Maaliskuu

21.3.

Konseptivaiheen palautus meni ihan mukavasti, työ täsmentyi hieman ja sai ympärilleen paljon lisää tutkimustietoa.

Ryhmämme pieneni tämän vaiheen aikana kahteen henkilöön, ja sen vuoksi jätimme ohitusuoma-ajatuksen tästä työstä pois. Hyvä niin, koska se teki projektistamme paljon muokkautuvamman, aj alueen sijainti ei ole sidottu Kemijokeen.

Palautteen yhteydessä tuli hyviä pohdittavia asioita:
– Onko tekniset kosteikot suljettu eläinten lisäksi ihmisiltä?
– Luonnolliset kosteikot, esim. suo, jolle on päästetty kaivosvesiä: turvallisuusnäkökulmaan voisi ottaa kantaa. Voiko alueella poimia esimerkiksi hillaa?

14.3.

Tänään Pirjo Laulumaan ohjauksessa tuli keskustelua siitä, onko purkuputken rakentaminen ylipäänsä tarpeellista. Jotenkin olin itse kiinnittynyt siihen ajatukseen, että purkuputki rakennetaan, ja vedet käsitellään Tervolan rannassa. Mikäli putkea ei rakenneta vaan kosteikko sijoitetaan kaivosalueen yhteyteen, kosteikon sijainti olisi 5 km päässä lähimmästä nimeä kantavasta asutuskeskuksesta, Matalasta, jossa taisi olla yksi talo.

Onko systeemillä silloin mitään maisema-arkkitehtoonista syytä? Kaivoksen ympäristö on joka tapauksessa sellaista, ettei siellä varmaan ulkopuolisia kauheasti liiku. Tervolan rannassa asia saisi enemmän näkyvyyttä ja sitä myöten myös herättäisi ehkä enemmän yleisön ajatuksia kaivostoiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista.

Mikäli kaivosvedet vedettäisiinkin simojokeen, voitaisiin purkuputki rakentaa ja välttää happamat sulfaatrimaat. Simojoki on kuitenkin suojeltu lohijoki. Näin ollen vesien sinne johtaminen edellyttäisi erityisen tehokasta puhdistamista. Laskelmia on vaikea tehdä niin tarkaksi että sellaista ehkä uskaltaisi ehdottaa, koska suhangon tiedot on varsin epämääräisiä. Purkuputken tarkoista myrkkyjäämstä ei ole löytynyt tietoa.

Kysymys on siis onko luonnonsuojelu tässä tapauksessa tärkeämpää kuin näkyvyys? Onko näkyvyydestä saatavat hyödyt (tietoisuuden kasvaminen, ongelmien tuominen esiin) tärkeämpää kuin kosteikon todellinen haitta-aineiden vähentäminen. Projekti ei tunnu järkevältä, jos sen rakentaminen edelleen poistaa vain puolet siitä kuormituksesta, mitä sen olisi parhaassa vaihtoehdossa mahdollista poistaa. Mikä on maisema-arkkitehtuurin arvo jos se on piilossa?

 

7.3.

Jukan ohjauksessa keskustelimme kalaportaiden linjauksesta ja niiden ehdoista. Oli hyvää ja arvokasta tietoa jonka löytäminen olisi itselle ollut todella haastavaa. Esimerkiksi kiinnostavaa oli, että kalat hakeutuvat kaikkein virtaavimpaan kohtaan, joten jos ohitusuoma on muualla, ne eivät tajua mennä sinne. Tulee kyllä mieleen, että miten nuo otukset oikein selviävät luonnossa…
Mutta joka tapauksessa, kalauoman linjaus muuttui tämän vuoksi aika paljon, ja mahdollisesti suunnittelen sen jopa Ossauskosken keskellä olevalle saarelle.

Muutoin alueen analyysissä on tullut ilmi, että se kuuluu kemijoen päävesistöalueeseen, ja purkuputken linjalla on noin 20km matkalta happamia sulfaatrimaita, joiden kaivaminen vapauttaa haitallisia yhdisteitä hulevesiin. Suhangon nykyinen kaivoshanke vaikuttaa entistäkin huolestuttavammalta.