Aalto-yliopistossa on meneillään uudistus, jossa maisteriohjelmista tehdään englanninkielisiä. Insinööritieteiden korkeakoulussa nämä uudet ohjelmat alkavat syksyllä 2016. Aikaisemmin maisterivaiheen haussa oli tarjolla erikseen suomenkielisiä ja englanninkielisiä hakukohteita, jatkossa haetaan siis vain englanninkielisiin maisteriohjelmiin.

Opintojensuunnittelijoilta on tullut selvä viesti, että kun tulevaisuudessa suomalaiset AMK-insinöörit ja ulkomaisista yliopistoista tulevat tekniikan kandidaatit asetetaan samalle viivalle, jäävät AMK-insinöörit auttamatta vertailussa jälkeen. Aallon linjausten mukaan maisterivaiheen valintakriteerit suosivat voimakkaasti kandidaatin tutkintoa hyvässä yliopistossa verrattuna AMK-tutkintoihin. Jokainen hakukohde voi itse määrittää, kuinka paljon haluaa painottaa eri tekijöitä maisterivaiheen hakijoiden arvottamisessa.

Tällä viikolla Koneenrakennustekniikan maisteriohjelmassa keskusteltiin asiasta. Pian kävi selväksi, että haussa halutaan suosia hyvätasoisista yliopistoista tulevia opiskelijoita. Opintojensuunnittelija antoi esimerkin: kun tarkastellaan viime vuosina maisterivaiheenhaussa hyväksyttyjä opiskelijoita, niin jatkossa suomalaisia tulisi valituksi vain muutama. Käytännössä AMK-taustaisen hakijan keskiarvon tulisi olla huomattavasti yli 4, mikäli haluaa pärjätä englanninkielisessä haussa. Tämän vuoden maisterivaiheen haussa Koneenrakennustekniikan tavoitekiintiöt olivat suomenkieliselle hakukohteelle 22 ja englanninkieliselle 20. Ensi vuoden tavoitekiintiöksi määritettiin 30 (ENG Akateeminen komitea 4/2015 liite 5 https://inside.aalto.fi/display/fieng/Kokoukset+2015). Näiden päätösten valossa vain huippupistein suoriutuneen suomalaisen AMK-insinöörin kannattaa hakea Aaltoon opiskelemaan, muiden kannattaa kääntää katseet toisiin tekniikan alan yliopistoihin.

Hyvien ulkomaalastein opiskelijoiden valinta toki tukee Aallon tavoitteita kehittyä kohti kansainvälistä huippuyliopistoa. Kansainvälisten opiskelijoiden valinnassa on kuitenkin ollut myös ongelmia. Ensinnäkin kansainväliset opiskelijat ottavat vastaan myönnetyn opiskelupaikan harvemmin kuin suomaiset opiskelijat. Toiseksi haasteena on ollut kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. TEK:n vastavalmistuneiden kyselyyn vastanneista suomalaisista 22 % oli työttömiä työntekijöitä valmistumishetkellään, kun ulkomaalaisilla vastaava luku oli 45 % (https://www.tek.fi/tutkimus/vastavalmistuneiden-kysely) . Nykyisin esimerkiksi rakennusteollisuudessa on ymmärrettävää, että yritys palkkaa ennemmin suomalaisen AMK-taustaisen diplomi-insinöörin, kuin ulkomaisen vain maisterintutkinnon Suomessa tehneen opiskelijan.