Maisema, kokemuksellisuus & arvottaminen. Siis mitä, miten, miksi?
Helsingin sanomat
Julkaistu 16.11.2021
15.11.2021 maisema-arkkitehtiopiskelijoiden kanssa käytiin keskustelua Hanna Johanssonin, Ville Lukkarisen, Annika Waenerbergin, Kati Lintosen ja Maunu Häyrysen aineistojen pohjalta, jotka käsittelivät taidehistoriaa ja maiseman tutkimusta. Keskustelu kytkeytyi maiseman arvottamiseen, mikä synnytti sekä ristiriitaisia että toinen toistaan tukevia näkökulmia aiheen tiimoilta.
Maisema arvottaminen käsitteenä ja käytäntönä on hyvin moniulotteinen ja mielipiteitä herättävä. Se, miten maisemaa voidaan arvottaa kokemuksellisuuden pohjalta vaatii ensisijaisesti maisema- ja kokemuksellisuuskäsitteiden avaamista ja lopuksi niiden yhteensovittamista keskenään. Lisäksi on tarkasteltava, mitä arvottaminen pitää sisällään: onko se yksinkertaisuudessaan asioiden tai kokonaisuuksien tyypittelyä ja luokittelua?
Maisema on yksiselitteisesti aistein havaittava aineellinen ja aineeton ympäristö tai kokonaisuus. Kokemuksellisuus on puolestaan subjektin kokemuksen antama leima hetkestä tai tapahtumasta. Voidaan huomata, että kummatkin käsitteet ovat purettuna melko abstrakteja, mutta sopivat yhteen: kokemuksellisuus tarvitsee muodostuakseen tapahtuman, jonka maisema usein tarjoaa. Maiseman arvottaminen kokemuksellisuuden pohjalta on rationaalista, sillä ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa maiseman kanssa. Maisema- arkkitehdin ydinosaamista on tuoda eri menetelmin maisema lähelle kaikkia ihmisiä, koska maisema kuuluu kaikille. Täten maisemaa on ensisijaisen tärkeää arvottaa juuri nimenomaan kokemuksellisuuden pohjalta.
Pekka Halme
Responses