Seminaariesitelmät olivat kaikki todella mielenkiintoisia. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla Jyväskylän KESY-hankkeista, sillä itsekin perehdyin Jyväskylän Green Street hankkeeseen pintapuolisesti kurssin alussa.

Jyväskylästä löytyy Green Street pilottihankkeen lisäksi myös muita kiinnostavia Hulva-hankkeen alla olevia projekteja kuten Eerolanpuiston hulevesikosteikko ja Kankaan hulevesikanava. Eerolanpuisto on hyvä esimerkki luontopohjaisten ratkaisujen integroimista tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Eerolanpuiston hulevesikosteikko laskee Natura-alueelle, minkä vuoksi vesien puhdistaminen on erityisen tärkeää.

Erityisen mielenkiintoiseksi sekä Eerolanpuiston, että toisen ryhmän esittelemän Korson Ankkapuiston tekee se, että molemmissa hyödynnettiin alueen maamassoja. Eerolanpuistossa käytettiin vain alueelta saatuja maamassoja, mutta Ankkapuistoon niitä tuotiin muualtakin. Ankkapuiston osasyynä muualta tuotuihin maamassoihin oli, että uusiomaamassojen rakeisuuskäyrä tuli saada kiviainespitoisemmaksi. Myös Vantaan toisessa kohteessa Tikkurin jokirannassa kerrottiin, että puretun padon kivimateriaali oli hyödynnetty rakenteissa.

Myös kasvualustoissa oli sekä Ankkapuistossa, että Jyväskylän Kankaan hulevesikanavan yhteydessä käytetty kierrätettyä maa-ainesta.

Minusta nämä ovat hienoja esimerkkejä siitä, miten maamassojen käytön optimoinnilla voidaan saavuttaa monia hyötyjä. On myös mielenkiintoista huomata, ettei esimerkiksi Natura-alueen läheisyys haitannut kierrätetyn maamassankäyttöä Eerolanpuiston hulevesikosteikossa.

Löysin kiinnostavan opinnäytetyön vuodelta 2020, joka käsittelee maamassojen hallintaa ja uusiokäyttöä Jyväskylän kanpungilla. Nätin opinnäytetyöstä selviää, että ongelmia maamassojen uusiokäytön suhteen aiheuttavat maa-ainesten jalostukseen soveltuvien käsittelyalueiden sekä hyötykäyttökohteiden löytämisen haasteet. Näiden lisäksi Nätti kertoo, että haasteita esiintyy massatasapainon huomioimisessa kaavoituksen yhteydessä. Tätä yhteistyötä tulisi Nätin mukaan siis kehittää tulevaisuudessa, jotta maamassat saataisiin oikea-aikaisesti hyödynnettyä.

Nätti lisäksi kertoo, että Jyväskylän kaupungilla on alkamassa Massainfo-projekti, minkä tarkoituksena on kehittää kaupungin maamassojen hallintaa. Massainfolle löytyi jo nettisivut, mutta siihen odotetaan investoitavan lisää rahaa tulevaisuudessa.

Lähteet:

Massainfo-järjestelmä: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/resurssivirrat-haltuun/resurssiviisas-maamassojen-hallinta/massainfo-tietojarjestelma/

Nätti, J., 2020, Maamassojen hallinta ja uusiokäyttö Jyväskylän kaupungilla – opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu, saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/353618/N%C3%A4tti_Joonas.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Rinne, T. & Kyyhkynen K., 2021, Vantaan puistojen rakentamisen prosessi: Tikkurilan jokiranta ja Korson Ankkapuisto

Salminen, A. & Mikkonen P., 2021, Kokeelliset hulevesirakenteet Jyväskylässä -seminaariesitelmä