Hulevesi asiaa

RT-kortistot

Hulevesirakenteet RT 103006

Avouomat

  • hulevesien johtaminen
  • uoman syvyyttä, muotoa ja pituuskaltevuutta muokkaamalla voidaan korostaa haluttua ominaisuutta (imeytys, varastointi, johtaminen)
  • eroosiohaittoja voidaan ehkäistä jättämällä pituus- sekä luiskakaltevuus riittävän alhaiseksi
  • jyrkimillään uoman luiskat voivat olla 1:1, mutta tällöin vaatii tod näk. suojauksen, esim. kiveäminen

Painanteet

  • johtamiseen käytettävä matala, pituuskaltevuudeltaan (1-3%) ja luiskiltaan loiva avo-oja
  • pienten virtaamien johtamiseen painanteet voivat olla vain n. metrin levyisiä vs. hulevettä viivyttävien ja laajojen alueiden vesiä johtavien isojen painanteiden pohjan leveys voi olla kaksikin metriä
  • luiskien tavoiteltavat kaltevuudet loivia 1:4-1:5 (mikäli tilaa riittävästi)
  • mitä enemmän painanteessa kasvillisuutta sen parempi puhdistava vaikutus

Rakennetut kanavat ja uomat

  • rakennetut uomat userin luonnonmukaisen avouoman kaltaisia uomia (kooltaa usein noroa vastaavia)
  • reunoihin voidaan käyttää kiveyksiä, esikasvaetusta vesikasvillisuudesta tehtyjä rantarullia tai muita luiskaverhouksia
  • soveltuvat hulevesien pääpurkureiteiksi
  • uoman varteen voidaan helposti liittää rakennettuja kosteikkoalueita käsittelyn tehostamiseksi
  • pituuskaltevuuden tulisi olla pieni, korkeintaan muutamia prosentteja
  • jyrkissä kohdissa voidaan käyttää pohjapatoja tai luonnonkiviä

Kosteikko

  • rakenteeltaan samankaltainen kuin pysyvälllä vedenpinnalla rakennettu allas
  • erona matala vesisyvyys ja monipuolisempi kasvillisuus
  • viivytys ja puhdistus
  • rakennetaan pinnanmuodoiltaan vaihtelevaksi siten, että niissä on avovesipintaisia jatkuvasti veden peittämiä alueita, ajoittain veden peittämiä alueita sekä harvoin veden peittämiä alueita
  • veden keskisyvyys muutamia kymmeniä senttejä
  • luiskakaltevuus kosteikossa ja sen ympärillä 1:4 – 1:5
  • kosteikon alkupäähän suositellaan tasausallasta (tilavuus 10-15% kosteikon mitoitustilavuudesta
  • kosteikon pituuden ja leveyden suhteen tulisi olla väh 2:1, mutta optimi 3:1-4:1
  • jotta kosteikko järkevä valuma-alueen tulisi olla väh 10 hehtaaria

Painanne

  • ympäristöään alempana olevia kasvillisuuden peittämiä alueita (h.vesien lammikoituminen ja imeytyminen maaperään)
  • tyhjentyminen viim. vuorokauden kuluttua
  • nopea tyhjentyminen ja kuivuminen edistää talvikauden sade- ja sulamistilanteissa
  • painanteen valuma-alueen tulisi olla max. muutamia hehtaareja

Hulevesirakenteiden kasvillisuus RT 103007

  • käyttämällä luonnonlajeja erityisesti uomien ja luonnonvesien yhteydessä voidaan vähentää vieraslajien leviämistä

Kosteikkoalueella soveltuvia kasvilajeja

  • pullosara
  • varstasara
  • röyhyvihvilä
  • keltakurjemiekka
  • rantakukka
  • ranta-alpi
  • suovehka
  • luhtalemmikki
  • tervaleppä (kosteikon ”ranta-alueet”)
  • pajut

Painanteet

  • tulee kestää sekä kuivuutta, että märkyyttä

kts. rt kortin taulukko 1 siellä kattavasti eri lajeja ja niiden ominaisuudet ja kasvupaikkavaatimukset

Hulevesien hallinta rakennetuilla alueilla – Laura Inhan diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto

kpl 6 – Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus rakennetuilla alueilla

  • kourut ja kivtetyt painanteet pienten hulevesimäärien johtamiseen
  • pintavalunnan johtamiseen matalat ja loivaluiskaiset nurmetetut painanteet
  • Suuremmalle vesimäärälle syvemmät ja jyrkkäluiskaisemmat, eroosiosuojatut painanteet ja avo-ojat
  • puhtaanapito: huoltotoimet (roskien poisto, kasvillisuuden kunnossapito ja ruohon leikkuu)
  • painanteilla voidaan viivyttää ja imeyttää hulevesiä (kosteikko, syväjuuriset puut?)
  • Sammon alueen hulevesien kuivatusoja hämeenlinnassa
  • likaisten hulevesien käsittelyyn ennen varsinaista imeyttämistä puskurivyöhyke tai tasausallas
  • imeytysrakenteiden pohjan tulee olla tasainen
  • imeytyspainannetta ei voida käyttää, jos maaperän vedenläpäisevyys on heikko
  • imeytyspainanteen etu on maanpäällinen lammikoitumistila, jossa hulevesiä voidaan viivyttää. Tasaa virtaamia ja parantaa hulevesien laatua.
  • imeytyspainanteiden pinta-alaksi suositellaan 10% valuma-alueen läpäisemättömien alueiden pinta-alasta -> kestää kerran viidessä vuodessa tapahtuvan 10 min rankkasateen kun ka lammikon syvyys on 0.1 m
  • imeytykseen käytettävät ruohokentät pinta-alaltaan ainakin kaksinkertaiset vrt. alueen kattojen pinta-ala.

Imeytysoja:

  • suodatinkankaalla suositeltu eristys muusta ympäröivästä maasta
  • avoimissa ojissa tärkeää erottaa myös pintakerros alemmista kerroksista suodatinkankaalla, jolloin imeytysohjan hienoaines pidättyy pintakerrokseen eikä tuki alempia kerroksia.
  • kankaiden ongelmana kuitenkin tukkiutuminen
  • suositeltu valuma-alueen pinta-ala max 2 ha

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *