Aiheeseen perehtyminen, järvet, purot, kalatiet ja suot
24.1.2022
Tämänviikkoinen bibliografia-tehtävä oli mahtava tapa tutustua lähdeaineistoon! Jokainen luki yhden lähteen, mutta päivän lopuksi tietääkin kaikista lähteistä jotakin. Omaksi luettavakseni sattui varsin hyvin vesien kunnostusta läpileikkaava ja yleistajuinen “Rehevöityneen järven kunnostus ja hoito”, joka tuntui toimivan sopivana johdatuksena ja inspiraation lähteenä pohdiskellessani aiherajausta ja teemaa lopulliselle työlle.
Kasvillisuus ja vesi kiehtoo minua ihan yleisesti, kasvien vaikutus vesistöön on valtavan suuri: ne vaikuttavat kaikkeen mitä vesistössä tapahtuu veden virtaamisnopeudesta ravinteiden määrään ja muiden eliöiden lajistoon sekä vesistön rantojen eroosioon ja sitä myöten irtaimen kiintoaineksen määrään, mikä taas yhdessä kasviplanktonin ja muiden pienhiukkasten kanssa vaikuttaa vesistön valo-olosuhteisiin. Tottakai vesistöön vaikuttaa valtavasti myös maaperä jolle se on rakentunut, se on tietysti kaiken perusta: savinen lampi ei vain ole yhtä kirkasvetinen kuin kallioinen järvi. Mutta kasvillisuuden avulla ihminen voi vaikuttaa vesialueen ravinnemäärään: kasvillisuutta (ja kaloja) poistamalla vedestä saadaan pois materiaa eli ravinteita.
Ryhmäni kanssa aloimme keskustella aiheen rajauksesta, ja pohdimme, että jokin pohjoissuomeen sijoittuva virtavesi-ohitusuoma -aihe kiinnostaisi kaikkia, tai vaihtoehtoisesti suon ennallistamisaihe. Molempia aiheita yhdistäisi ennallistaminen, mikä ainakin itseäni kiehtoo ja haluaisin oppia aiheesta lisää.
Kemijoessa on ilmeisesti peräti 11 patoa, ja lukemani perusteella ei vielä yhtäkään kalatietä, vaikkakin eräänlaista teknistä moottoroitua kalatietä, kalasydäntä, on testattu Keminmaan voimalaitoksella menestyksekkäästi. Kyseinen kalatie on tosin äärimmäisen tekninen, epäluonnollinen ja ainakin omaan silmään esteettisesti maisemaa lähinnä pilaava, kun taas ohitusuoma voisi parhaassa tapauksessa luoda kauniimpaa ympäristöä. Tämän vuoksi perehdyin kuluvalla viikolla aiheeseen lukemalla artikkeleita ja selaamalla bibliografian tiivistelmiä ja muuta materiaalia. Syke:n vesikirjeistä löytyi kiinnostava artikkeli mm. kalateiden suunnittelusta. Ilmeisesti vaelluskalat pystyvät käyttämään teknisempääkin kalatietä, mutta muu eliöstä tarvitsee kulkuväyläkseen luonnonmukaisen ohitusuoman. Kurssiaineiston artikkelista, Järvenpään, Jormolan ja Tammelan oppaasta Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä opin, että ohitusuomissa toimii esteettömyyden periaatteet: uomat ovat kaloille helposti nousukelpoisia maksimissaan 5 % kaltevuisilla, ja alle 1,5% kalteviin osuuksiin muodostuu kaloille erinomaisia lisääntymisalueita (luonnonmukaisiin ohitusuomiin). Oppaan mukaan luonnonmukaiset uomat olisivat paitsi kaloille ja muille eliöille hyödyllisempiä, niin myös kustannustehokkaampia. Tämä yllätti, koska mielikuvani on, että patoympäristöihin rakennettaan mieluummin teknisiä rakenteita. Ehkä kyse on siis pikemmin tilanpuutteesta kuin säästösyistä.
Perehdyin myös soiden ennallistamiseen. Aihe vaikuttaa erittäin monimutkaiselta. Ekosysteemien toiminnan, erilaisten ekosysteemipalvelujen ja lajistollisen monimuotoisuuden yhteensovittamisessa ja yhdistämisessä on onnistuttu vaihtelevasti, ja lopputuloksen tulkinta riippuu usein valituista tavoitteista ja katsantokannasta. Vaikka suolle onnistuttaisiin palauttamaan sen alkuperäiset vesiolosuhteet, voi olla että kasvillisuus jää silti lajistoltaan köyhäksi, ja ekosysteemi laihaksi. Yleensä soiden ravinne- ja hiilinielut saadaan kuitenkin palautettautettua.
Suon ennallistuminen on luonnollisesti hidas prosessi, kymmenessä vuodessa on monissa tapauksissa alkanut muodostua rahkaturvetta ja muutoinkin ekosysteemi on palautunut luonnontilaisen kaltaiseen suuntaan. On mahdollista, että ennallistamisen yhteydessä suo hetkellisesti aiheuttaa tavallista suuremman ravinnekuorman ympäristöönsä. Tämä mahdollisuus tulisi suunnittelijana pystyä ottamaan huomioon ennallistamissuunnitelmaa tehdessä. onko riskiä, että ravinnepiikki valuu juuri johonkin erityisen herkkään vesistöön? Voisiko sitä suunnittelijana ehkä jotenkin ehkäistä?
Responses