Bloedel Reserve maisema-arkkitehtuurin näyttämönä

Bloedel Reserve Yhdysvalloissa, Washingtonin osavaltiossa on yksi aikamme merkityksellisempiä maisema-arkkitehtuurin kohteita, sillä se on kokonaisuutena moniselitteinen. Bloedel Reserve kuvastaa suhdettamme maisemaan dialogina: toista ei voi olla olemassa ilman toista (ying yang) kontrolloitu – luonnonmukainen, pimeä – valoisa, hyvä – paha.

Alueen moniselitteisyys muodostuu neljästä puutarhasta, jotka edustavat erilaisia puutarhaperinteitä ja luontosuhteita.  Vastakkainasettelua syntyy esimerkiksi “The garden of the Planes”  ja “the Moss Garden” välille: toinen edustaa länsimaista ja toinen itämaista puutarhaperinnettä samalla kun toinen kertoo maiseman käytöstä ja toinen maiseman uudistumisesta. Kolmas puutarha Bloedelin suojelusalueella, the Reflection Garden puolestaan edustaa henkisen matkan, zen buddhismin ydintä: se on itsekeskustelun ja yhteyden löytämisen paikka olemassaoloon ja hengellisyyteen. Toisaalta jo kokonaisuutena Bloedel Reserven synty asettaa mielenkiintoisen ja ristiriitaisen asetelman sen eri puutarhojen tulkinnalle: niiden toteutus rahoitettiin lähialueen aarnimetsiin kohdistuneilla metsäteollisuuden varoilla ja voitoilla.

Jos maisema-arkkitehtuurin kohde itsessään voi toimia kritiikkinä, Bloedel Reserve on sitä parhaimmillaan. Se keskustelee ihmisen luontosuhteen kanssa ainutlaatuisesti. Maisema-arkkitehtuurin professori Anne Whiston Sprin sykähdyttävästi kiteyttää artikkelissaan “The Language of Landscape “, että Bloedel Reserve kertoo tarinan maisema käytöstä, pahoinpitelystä ja uudistumisesta esittäin samalla paradoxin, joka herättää reflektoimaan. Kaiken kaikkiaan Patrick M. Condonin artikkelin “The Zen of Garden Design” mukaan kolme yhdistettyä puutarhaa Bloedelin suojelualueella edustavat koko Amerikan rohkeinta yritystä ilmaista dialektisen maiseman herkkyyttä.  Yhdysvalloissa asuneena Bloedelin suojelusalueeseen tutustuminen mullisti myös oman käsitykseni prosessista, missä yhdysvaltalainen maisema on elänyt ja elää yhä edelleen.