Suunnitelman kirkastamista

Huomaan, että viikot kuluvat kiihtyvään tahtiin ja työn pitäisi alkaa nyt edistyä harppauksin. Olenkin päässyt luonnostelun kanssa hyvään vauhtiin, vaikka ajatuksia on vielä hieman liikaakin. Olen lukinnut kohteen ja lähestymistavan – loppu onkin teknisten ratkaisujen miettimistä ja muodonantoa.

Hanasaaren prominentein rakennetun ympäristön kokonaisuus on Timo Penttilän suunnittelema, vuonna 1974 valmistunut B-voimalaitos. Rakennuskokonaisuuden suunnittelun yhteydessä määritelty materiaalipaletti ja käytetty mittajärjestelmä toistuu alueelle myöhemminkin valmistuneissa apurakennuksissa. Voimalaitos on maiseman kiistaton johtotähti, yhdessä meren ja Sörnäisten rantatietä reunustavan kirjavan teollisuusrakennusrivistön kanssa. Tästä muodostuikin yksi lähtökohta suunnitelmalle: modulaarinen ja suorakulmainen harmonia, jota rikotaan sopivasti kasvillisuuden luomalla satunnaisuudella. Veden rooli suunnitelmassa on luoda lähestyttävä, heijastava, koettava ja katoava pinta.

Suunnitelmalla on kaksi varsinaista päämäärää:

  1. Tekninen ja ekologinen – katualueiden hulevesien puhdistaminen haitta-aineista sekä mikromuoveista. Katualueen hulevesien käsittelyssä hyödynnetään suodatusratkaisua, jonka päämääränä on paitsi puhdistaa alueen katuvesiä, myös viestiä prosessista ja sen tuloksista ympäristötietoisuutta lisäävällä tavalla.
  2. Kaupunkikuvallinen missio –  Hanasaaren voimalaitosalueen muodonmuutos ”vesirakentamisen koelaboratorioksi” tarkoittaa myös kaupunkikuvallisesti ja -toiminallisesti kiinnostavien ympäristöjen synnyttämistä alueelle. Keskiössä on siten ympäröivän luonnon tilaa parantavien toimien ohella ihmisnäkökulmasta elämyksellisen ympäristön tuottaminen. Tähän riittänevät näennäisesti pienetkin keinot.

Modulaarisuuden ottaminen suunnitelman lähtökohdaksi on ehkä klisee ja potentiaalisesti kalseaa ympäristöä tuottava ratkaisu, mutta eihän sen tarvitse niin mennä.

Olen vielä vaiheessa, jossa edessä oleva työmäärä hieman kauhistuttaa. Asiat ovat vielä sen verran hahmottomia, että en täysin sisäistä edessä olevaa työmäärää. Hahmottelumetodini on ollut myös sekava, kuten yleensä. Samaan aikaan olen piirtänyt leikkauskuvia sekä paikoin tarkkaakin detaljointia, vain palatakseni myöhemmin lähtöasetelmiin. Perusajatus on nyt kuitenkin kasassa, ja tällä hetkellä työstän pohjakuvaa. Tässä välissä olen vienyt alkuvaiheen suunnitelman myös 3D-malliksi, vain todetakseni että pohja tarvitsee edelleen jatkotyöstöä.

Hulevesien käsittelyn periaatteita varten laadin seuraavanlaissen kaavion, jonka tarkoituksena on kuvata alueen vesienkäsittelyn nykytilaa ja suunnitelman myötä toteutuvaa muutosta:

***

Tyhjän paperin pelko saattaa myös helposti johdattaa hapuilevaan lopputulokseen, jossa luotto omiin kykyihin vähenee siten, että suunnittelualuetta alkaa täyttää liiankin monipuolisella toimintojen valikoimalla. Olen kuitenkin pyrkinyt kohti määrätynlaista minimalismia, joka istuisi alueen henkeen mielestäni rönsyilyä paremmin. Tässä on toki riski ajautua kalseaan ja viileään lopputulokseen, mutta tämän riskin nyt olen ottamassa. Katsotaan, mihin se johtaa.

Suunnitelman teknisen ratkaisun runko nojaa toisaalta Olli Hakalan diplomityössä (Sateen kaari – Hulevesien suodatusratkaisun virtaustekninen testaus ja soveltaminen Taivallahden ranta-alueiden yleissuunnitelmassa, 2018) esittelemään hulevesien suodatusarkkuun. Ratkaisu tuntui kiinnostavalta ja hyvin suunnittelualueelleni soveltuvalta. Suodatusratkaisu on kuitenkin vain yksi ja tavallaan sangen näkymätönkin osa kokonaisuutta. Vesien johtaminen ja näkyväksi tekeminen onkin suunnitelman varsinainen ydin, jonka muoto on vielä hahmottumassa.

Redevelopment of the Promenades de Reims, Atelier Jacqueline Osty & Associés / Encore Joyeux / Les Eclaireurs / Element Five / OGI

Alustavasti olen myös tehnyt jonkinlaisia arvioita käsiteltävistä vesimääristä, aiempien vuosien kurssitöistä mallia ottaen. Homma tuntui todella haastavalta, ja myöhemmin tajusinkin, että aiempien vuosien hulevesitöitä oli laatimassa myös vesitekniikan opiskelijoita. Ilmankos. Koetan kuitenkin hyödyntää oppimaani ja kenties laatia jonkinlaiset laskelmat vesimääristä, jos aikaa riittää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *