Tehtävä 8: Susan Herrington maisema-arkkitehtuurin teorian kentällä
Susan Herrington on kanadalainen maisema-arkkitehti ja teoreetikko, joka toimii professorina University of British Columbian School of Architecture and Landscape Architecture -yksikössä (SALA) Vancouverissa. Herrington suoritti maisterintutkinnon Harvard Universityn Graduate School of Designissa vuonna 1991 ja kandidaatin tutkinnon State University of New York College of Environmental Science and Forestrystä vuonna 1986. Herringtonin akateemista ja tutkimuksellista merkitystä […]
Read more »Tehtävä 13:Yhdessä elämisen taide: conviviality maisema-arkkitehtuurin vastauksena antroposeeniin
Antroposeenin käsite vakiintui osaksi tieteen ja teorian keskustelua 2000-luvun alussa kun geologit nimesivät 100 000 vuotta kestäneen holoseeniepookin päättyneen ihmistoiminnan seurauksena. Uudeksi geologisesksi epookiksi ehdotettiin nimeä antroposeeni. Muut tieteenalan harjoittajat perivät nopeasti geologien termin tutkiakseen, mistä ilmiöstä oli kyse. Luonnontieteissä antroposeeni on ymmärretty joukoksi ihmisen vaikutuksesta syntyneitä ilmiöitä, kuten ilmaston lämpeneminen, massasukupuutto ja biodiversiteetin heikentyminen. […]
Read more »Tehtävä 11: Uudelleenluettu maisema: maisema-arkkitehtuurin historian teoriat ja näkökulmat
Maisema-arkkitehtuurin historia eriytyi omaksi historialliseksi tutkimusalaksi 1960-luvun lopulla, kun uutisissa toistuvat luonnonkatastrofit synnyttivät ympäristöheräämisen ja -tietoisuuden länsimaissa. Saman paineen alla maisema-arkkitehtuurin ammattikunnassa syntyi tarve löytää vastauksia siihen, miten, miksi ja keiden toimesta maisema-arkkitehtuuri oli kehittynyt omaksi alakseen (Duempelmann, 2011, s. 627). Ei riittänyt, että maisema-arkkitehtuuria oli teoretisoitu, vaan tarvittiin historioitsijoita kirjoittamaan kronologisia ja temaattisia tulkintoja […]
Read more »Tehtävä 7: Maisema-arkkitehtuurin vapautumisen ideologia
Kulttuurintutkimuksen julkaisu: Ihmisen hengissä säilyminen on kautta aikojen ollut riippuvainen toimivista luonnon prosesseista. Hengittäessään ilmaa, juodessaan vettä ja syödessään ruokaa ihminen on hyödyntänyt luonnon prosesseja. Muovatessaan maata, kaataessaan puita, kasvattaessaan kasveja taikka eläimiä, kirjoittaessaan maisemasta tai purjehtiessaan valtamerillä ihminen on synnyttänyt arvoja heijastavan toimeliaisuuden kulttuurin, joka sekin on syntynyt luonnon prosesseja hyödyntämällä. Ihmisen suhde luontoon […]
Read more »Tehtävä 6: Instituutioiden merkitys maisema-arkkitehtuurin merkityksen luojana
Kohdeyleisö: Maisema-arkkitehtuurin opettajakunta Ihmisillä on ollut kautta aikojen psykososiaalinen tarve kommunikoida omasta ajastaan ja elämästään. Taide, sen eri muodoissa on tarjonnut väylän kommunikoida olemassaolon merkitystä. Taide on tuonut lohdutusta ja sisältöä elämään. Taide on herättänyt kysymyksiä ja toiminut työkaluna olemassaolon pohdinnoissa. Taide on yhdistänyt ihmisiä ylisukupolvisesti ja muistuttanut historiastamme. Taiteen kautta on välittynyt eri ajanjaksojen […]
Read more »Tehtävä 5: Mielenrauhaa vaurioituneen maiseman keskellä
Brainbridgen saarella, aikaisemmalla avohakkuualueella, sijaitsee yksi aikamme arvostetuimmista maisema-arkkitehtuurin puutarhakohteista Bloedel Reserve. 57 hehtaarin kokoinen puutarhakokonaisuus perustettiin 1900-luvun puolivälissä, kun silloiset maan omistajat metsäteollisuudella omaisuuden luoneet maisema-arkkitehtuurin mesenaatit Prentice ja Virginai Bloedel halusivat pohtia ihmisen luontosuhdetta maisema-arkkitehtuurin keinoin. Onnistuakseen siinä Bloedelit kutsuivat aikansa tunnetuimpia maisema-arkkitehtejä luomaan puutarhoja, joissa ilmeni sekä eurooppalaisen että japanilaisen puutarhatradition vaikutteet. […]
Read more »Tehtävä 4: Kun marmoripaviljonki nähdään maisemana
Arkkitehtuurin historioitsija ja Michiganin yliopiston professori Caroline Constant ehdottaa artikkkelisissaan The Barcelona Pavilion as Landscape Garden, Modernity and the Pictoresque (1990), että pysähtyisimme tarkastelemaan yhtä arkkitehtuurin historian ikonisinta teosta Ludwig Mies van Der Rohin Barcelona-paviljonkia (1929) puutarhana vaikkakin sen alkuperä onkin Constantin sanojen mukaan arkkitehtuurissa, ei luonnossa. Kuten kuvitella saattaa ehdotus ei ole yksinkertainen, mutta […]
Read more »Tehtävä 3: ONKO MAISEMASSA AINEKSET TULEVALLE ARKKITEHTUURILLE?
Katsoessamme 2020-luvun maisemaa, katsomme vaurioitunutta maisemaa. Vaurioitumisen seurauksena aikamme maisema-arkkitehdit ratkovat muun muassa ilmastonmuutoksesta aiheutuneita ongelmia niin maaseudulla kuin kaupunkiympäristössäkin. Pohjois-Euroopan maisema-arkkitehdeille annetaan tehtäväksi ratkoa esimerkiksi, se miten viljellään maata, kun peltoja suojaava lumipeite on muuttunut peltoja huuhtovaksi vesisateeksi tai, miten suunnitellaan viheralueita siten, että kaupunkiluonto huomioi ihmisen rinnalla myös muut lajit tarpeineen. Kuvataiteilijat, kirjailijat, […]
Read more »Tehtävä 2: Osaamistavoitteet
Osaamistavoitteeni:Työskenneltyäni noin kymmenen vuotta valokuvataiteen parisssa, olen tullut pohtineeksi taideteoksen merkitystä kuvataiteen ja valokuvataiteen kontekstissa sekä työ- että vapaa-ajalla. Taiteen kokijana etsin taiteesta teosten merkityksellisyyttä ja teosten sisältöä. Miksi on teoksen sisältö on, mistä teos kertoo ja millä keinoin. Vastaako keinot niitä odotuksia, joita taiteilija purkaa esimerkiksi näyttelytekstissä taikka teoksen nimessä. Näiden lisäksi pohdin, millaiseen […]
Read more »
Tehtävä 1: Kalasatamanpuisto
Itäisen kantakaupungin laidalla Kalasatamassa, meren ja ostoskeskuksen välissä, sijaitsee kiilamainen 2,5 hehtaarin kokoinen Kalasatamanpuisto. Puisto rakennettiin 2010-luvulla kun kaksisataa vuotta satama- ja teollisuusalueena palvellut kaupunginosa muutettiin uudeksi asuinalueeksi. Teollisuushistoria näkyy yhä Kalasatamaa ympäröivässä kaupunkikuvassa. Puiston pohjoispuolella kohoaa Hanasaaren entisen voimalaitoksen piiput ja Suvilahden kattilahalli. Uuden kaupunkikuvallisen kerroksen tuovat 2010-luvun jälkeen rakennetut Kalasataman viisi tornitaloa, jotka […]
Read more »