Helmikuu

21.2.

Keskustelimme Jannen ohjauksessa kaivospuistoajatuksen funktiosta. Tuleeko puiston yrittää puhdistaa haitta-aineita, vai pikemmin nostaa ongelma esiin ja visuaalisesti korostetuksi? Pohdimme, voisiko itse putki olla graafinen aihe puhdistavassa puistossa? Tulisiko putken olla enemmänkin taideaihe, kuin että puistolla pystyisi ratkaisemaan puhdistuksen teknisesti.

Toinen näkökulma, jota ohjauksessa pohdin oli, että voisiko putken sijaan se maa-ala, jota tällaiseen projektiin käytetään, ollakin se esiin nostettava asia: kuinka paljon tilaa kaivoksen tai muun vastaavan projektin jälkien siivoaminen lopulta vaatii? Jäin pohtimaan tuota ajatusta. Missään nimessä kaivoksen vaikutusta ei tulisi yrittää piilottaa puistossa, oli kaivos esillä sitten putken muodossa tai jotekin toisin. Haluaisin pyrkiä korostamaan asiaa jollain keinolla, luomaan tilaa joka on viihtyisä, mutta jossa kuitenkin jokin asia muistuttaa sen funktiosta.

Tulisiko puistossa olla vaikka tietokylttejä, jotka kertovat miksi se on olemassa? Tai muotoilulla jollain lailla korostaa asiaa? Mikä on insinööriratkaisu, mikä taas taiteellinen ratkaisu? Missä määrin nämä voivat leikata toisiaan?

Jannelta tuli kiinnostava heitto siihen, voisiko kosteikko sittenkin sijaita keskellä Kemijöen virtaa, siinä kohdassa, johon vedet joka tapauksessa johdetaan? Voisiko se olla jonkinlainen keskellä virtaa jököttävä säiliökosteikko, joka ainakin nousisi ympäristössään esiin?

14.2.

Esittelimme idean välikritiikissä lyhyesti, ja tärkein anti mikä palautteesta jäi ainakin osaltani käteen oli, että kaavailemamme idea, että kalaportaisiin voitaisiin käyttää ”kompensaatiovetenä” Kemijoen vettä, koska sähköyhtiö saa ”uutta vettä” kaivoksesta on ilmeisesti eettisesti haastava, koska se vesi mitä kaivoksesta tulee on niin myrkyllistä, että tuntuisi hankalalta perustella sillä edes matemaattisesti kalaportaiden vettä. Näin ainakin itse ymmärsin. Eli varmaankin kalaportaat pitäisi sitten pitää selkeästi omana projektinaan.

Tällä viikolla oli tämän kurssin kanssa muutoin hieman hiljaisempaa. Yutkin kurssimateriaaleja kaivoskosteikoista, sekä selvittelin kalaportaiden perustietoja. Oli kiinnostavaa, että kaloilla on tarkemmat esteettömyysvaatimukset kuin ihmisillä.
Ossauskoskelle on suunniteltu kalaporrasta (linjaus ei tiedossa). Tulee mieleen pitäisikö keskittyä sellaisen tekemiseen maisemallisena elementtinä vai jätetäänkö se pois fokuksesta ja keskitytään muihin kokonaisuuteen. Voidaan mainita että on suunnitteilla.

7.2.

Palautimme työohjelman, ja hahmottelimme jo työnjakoa hieman. Olisin itse perehtymässä nyt enemmän kalojen ohitusuomiin, mitkä ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Mieluinen tehtävä siis.