Maiseman suunnittelu ja rakentaminen -kurssin osaamistavoitteeksi on määritety asiantuntemusta vaativaan suunnittelutehtävään perehtyminen. Tehtävään kuuluu tarvittavan aineiston kerääminen ja aiheen taustoittaminen sekä yleis- ja osasuunnitelmien ja selvitysten laatiminen. Kurssin päämääränä on maisema-arkkitehtonisten suunnittelutaitojen kehittäminen. Kurssin alussa tehdään erilaisia pieniä harjoitustöitä, jotka auttavat hahmottamaan aihepiiriä ja siihen liittyviä erilaisia näkökulmia. Kurssiin pääpaino on kuitenkin suunnitteluharjoitustyössä (12 op). Harjoitustyön kohdalla kurssiohjelmassa painotetaan itseohjautuvuutta sekä lähtötietoaineiston että harjoitustyön (suunnittelukohteen, erityisteema, sisältö, tavoitteet, lähtötietoaineisto, laadittavat dokumentit) laatimisessa. Luulen, että itsenäisyys ja itseohjautuvuus tulevat tuottamaan haasteita, kun opiskelijan itse tulee päättää työn laajuus ja arvioida siihen liittyvä ajankäyttö. Kandivaiheen suunnittelukursseilla vaadittava aineisto on ollut kurssiohjelmassa määritelty ja tarkastelualue myös usein valmiiksi rajattu. Tämä “itsenäisyys” ja siten oman työprosessin hahmottaminen ja kehittäminen tulevat vaatimaan aikaa. Siten koen kurssin työtehtävän painottuvan erityisesti tähän oppimisprosessiin, kurssin teeman kautta. Omien työmetodien hahmottaminen ja niiden kehittäminen helpottavat ja tehostavat omaa työskentelyä tulevaisuudessa.
Miten tähän sitten päästään? Ensimmäisenä mieleen tulee tasainen työnteko kurssin ajan, mielellään etupainotteisesti, jos mahdollista. Omien työskentelytapojen reflektointi blogissa lienee hyvä ajatus. Olennaista on huolellinen tutustuminen kohdealueeseen, sen lähtötietoihin ja muuhun tausta-aineistoon kirjallisuus ja kampusesimerkit mukaan lukien (kun tähän löytyy aikaa). Niiden avulla vähitellen mielessä alkaa muodostua ajatuksia siitä, mitä ja minne suunnitella. Itse haluaisin löytää idean tai ideoita, jotka koen kiehtovina ja joita voin lähemmin lähteä tarkastelemaan. Toivon myös, että kurssin aikana kiinnostukseni maisema-arkkitehtuurin suunnitteluun vahvistuu – se mitä maisema-arkkitehtuuri itselleni merkitsee ja mikä siinä erityisesti kiinnostaa. Summa summarum: pyrin hahmottamaan Otaniemeä alueena luennoiden, lähtöaineiston ja tehtävien avulla ja sen avulla löytämään ideota omalle suunnitelmalle. Inspiroivien ideoiden etsinnässä auttanee myös annettu kirjallisuus ja esimerkkikohteet, kuten kirja A History of Groves pyhien lehtojen historiasta, johon kurssitehtävä 1:n puitteissa tutustuin. Strategiaani kuuluu myös pyrkimys pitää harjoitustyön suunnittelualue tarpeeksi pienenä, jottei työmäärä paisu kurssin aikana liian suureksi. Koen, että aiheen/sisällön ja alueen rajauksessa piilee suuri vaara! Ammattitaitoa on myös arvioida, mitä tietyssä ajassa on mahdollista tehdä ja tätä taitoa taiteellisen, tiedollisen ja teknisen osaamisen ohella pyrin kehittämään.
Kurssin teema ARBORETUM UNIVERSITATIS AALTOENSIS (Aalto-yliopiston arboretum=puulajipuisto) ja kampusalue maisema-arkkitehtuurin oppimisympäristönä on aihe, jota en suoraan sanoen ole aiemmin ajatellut. Aihepiiri on siis itselleni uusi. Lähestyn aihetta uteliaisuudella ja avoimin mielin: mitä se Otaniemen kampusalueella voisi tarkoittaa, miten aihetta lähestyä, millaisia asioita “oppimisympäristössä” voisi oppia. Lähtökohtaisena ajatuksena itselläni kuitenkin on, että haluaisin suunnitella ympäristön, joka opettaa maisema-arkkitehtuurin taiteellista ja arkkitehtonista puolta luonnon elementtien ja ekologian lisäksi. Siten mm. tilallisuus ja valo ovat itseäni inspiroivia elementtejä. Luulen, että aiheen äärelle pääsen parhaiten sekä tutustumalla itseäni erityisesti kiinnostavaan kurssikirjallisuuteen (ja itse etsimääni materiaaliin jos sellaista löydän) ja erilaisiin kampusalueisiin ja kasvilaboratorioihin sekä hahmottamalla ajatuskarttaan vähitellen itseäni inspiroivia aiheita. Biologia, kasvillisuus ja ekologia eivät itselleni ole niin tuttua, ja niistä opittavaa varmasti riittää niin paljon kuin aikaa löytyy. Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä tarkkaan ottaen “elävät ja kehittyvät kasvillisuusrakenteet metsäisessä maastossa” pitää sisällään.
Ensimmäisen viikkotehtävän aiheista otsikkotasolla (sillä kaikkeen aineistoon en ole päässyt vielä tutustumaan) resonoi eniten Yliopistokampus oppimisympäristönä sekä Kaupunkimetsät – luontoa ja kulttuuria. Toki juuri kaupunkimetsät oli oman ryhmäni aihe ja pääsin nopeasti tutustumaan minulle annettuun aineistoon sekä luonto- että kulttuuriperspektiivistä. Luontoa koskeva kirjallisuus (mm. Jalopuumetsät : perustaminen ja hoito.) oli erityisesti tiedollisesti avartavaa, kulttuuriin painottuva teos A History of Groves aiheena hyvin kiehtova, ja tähän teokseen haluan paremmin tutustua.
Aloitustilaisuuden esittelyt olivat ilahduttavan erilaisia keskenään. Oli hienoa kuulla erilaisia näkökulmia ja kokemuksia Otaniemen kampusalueesta. Osa kokee paikan epäviihtyisänä, toiselle se on erityisesti toiminnallinen alue, jollekin myös ympäröivät luontoalueet ovat tuttuja, toiset pitävät alueen tunnelmasta ja arkkitehtuurista – kokemuksia on monia. Itseäni selvästi vetää puoleensa kulttuurin, taiteen ja historian näkyminen maisema-arkkitehtuurissa, mikä on melko luonnollista, onhan taustani taiteissa – kysymys kuuluu, miten?