ocast-engage.it.helsinki.fi:8080/engage/ui/watch.html?id=07d5a112-5757-464b-8546-e676e1ec41e4

Videosta päästäänkin näppärästi Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen kiinnostavaan luentotallennus -projektiin, jonka avulla itse paneeli on tallennettu. Automaattisen luentotallennuksen pilotointi on aloitettu tänä syksynä. Järjestelmä perustuu avoimen koodin Opencast Matterhorn -järjestelmään. Mielenkiinnolla seurailemme miten projekti edistyy ja toivottavasti pystymme osallistumaankin siihen jossain vaiheessa.

Keskiviikkona saimme Vipu-tiimille projektiosaamisen perehdytystä. Vinkkinä tästä tapaamisesta jaettavaksi tuli Projektitoimiston luoma Projektipäälikön sähköinen työpöytä. Työpöytä on erityisesti suunniteltu IT-projekteja silmälläpitäen mutta sisältää varmasti moniin muihinkin projekteihin sopivaa materiaalia. Työpöytä löytyy insidestä https://inside.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=13148097

No mutta tuossa otos tämän viikon asioista. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Posted by Esa
No Comments

27.10.2011

Vipu fabuilee

Vipulla on hyvä edustus Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen järjestämässä epäkonferenssissa eli Konfabulaarissa. Konfabulaarissa esitelmät ovat fabuja: osallistujien ehdottamia ja vetämiä aiheita. Kuka tahansa osallistuja on siis saanut ehdottaa aihetta fabuun ja vetää session epäkonferenssissa.

Vipulaiset vetävät kaksi fabua tämän vuoden konfabulaarissa. Tiiminvetäjämme Lauri avasi keskustelua verkostoitumisen tarpeesta: siitä, että pitäisikö yhteistoimintaa järjestää aktiivisemmin ja olisiko sille aikaa tai tarvetta ja kuinka tälläistä voisi toteuttaa. Minna puolestaa paneutuu opiskelijoiden näkökulmaan fabussa, joka käsittelee tvt-taitoja geneerisinä osaamistavoitteina. Fabussa mielenkiinto keskittyy siis siihen, että yliopistoissakin olisi aika herätä huomaamaan, että millaisia tvt-taitoja opiskelijat opintojen aikana keräävät. Peli on siis avattu näillä teemoilla.

Mielenkiintoinen päivä  luvassa, olemme nyt puolivälissä.

Posted by Venla Virtakoivu
No Comments

12.10.2011

Maailma 2.0 haastaa opetuksen

Viime kesän Eden-konferenssin keynote-luennolla (ks. kohdasta 1:10 alkaen) Dennis Pamlin nimitti kaikkialle ulottuvaa verkkokulttuuria society 2.0:ksi. Se on historiallisesti ajatellen varsin uusi maailma fyysisen maailman rinnalla. Lähes kaikille yhteiskunnan elämän alueille (society 1.0) löytyy  oma ilmenemismuotonsa society 2.0:ssa. Tämä näkyy myös kielenkäytössä. Postin rinnalle tuli sähköposti, kirjan rinnalle e-kirja, kaupan rinnalle verkkokauppa. Missä vaiheessa postilla alettiin ymmärtää ensisijaisesti sähköpostia ja milloin kirja on ensisijaisesti e-kirja?  Vanha ja uusi maailma eivät kuitenkaan toimi samassa suhteessa kuin kääntäminen kielestä toiseen. Niillä on omat logiikkansa.

Pamlin kuvasi muuttuvan maailman haltuunottoa vuosisadan takaisella esimerkillä: autoja käytettiin ensin ruuan kuljettamiseen hevosille, joilla ihmiset sitten pääsivät liikkumaan paikasta toiseen. Siirtymävaiheessa uusia välineitä käytettiin siis vanhaan maailmaan kuuluvien prosessien mukaisesti. Verkon opetuskäytössä tätä vaihetta kuvaa mm. se, että luentoprujut jaetaan fyysisten lokeroiden sijaan verkon kautta opiskelijoille, mielellään suljetussa ympäristössä.

Millaiseksi muotoutuu society 2.0:n  ja society 1.0:n välinen suhde yliopisto-opetuksessa? Missä toimii alan asiantuntijayhteisö ja miten opiskelijat kasvavat osaksi tuota yhteisöä?

Verkkoyhteisössä asiantuntemuksen ja palveluiden fyysiset rajat katoavat. Verkolle on ominaista avoimuus, verkostoituminen ja informaation valtava määrä. Avainkysymyksiksi nousevat tällöin luottamus,  merkityksellisyys ja konteksti. Kun oman alan tieto, taito ja ihmiset kytkeytyvat kontekstiin, historiaan ja prosesseihin,  niiden merkityksellisyyttä voidaan arvioida, niihin voidaan luottaa ja edelleen kehittää.

Merkityksellinen ja todellisiin prosesseihin liittyvä tieto ja taidot motivoivat opiskelijoita. Ja vain toimimalla tuossa maailmassa opitaan sen logiikka. Vähitellen society 2.0:aan muotoutuu ja on jo muotoutunut uusia käytäntöjä, joille ei löydy suoraa vastinetta society 1.0:sta.

Verkkoa monipuolisesti hyödyntävä opetus synnyttää society 2.0:aan sopivaa oppimista ja osaamista. Entä löytyykö enää alaa, jossa tulevaisuuden kehittämistarpeisiin ja tutkimuskohteisiin ei liittyisi society 2.0 – verkkovälitteiset toiminnot, palvelut, aineistot ja yhteisöllisyys? Miten tämä näkyy opiskeluohjelmissa, ydinaineksissa, suorittamisen tavoissa?

Aalto-yliopiston kandiohjelmien uudistamisessa on mahdollisuus hypätä aimo askel kohti tulevaisuutta, jossa society 2.0:lla on merkittävä rooli. Jo uudistamistyötä voidaan tehdä society 2.0:ssa, mahdollisimman läpinäkyvästi, sidosryhmiä ja asiantuntijoita ajantasalla pitäen ja oppien samalla omasta verkostotyyppisestä työskentelystä.

Tulevissa opinto-ohjelmissa society 2.0 näkyy mm. siinä, miten verkkovälitteisiä työtaitoja tuodaan esille osaamistavoitteisiin, substanssin käsittelyyn, yhteisölliseen ja poikkitieteelliseen työskentelyyn tai miten opintojen materiaalit tulevat luontevaksi osaksi yhteistyötä ja opetuksen jatkuvaa kehittämistä.

Roikummeko society 2.0 reuna-alueella vai haluammeko olla sen aktiivisia kehittäjiä?

Posted by Minna Vänskä
No Comments

09.09.2011

Edpunk

Google+ vinkin kautta tuli tutustuttua Anya Kamenetzin kirjoittamaan kirjaan The Edpunks´ Guide To a DIY Credential. Kirjan mukaan Edupunk on henkilö, joka ei istu perinteisessä luokkaympäristössä. Syitä vaihtoehtoisen opinpolun valinnalle voi olla monia kuten maantieteellinen sijainti, perhesyyt tai puhdas kapina formaalia koulutusta kohtaan.
Vaikka kirja on kirjoitettu amerikkalaisesta näkökulmasta kertoo se kaikista niistä mahdollisuuksista, joita verkko nykypäivänä tarjoaa oppimiseen. Kirja sisältää mukavan määrän esimerkkejä elävästä elämästä, opiskelijoiden motiiveista sekä henkilökohtaisia kertomuksia mikä perinteisessä luokkaympäristössä ei toimi.
Kirjan alussa annetaan ohjeita ja esimerkkejä miten itsenäinen opiskelija rakentaa oman opinpolkunsa ja mitä tukiverkostoja on hyvä olla olemassa opintojen aikana. Mitä todistuksia ja sertifikaatteja on saatavilla, ja miten nämä liittyvät toisiinsa. Lisäksi opuksessa listataan Edupunkeille mittava määrä olemassa olevia verkkoresursseja sekä Amerikkalaisia opinahjoja ja ohjelmia, joissa itsenäistä opiskelua tuetaan.

Oma kiinnostukseni keskittyi lähinnä ohjeistukseen Edupunkin opinpolun ja ympäristön rakentamisesta sekä olemassa olevien resurssien mittavaan määrään. Verkko on täynnä materiaalia, joista Edupunkin pitää oppia etsimään sopivimmat ja hyödyllisimmät. Rakentaa itselleen opintosuunnitelma ja löytää yhteisö, joka tukee oppimista. Vaativia tehtäviä kaikki eikä varmasti sovi jokaiselle. Edupunkissa on minun mielestä paljon samoja elementtejä kuin hyvässä opiskelijassa yleensäkin. Kannattaa siis lukaista läpi. Kirja on avoimesti saatavilla osoitteessa: http://diyubook.com/2011/07/now-available-for-free-download-the-edupunks-guide/
Tai
Scribd

Posted by Esa
No Comments

30.08.2011

Luennointia massoille?

Luennolla voi olla kymmeniä, jopa satoja osallistujia. Opiskelijat haluavat vuorovaikutusta ja osallistumista. Seuraako siitä kaaos, pysyykö luento enää opettajan näpeissä ollenkaan?

Tule kokemaan Opefoorumin massaluento ja osallistavat menetelmät 15.9.2011.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:
https://inside.aalto.fi/display/tapahtumat/15.9.+Opefoorumi+-+Massaluennon+haasteet

Posted by Outi Rautakoura
No Comments

30.08.2011

Mainoskatkolla

Joku muu on usein sanonut asiat jo paremmin, joten kuvatessa Vipu-tiimin toimintaa voisimme hyödyntää muutamaa mainoskatkoilta tuttua hokemaa. Esimerkiksi tähän tapaan:

Sanokaa Vipu kun haluatte uudistaa opetusta (Fazerilta tuttu)
Eli sulautuvaa opetusta, tvt-välineiden pedagogisesti perustelua ja tarkoituksen mukaista käyttöä, ohjausta, koulutusta
Vipu- kaiken lisäksi lähellä (vai oliko se R-kioski?)
Tiimimme toimii kaikilla kampuksilla, koulukohtaiset yhteyshenkilöt ja yhteinen Author-osoite
Vipu -se nyt vain on tyhmää tehdä aina samoin (Gigantin slogania mukaellen)
Innostusta kokeilla uutta ja toimia toisin
Vipu.- elämää ja elektroniikkaa (Tekniset)
Muttei pelkkää nippelitietoa kuitenkaan
Vipu- jotta onnistuisit kerralla (Rautia)
Tai toisella tai kolmannella… Oma innostus voi tarttua myös opiskelijoihin
Vipu- herkkuja luentosaliin (Felix)
TVT-tarjonnasta sopivimmat työkalut juuri Sinun tavoitteitasi tukemaan
Vipu- Connecting teachers (Nokia)
Aalto Teachers United-verkosto toimii jo, perjantaina 2.9 Innopolin Bermudassa tavataan!
Vipu -opetus voi muuttua (Veikkaus)
Jos uskaltaa yrittää

Posted by Venla Virtakoivu
No Comments

04.08.2011

Tulossa syksyllä 2011: Näkökulmia opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen verkossa

Verkko opetuskäytössä -kurssi on kurssi opettajalle tai tutkijalle, joka on kiinnostunut opetuksen kehittämisestä verkkoa hyödyntäen. Kurssilla etsitään näköaloja erilaisiin kurssitoteutus- ja suoritustapoihin ja kokeillaan itse miten opetus, opiskelu ja oppiminen voivat toteutua verkossa. Aalto-Yliopiston pedagogisiin opintoihin kuuluva kurssi alkaa marraskuussa ja kestää helmikuulle. Tilaa kurssilla on 20 innokkaalle, jonkin verran pedagogisia opintoja suorittaneille (min. 10 op) ja tietokoneen peruskäyttötaidot hallitseville Aaltolaisille.

Kurssin tarkoituksena ei ole markkinoida Aallon verkko-oppimisalustoja, joita ovat tällä hetkellä Optima ja Moodle. Tavoitteena ei ole pakottaa osallistujia käyttämään tätä blogipalvelua (oletko kokeillut blogiin kirjoittamista?) eikä wikiä (vaikkakin aaltowikiin työtilan perustaminen on helppoa ja sivustoa voi rakentaa joustavasti yksin ja yhdessä kollegoiden tai opiskelijoiden kanssa). Toki näiden välineiden käyttöä kurssilla sivutaan ja joitakin harjoituksiakin niissä toteutetaan. Kurssilla ei kuitenkaan opetella nippelitasolla käyttämään yhtäkään järjestelmää vaan tutkitaan sitä, miten järjestelmiä voisi käyttää hyödyksi opetusta suunnitellessa ja toteuttaessa.

Tosiasiassa kurssin tavoitteena onkin löytää erilaisia tapoja hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessa ja oppimisen tukemisessa sekä tarkastella verkon opetuskäyttöä oman opetettavan aiheen näkökulmasta. Matkalla on tarkoituksena myös tutustua oman alan verkkomateriaaleihin ja pohtia niiden käyttöä osana opetusta. Kurssilla ei jaeta valmiita vastauksia tai valmiiksi pureskeltuja toimintamalleja, jotka sopisivat kaikille ja joka tilanteeseen. Kurssilla kokeillaan, arvioidaan, innostutaan, kannustetaan, tutkitaan, toimitaan, testataan, yllätytään, kyseenalaistetaan, epäillään, etsitään ja löydetään.

Mitä vielä? ota itse selvää. Ilmoittautuminen kurssille on käynnissä 1.8-30.9. Linkki ilmoittautumislomakkeelle ja lisätietoihin löytyy Insidestä tämän linkin takaa (vaatii kirjautumisen).

Posted by Venla Virtakoivu
No Comments

29.07.2011

Oppimisalusta on muutakin kuin paikka tehtävien palautukselle

Oppimisalustat, joista Aallossa on käytössä Optima (nyt) sekä Moodle (tammikuusta 2012 alkaen),  tarjoavat monenlaisia työvälineitä opetukseen ja opetusmenetelmien/toimintojen monipuolistamiseen. Valmiit oppimisalustat on koottu toiminnoista, joilla voidaan luoda monipuolisia oppimiskokemuksia ja jotka mahdollistavat erilaisia tapoja innostaa oppijoita oppimaan. Oppimisalustoista löytyy työvälineitä niin vuorovaikutuksellisen oppimiskokemuksen luomiseen kuin yhteisölliseen tiedonrakenteluun ja tiedon jakamiseenkin.

Oletko seurannut kuinka moni opiskelijoista kirjaa muistiinpanot luennollasi suoraan kannettavalla? entä kuinka moni näpelöi kännykkäänsä kesken luennon? Toimiikohan luentosalissa langaton verkko? Mitä jos muistiinpanoja tehtäisiinkin luennon aikana yhdessä/jaetuissa vuoroissa suoraan kaikkien nähtäville kurssin oppimisalustan työvälineillä kuten vaikkapa Optiman kirjoitusaluetta tai päiväkirjaa käyttämällä? Näin muutama opiskelija kirjoittaisi muistiinpanoja, joita muut voisivat kommentoida. Opettajan näkökulmasta tässä tehtäisiin samalla näkyväksi opiskelijoiden oppimisprosessia ja luennoitsija voi samalla huomata, ovatko kalvot ja esitys rakennettu siten, että ne muodostavat järkevän kokonaisuuden josta opiskelijat saavat jotain irti.

Entäpä jos oppimisalusta toimisikin kurssin yhteisenä vapaan keskustelun paikkana tai kohtaustilana luentojen välillä? Voisiko luentojen välillä aktivoida opiskelijoita keskustelemaan kurssin aiheista keskenään verkossa? Opiskelijoille voi myös tarjota esimerkiksi reaaliaikaista keskustelua hyödyntävän viikottaisen verkkovastaanoton tai keskustelualueen, jossa kurssin opettaja tai tutorit vastaisivat mieliä askarruttaviin kysymyksiin.

Voihan keskusteluun osallistumisen sisällyttää osaksi kurssin suoritustakin. Voit esimerkiksi edellyttää opiskelijan aloittavan keskustelun ja kommentoivan muutamaa muuta keskustelua. Tietysti keskustelun tason arviointi on hankalaa ja opettajan on osattava pysytellä riittävän kaukana, jotta opiskelijat uskaltautuvat keskustelemaan mutta voit miettiä onko tärkeämpää saada opiskelijat toimimaan yhdessä, oppimaan argumentointia ja jakamaan osaamista keskenään kuin tarkastella viestien pituutta. Mahdollista on myös vain seurata opiskelijoiden keskusteluunosallistumisaktiivisuutta ja tarvittaessa ohjata keskustelua kohti kurssin aiheita.

Entä olisiko täysin järjetön ajatus, että tänä vuonna kurssillasi oppimateriaali tehtäisiinkin yhdessä oppimisalustalle? Oppimisalustojen lisäksi esimerkiksi wiki tarjoaa mahdollisuuden työstää materiaalia yhdessä. Opiskelijat voivat käsitellä tiettyjä kurssinaiheita ensin pienryhmissä ja koostaa aiheestaan sivuja oppimisalustalle esiteltäväksi muulle ryhmälle, opettajana voit tarvittaessa täydentää tai pyytää muita ryhmiä tekemään niin. Opettajan ei myöskään aina tarvitse tietää kaikkea kaikesta vaan asioista voidaan ottaa selvää yhdessä luennolla tai verkossa luentojen välillä.

Voit myös hyödyntään opiskelijoitasi valmiiden materiaalien ja linkkien löytämisessä. Usein opiskelijoilla on näppäriä tapoja löytää verkosta monenlaisia verkkomateriaaleja, kuvia, animaatioita, videoita sekä linkkejä joten miksipä et käyttäisi tätä mahdollisuutta? Tälläinen voisi toimia herättävänä ennakkotehtävänä kurssin aiheisiin perehtymiseksi tai voisit aktivoida opiskelijat materiaalin etsintään kurssin kuluessa osana kurssisuoritusta. Oppimisalustalle koottu yhteinen linkkilista sekä löydettyjen materiaalien hyödyllisyyden arvioit, unohtamatta tekijänoikeuspohdintoja, ovat yhteisestä tiedon rakentelua sekä tiedon jakamista. Opettajan ei siis tarvitse tehdä kaikkea itse, opiskelijat voivat etsiä oppimateriaalia, arvioida materiaalin laatua sekä vertailla ja arvioida toistensa valitsemia linkkejä. Opettajan rooli on olla toimintojen ohjeistaja ja tsemppaaja.

Kurssilla yhdessä koostettu materiaali voi myös toimia pohjana seuraavien vuosien kursseille. Materiaalia voidaan vuosittain päivittää, muokata ja jalostaa eteenpäin yhdessä, näin materiaalista voi muodostua kumuloituva, moniääninen ja kattava tietovaranto sekä linkkipankki, josta olisi opiskelijoille hyötyä vielä kurssin päätyttyäkin.

Oppimisalustaa käytettäessä opiskelijoille jää näkyviä jälkiä, merkintöjä ja pohdintoja siitä, mitä kurssilla on tehty ja millaisia aiheita käsitelty. Opiskelija näkee työnsätulokset kertyneenä oppimateriaalina sekä palauttamiensa dokumenttien ja lisäämiensä linkkien avulla ja tehtävistä  annettujen palautteiden kautta opiskelijalle muodostuu näkemys siitä, kuinka opettaja on hänen toimintaansa kurssilla arvioinut.

Opettajalle oppimisalusta antaa mahdollisuuden tarjota erilaisia aktiviteetteja kurssilaisten käyttöön ja ohjata opiskelijan oppimisprosessia keskusteluilla, neuvoilla ja vinkeillä, verkossa. Tietysti oppimisalustan avulla on mahdollista myös ottaa vastaan opiskelijoiden tehtävien palautukset. Näin sähköposti ei kuormitu, paperit eivät joudu hukkaan ja opettaja voi myös arvioida työt itse tai antaa opiskelijoiden arvioida toistensta työt suoraan oppimisalustalla. Opettaja voi oppimisalustan työvälineillä myös seurata opiskelijoiden aktiivisuutta (kuka on palauttanut/lisännyt mitäkin ja milloin, kuka on osallistunut keskusteluun, kuka kirjoittanut muistiinpanot kurssipäiväkirjaan), jakaa valmista materiaalia, järjestää ajoitettuja verkkotenttejä tai kotitenttejä, perustaa kurssilaisille keskustelualueita, chat-piirejä tai oppimispäiväkirjan,vain taivas ja yliopiston levytila ovat rajana.

Miksi et aloittaisi jo tänä syksynä? optima.aalto.fi, moodle.aalto.fi sekä wiki.aalto.fi

Posted by Venla Virtakoivu
One Comment