Tentti ja kirjallisuus

Kurssin kirjallisuustenttiin valmistautuessani, perehdyin metsään ja puuhun sekä materiaalina, valmiina tuotteena, tilan luojana että esteettisenä kokonaisuutena. Erilaiset lähtökohdat metsiin ja puihin avarsi ajattelua omaan suunnittelutyöhönkin liittyen. Yksinkertaisena metsä voi kuitenkin olla hyvinkin kompleksinen kokonaisuus.

Metsä on yksi maisemamme peruselementeistä ja se on ollut läsnä vuosisatojen ja -tuhansien ajan. Sen merkitys on muuttunut eri vuosituhansien mukaan. Kuten Heikkilä-Palo, Kaukio ja Sepänmaa (2003) kertovatkin, että ennen 1600-lukua metsää usein pidettiin villinä, pimeänä, luotaantyöntävänä ja raakana paikkana, jota kuvailtiin synkäksi (Keats), itkeväksi (Malory) ja muinaiseksi (Longfellow). Etymologisesti englannin forest (’metsä’) tulee latinan sanasta foris, ulkopuolella, sillä metsää usein pidettiin hylkiöiden kotina. Myöhemmin se romanttisesti nähtiin ainoana jäljellä olevana paikkana, missä luonnosta voi nauttia sen puhtaassa, koskemattomassa tilassa, loitolla kaupungin keinotekoisuudesta. Silloin luonto tarjosi paikan seikkailulle ja voimia elvyttävän lähteen. (Heikkilä-Palo, Kaukio ja Sepänmaa, 2003, s. 195.)

Heikkilä-Palo ja muut (2003) esittävät myös, että metsä voidaan ymmärtää monin eri tavoin. Yksi näistä on ymmärtää se maisemana, toisin sanoen osana ympäristöä, joka koetaan aistein fyysisenä ja tilallisena, mutta myös mielen tuotteena, jossa merkitys ruumiillistuu. Estetiikka kuroutuu vääjäämättä metsän kokemiseen. (Heikkilä-Palo ja muut, 2003, s. 204.) Metsän sisätilan estetiikkaa voidaan tarkastella maisemaestetiikan teoreettisen kehyksen kautta ja sen muodostamiseen esitetään ohjeita käytännön suunnittelusta ja hoitotoimista (Heikkilä-Palo ja muut, 2003, s. 205).

Metsämaiseman estetiikka on kompleksinen ilmiö ja se voidaan kokea monella eri tasolla. Heikkilä-Palo ja muut (2003) esittävät seitsemän maiseman esteettisen kokemuksen muotoa. Maisemassa voidaan huomioida visuaalinen sommittelu, jossa elementit sommitellaan suhteessa muotoon, kaavaan, väriin ja pintarakenteisiin. Maiseman kokemuksessa tärkeätä on myös paikan henki eli genius loci, jossa päästään tilaan sisään ja ymmärretään tilan erityinen merkitys. Paikan hengen voi synnyttää myös visuaalisesti sävähdyttävällä tai tilaa hallitsevalla piirteellä. Metsämaiseman kokemisessa vaikuttaa myös kokijan side luontoon, onko kasvanut luonnon äärellä vai onko luonto jäänyt taka-alalle. Kaikilla on kuitenkin jokin side luontoon, koska kaikkien meidän juuremme ovat kuitenkin yhä luonnossa.

Metsän sisätilan esteettinen nautinto syntyy sekä katsojan ja maiseman vuorovaikutuksesta että syntyneestä kokonaisuudesta (Heikkilä-Palo ja muut, 2003, s. 212). Esteettisen kokonaisuuden työkaluina voidaan pitää näkymiä, näköaloja, valon virtaa, läikikästä valoa ja muita keinoja, kuten penkkejä tai kukkia, joilla pyritään herättämään kävijän erityisyyden kokemus. Esteettisen maiseman muodostuksessa tulee muistaa hyödyntää metsämaisemakokonaisuutta, johon kuuluvat puut, purot, rotkot, kalliot, kukkulat ja niiden väliset suhteet. Monipuolisen kokonaisuuden saa aikaan monipuolisilla tilarakenteilla ja lajistolla. Metsässä pyritään myös herättämään aistit esimerkiksi kaadettujen puiden tai sahanpurun muodossa. (Heikkilä-Palo ja muut, 2003, s. 213.) Liike rikastaa edelleen metsän sisätilan kokemista ja tuo mukanaan lisää esteettisiä näkökohtia. Kävelyreiteillä siirtymisen ja pysähtymisen tunne, joka luodaan vaihtelemalla runkojen tiehyttä, polun leveyttä ja puiden korkeutta, on erityisen voimallinen. Silmä etsii luonnostaan ”sisäänpääsyä ja ymmärrystä”, etenkin kun sitä on koukuttamassa valo, välkähdys ympäristöstä erottuvasta kasvillisuudesta tai vesi. (Heikkilä-Palo, 2003, s. 214.)

Metsät ovat kuitenkin kaikki erilaisia ja niiden kokeminen riippuu vahvasti metsien lajistosta ja kasvuvyöhykkeistä. Metsän estetiikkaan liittyvän kyselytutkimuksen mukaan sekalajisten lehtipuumetsiköiden esteettinen arvo havaittiin ylivertaiseksi, mutta lisäksi joissain tutkimuksissa huomattiin erityisiä metsänkävijäryhmiä, jotka ovat mieltyneet kuusimetsiköihin. (Heikkilä-Palo, 2003, s. 237.) Heikkilä-Palo ja muut esittävät kuitenkin, että luonnontilaisen metsän kauneus on teoreettisesti sikäli ongelmatonta, että voidaan katsoa, että koskematon luonto on omaehtoisuutensa ja riippumattomuutensa takia aina arvokas. Villin metsän kauneus saattaa kuitenkin käytännössä olla vaikeaa ja luotaantyöntävää, koska ryteikkö torjuu ihmisen. (Heikkilä-Palo ja muut, 2003, s. 281.) Tämän puolesta voidaan pohtia, että pienimuotoinen ihmisen kosketus metsään voi korostaa sen esteettistä arvoa.

Halusin vielä perehtyä tarkemmin puiden elämään ja niiden vuorovaikutuksiin muiden puiden kanssa. Luin kirjan ”Puiden salattu elämä”, jonka on kirjoittanut Peter Wohlleben (2016). Hän kertoo kirjassaan syvällisesti puiden elämästä niin yksilöinä kuin yhteisönäkin.

Metsää ajatellessa mieleen tulee kokonaisuus, joka koostuu useammasta puuyksilöstä. Pelkät yksilöt eivät voi muodostaa yksin metsää vaan metsän muodostukseen tarvitsee aina useamman puun. Puhutaan kuitenkin paljon, että puuyksilöt kilpailevat keskenään ja metsä on yksilöiden taistelua ravinteista ja valosta. Wohlleben (2016), kertoo kuitenkin, että jotkut puut, esimerkiksi pyökit, pystyvät solmimaan ystävyyssuhteita ja ne jopa ruokkivat toisiaan (Wohlleben, 2016, s. 34). Sanotaan, että puiden hyvinvointi on kiinni koko yhteisön hyvinvoinnista (Wohlleben, 2016, s. 36). Tähän liittyen onkin vanha sanonta ”Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki”, mikä kuvaa hyvin puiden välistä vuorovaikutusta ja ehdotonta tukea toisiaan kohtaan (Wohlleben, 2016, s. 37).

Metsien terveellisyydestä on myös puhuttu paljon. Kuten Wohlleben (2016) mainitsee, puiden lehdet ja neulaset siivilöivät ilmasta erikokoisia hiukkasia jopa 7000 tonnia neliökilometsiä kohden. Tämän ansiosta metsien ilma on terveellistä ja puhdasta. Wohlleben (2016) kertoo, että puut eivät kuitenkaan tyydy vain ilman suodattamiseen, vaan ne lisäävät siihen myös omia aineitaan, kuten tuoksuviestejä ja fytonsideja. Fytonsidien vaikutukset ovat moninaiset ja erityyppisissä metsissä viihtyminen voi olla hyvinkin yksilöllistä. Esimerkiksi havumetsissä ilman taudinaiheuttajien määrä on alhaisempi, mistä varsinkin allergikot hyötyvät. Toisaalta on tutkittu myös, että havumetsissä verenpaine on noussut, kun taas tammimetsässä se on laskenut. (Wohlleben, 2016, s. 229.)

Suunnittelukohteemme, Kampintori, tarjoaa oivan sijainnin mikrometsällemme. Valmiina, kasvaneena metsänä, mikrometsä on hyvin tiivis ja monilajinen keidas keskellä vilkasta rakennettua ympäristöä. Jotta voimme Kampintorin kävijöille mahdollistaa, aistirikkaan ja kokonaisvaltaisen metsäkokemuksen, tulee suunnittelussa pitää mielessä monia eri lähtökohtia, kuten Heikkilä-Palon ja muiden (2003) esittämät esteettisen kokonaisuuden muodostamisen työkalut. Toimivana kokonaisuutena Kampintorin mikrometsät voivat tarjota paljon niin fyysisesti kuin henkisestikin, kuten puhdasta ilmaa tai erityisyyden tunteen.

Tentti itsessään herätti moniakin ajatuksia ja kysymyksiä. Tentissä oli kiinnostavaa perehtyä Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmaan. Tukiohjelman selailu avarsi hieman eri hankkeiden kustannuksien skaalaa, mikä ainakin meidän työmme harjoitustukihakemuksessa meni hieman suureksi. Ehkä olisin oppinut varsinaisesta tentistä enemmän, jos se olisi ollut hieman myöhemmin. Tällä hetkellä työ alkaa löytämään omaa suuntaansa, mutta vielä tentin aikana oli hieman auki, minkälaisen rakennustapaselostuksen sisällysluettelon oma harjoitustyö vaatii. Kirjallisuuteen oli kuitenkin kiinnostavaa syventyä harjoitustyön suunnittelun lomassa ja luulenkin, että Soinin (2009) Viherrakentajan käsikirjakin tulee hommattua omaksi tämän jälkeen, kun siihen on saanut kunnolla perehtyä.

Lähteet,

Heikkilä-Palo, L., Kaukio, V. ja Sepänmaa, Y. 2003. Metsään mieleni. Helsinki: Maahenki Oy.

Soini, T. 2009. Viherrakentajan käsikirja. Viherympäristöliitto ry Julkaisu 25. Viherympäristöliitto. Tampere: Esa Print Oy.

Wohlleben, P. 2016. Puiden salattu elämä. Suomentanut Roinila Pirkko. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *