Viikot ovat pitäneet sisällään pääsääntöisesti suunnitelman hiomista ja yksityiskohtien tarkastelua. Yhtenä tarkemman tarkastelun kohteena ovat olleen harjoitustyön tärkeimpänä elementtinä toimivat mikrometsät. Mikrometsien kasviluettelon lähtökohtana olemme käyttäneet alankomaalaista tutkimusta alankomaihin istutetusta mikrometsästä. On ollut kiinnostavaa syventyä tiettyyn aihepiiriin tarkemmin ja päästä suunnittelunkin ohella luomaan konkreettisia ohjeita, taimiluettelon ja istutuskaavioiden muodossa, itse suunnitelman toteutukseen.

Työn lomassa on tullut vastaan monenlaisia oivalluksia kasvillisuuden suunnittelusta. Erilaisten kasvilajien istutusohjeita löytyy vaikka mistä, RT-kortiston ohjeista varsinaisten kauppiaiden tuotesivuilla esitettyihin istutusetäisyyksiin. Monissa esitetään, että puuvartisten pienten pensaiden istutusetäisyys on noin 50 cm ja kookkaampien pensaiden 70 cm. Varsinaisesti puiden istutusetäisyyksiä ei tunnu löytyvän oikein mistään ellei sitten esitetä, että yksittäisten puiden istutusetäisyyden tulisi olla useampi metri. Kuvittelisin, että syynä on se, että tavanomaisesti puita istutetaan yskittäin tai väljempiin puu ryhmiin eikä varsinaisesti tiiviiksi ryhmiksi. Istutusetäisyydet määräytyvät kuitenkin usein lajikohtaisesti. Tämän vuoksi on ollut hieman hankalaa pohtia, kuinka lähelle puuntaimiakin voi istuttaa mikrometsiä suunniteltaessa. Onneksi pääsimme tarkastelemaan olemassa olevan mikrometsän kokoa ja taimien lukumäärää ja vertaamaan näitä tietoja Kampin torin suunnitelmamme istutusalueisiin. Alankomaalaisen mikrometsän Groene Woudin (Bloem ja muut, 2018) tenniskentän kokoiselle alueelle istutettiin 600 tainta, minkä avulla saatiin alustava istutustiheys ja taimien lukumäärä meidänkin harjoitustyömme alueelle.

Tarkemmassa lajivalinnassa on pitänyt huomioida moniakin osa-alueita. Metsää suunniteltaessa on pitänyt muistaa, että metsäkin koostuu erilaisista kerroksista, pensaskerroksesta, alimetsäkerroksesta, latvuskerroksesta ja kuroutuvasta kerroksesta. Istutuskaavioita tehdessä tulee huomioida, että saman kerroksen yksilöt eivät kasvaisi vierekkäin. Tämän avulla pyritään vähentämään samassa kerroksessa kasvavien lajien kilpailua ja muodostamaan eheä ja tiivis kokonaisuus jo varttuneesta metsästä. Harjoitustyömme alussa suunnittelemamme mikrometsät olivat pitkään samanlaisia tiheitä, vihreitä alueita, jotka toimivat seinänä erottaen rauhallisemmin keskiön vilkkaasta ulkopuolisesta liikenteestä. Myöhemmin kasvillisuutta pohtiessamme halusimme luoda erilaisia kokonaisuuksia, jotka kuvastaisivat erilaisia tunnelmia suunnittelualueemme sisällä. Halusimme kasvillisuuteenkin tuoda näkyville vuoristo-konseptimme, minkä vuoksi kasvillisuutemme vaihettuu pohjoisesta etelään päin mentäessä havupuuvaltaisesta metsästä lehtipuuvaltaiseen. Halusimme luoda myös keskelle oman keitaan erilaisista kukkivista ja kauniin syysvärin omaavista lajeista, jotta Kampin torin keskiöstä tulisi sinne meneville erityinen paikka.

Tällä hetkellä harjoitustyömme vaikein vaihe on mikrometsän nopean kasvun huomioiminen ja sen stabiloimisen suunnittelu varsinkin metsien ensimmäisten 10 vuoden ajaksi. Suunnitelmamme toteutusvaiheen jälkeen Kampin tori on hyvin paljas ja se on täynnä satoja pieniä taimia, minkä vuoksi Kampin toria ei välttämättä pidetä kauniina julkisena ympäristönä. Olemme pyrkineet suunnittelemaan ratkaisua sille, että Kampin tori olisi heti valmistuttuaan jo toimiva julkinen tila, vaikka puun taimet olisivatkin vasta pieniä. Tällä hetkellä pohdimme puutolppien käyttöä suunnittelun työkaluna, mutta niiden asettelu on vielä työnalla.

Tolppien asettelua pohtiessa teimme alueesta 3D-mallin. Malliin lisäsimme erilaisien gridejen avulla aseteltuja tolppia, minkä jälkeen pääsimme 3D-mallissa tarkastelemaan tolppia ja niiden aikaansaamia linjoja. Kokeilimme tolppien erilaisia sijainteja ja niiden korkeuksia sekä miten tolppien korkeudet voisivat vaihdella eri tavoilla, nousten keskeltä reunoille tai nousten pohjoiskärjestä etelään. Monien vaihtoehtojen kautta päädyimme suunnitelmassamme esitettyyn nykyiseen tolppien asetteluun, jossa tolpat on aseteltu ympyränmuotoon keskipisteenään Kohtauspaikat taideteos. Tämän avulla tolpat muodostivat selkeitä linjoja, jotka johtivat toria kiertävän ohikulkijan katseen kohti Kohtauspaikat-taideteosta. Tolppien avulla saimme myös korostettua Suuren ja Pienen Kohtauspaikan välistä näkymälinjaa.

Bloem, J., Dimmers, W., Jansman, H., Lammertsma, D., Ottburg, F., Wegman, R. (2018). Tiny Forest Zaanstad. Viitattu 04.05.2023. Saatavilla, osoitteessa: https://edepot.wur.nl/446911