20.5.26
Kerroin aikaisemmassa blogipostauksessani Pelouse tyyppisestä maastonmuotoilusta, joka ohjauksen myötä siirtyi roskakoriin. Vaikka tämä osio suunnitelmasta ei päädy koskaan päivänvaloon, tulipahan kehitettyä maastonmuotoilutaitoja, jos ei mitään muuta. Lisäksi kerkesin jo mallintaa 3D mallintaa koko suunnitelman, joka menee sekin täten uusiksi. Tässä vaiheessa en koe tarkoituksenmukaiseksi sitä, että alkaisin mallintamaan enää lopullisen työni suunnitelmaa, sillä huomasin, että mallintaminen on erittäin aikaa vievää ja aikaa siihen ei vain yksinkertaisesti ole. No tulipahan opittua 3D mallintaminen, vaikka se ei tule palautuksessa näkymäänkään.
Otin nyt muutaman askeleen taaksepäin kulkien pienen välivaiheen kautta. Yritin muotoilla uomaa läpi suunnittelualueen joka oli välikritiikissä ajatukseni. Päivän hakattuani päätä seinään maastonmuotoilun ja uoman asettumisen kanssa totesin, että uoman perustaminen vaatii enemmän taustatietojen hakemista ja perehtymistä, jota 2 viikon päästä oleva deadline ei tässä kohtaa mahdollista. Päädyin siis toteuttamaan aikasemman vaiheeni ajatuksia erilaisista johtamisrakenteista ja kehittämään/parantelemaan niitä kasvillisuuden osalta.
Perehdyin kosteikkokasvillisuuteen niittysiemen.fi sivuston kautta ja etsin kosteikon kasvilajeista lisää tietoa internetistä. Lisää kostean kasvupaikan kasveja löytyi vielä lisä googlailulla. Kasvien osalta tarkastelin lähinnä veden ja valon tarvetta, missä kasveja esiintyy, onko ne koristekäytössä vai luonnonvaraisia ja mikä niiden istutusväli on. Näiden tietojen pohjalta sain kerättyä 7 seosta, jossa kussakin on kolme kasvia ja jotka on yhdistetty ja sijoiteltu keitaalle kasvupaikkavaatimusten perusteella. Juhan kanssa kävimme oivia keskusteluja kostean paikan puulajeista.. Kävimme tosiaan yhdessä puulajeja läpi, olin ennen keskustelua ajatellut että keitaalle tulee ainakin hieskoivua, ja terva- ja harmaaleppää. Keskustelujen seurauksena mukaan tuli vielä tuomi ja paju. Kostean paikan pensaslajeja lähdin hakemaan netistä, ja tietoa löytyi esimerkiksi taimi.fi ja puutarha.net sivusatoilta.
Käsittelimme myös koivikkoaukion allasta, ja miten haluttuun lopputulokseen päästään. Tarkoituksena olisi siis allas, pienen aukion keskellä, johon ohjattaisiin pääreittiä reunustavan hulevesikourun vesiä. Konsultoinnin perusteella aukion istutusaukon pinta-ala, 64 m2, riittää hyvin tilaksi noin 10 kappaleelle hieskoivua. Keskustelimme Juhan kanssa niiden vedentarpeesta ja tulevaisuuden kuivista kausista ja täten siitä, miten koivujen selviytyminen kuivina kausina voidaan taata. Todennäköisimmin pitäisi varautua jonkin sortin kastelujärjestelmällä, joka kytkettäisiin osaksi kandikeskuksen vesijärjestelmää. Sinällään olisi kiva työstää koivikkoaltaan sisälle jonkin sortin tila, mutta katsotaan, miten tässä kerkeää.
Olen pohtinut sitä, painottuvatko aukioni hulevesiratkaisut käsittelemään aukion pinta-valuntaa vai laajennetun alueen hulevesiä. Tätä varten oli oleellista hieman laskeskella keitaan hulevesien käsittelyn kapasiteettia. Nykyisellään keitaan altaat ovat pinta-alaltaan yhteensä 1 400 m2, merkittää on kuitenkin tilavuus eikä niinkään pinta-ala. Keitaan syvyys vaihtelee 20 senttimetristä 1,4 metriin. Jos painanne olisi kauttaaltaan vain 20 cm syvä saataisiin tilavuudeksi 0.20 x 1400 = 280 m3 ja jos painanne olisi kauttaaltaan 1,4 m syvä saataisiin tilavuudeksi 1.4 x 1400= 1960 m3. Todellinen maksimitilavuus olisi oletettavasti jotakin näiden kahden arvon välillä, sillä painanteen pohja kuitenkin syvenee tasaisesti 1:100. Toki on vielä pienet painanteet ja mättäät lisäävät tai vähentävät tilavuutta. Päättelin, että keskiarvoisesti tilavuus voisi olla jotakin (0.2 m + 1.4 m)/2= 0.8 m -> 0.8 m x 1400 m2= 1120m3 luokkaa.
Sitten onkin sateen mitoitus ja ympäröivän viheralueen rooli siinä, kuinka paljon vettä päätyy lopulta painanteeseen ja kuinka paljon imeytyy ennen itse keidasta. Löysin Rambolin hulevesiä käsittelvän liitetiedoston/hulevesiselostuksen, jossa käsiteltiin selostuksen projektin lisäksi hulevesien viivyttämisen ja johtamisen periaatteita https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Liite%204.%20Freija_Hulevesien%20hallinta.pdf
Tiedostossa määriteltiin hulevesien hallinnan suunnittelussa käytetyt valumakertoimet tietylle pinnoille, jotka ovat ihan yleispäteviä. Metsälle oli määritelty 15% -> 0.15 valumakerroin ja viheralueelle (nurmikkopiha, niitty, pelto) 20% -> 0.2. Katolle taas määriteltiin 90 % eli 0.9 valumakerroin. Suunnittelualue on pääosin vettä läpäisevää viheraluetta, toki aluetta rajaa valtaosin kampusrakennukset ja suunnittelualueen ulkopuolella on paljon läpäisemättömiä pintoja. Koska kyseessä on tiivis tulevaisuudessa suhteellisen tiivis kampusalue, jossa mutta oletettavasti suunnittelualueen viheralue pysyy vihreänä arvioin, että relevantti valumakerroin voisi olla 30% -> 0.3. Koska keitaan kapasiteetti on keskimäärin 1120 m3 laskeskelin mahdollisen valuma-alueen koon tällä kertoimella. Käytin sademääränä 50 mm rankkasadetta ja 100 mm poikkeuksellista rankkasadetta. Tällöin 50 mm rankkasateella keidas voi varastoida ja imeyttää 1120/0.05 x 0.3 = 74 666 -> pyöritettynä 7, 5 hehtaarin hulevedet. Jos taas poikkeuksellisen kova rankkasade 100 mm niin 1120/0.1 x 0.3 = 37 333 -> pyöristettynä 9.7 hehtaarin alue. Itse suunnittelualueen koko on 2 hehtaaria, joka tarkoittaa sitä että ympäröiviltä alueilta olisi mahdollista ohjata hulevesiä aukion kautta keitaalle. Toki myös kasvillisuus lisää keitaan hulevesien käsittelykykyä niin kuin reunustava metsäaluekkin (kasvillisuuden kautta tapahtuva haihdunta).
Edelleen hieman jännittää, saanko työn viimeisteltyä niin, että olen siihen tyytyväinen. Olen pyrkinyt käyttämään kaiken aikani suunnitelman työstämiseen ja päivät ovat olleet pitkiä, huomaan että ajoittain ajatus ei meinaa kulkea. Pitää vaan yrittää keskittyä, ettei suurempia virheitä pääsisi enää tässä vaiheessa tapahtumaan.
