Loppusanat

Kurssi on saapunut päätökseen ja koko kevään mittainen uurastus on ohi. Tämän viimeisen blogikirjoituksen muodossa haluan kerrata kurssin aikana oppimaani, pohtimaani, saamiamme kommentteja ja krittiikkiä.

Kurssin alussa mielenkiinnon kohteenani oli suoluonto. Ajattelin keskittyväni tämän kurssin puitteissa jollakin tavalla soihin, jonkinlainen ennallistamisprojekti oli ehkä mielessä. Alkukeväästä meidän tuli tutustua tiettyyn ennalta määrättyyn artikkeliin ja minun kohdalle osui Keretin ja Luikonlahden kaivosten jälkihoitoa koskeva raportti (Tornivaara&Kauppila. Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito – Ekskursio Luikonlahden ja Keretin kaivosalueille). Tämä oli ensimmäinen kosketukseni kaivosvesien käsittelyyn, jonka en vielä silloin tiennyt olevan kovin merkittävä kurssityön kannalta. 

Muodostimme kolmen hengen ryhmän Sonjan ja Sannan kanssa. Päätimme kohdistaa katseemme pohjoiseen luontoon, jossa olisi mahdollista tehdä erilaisia jokaiselle mieluisia interventioita vesiin liittyen.  Erilaisina vaihtoehtoina meillä oli mm. pohjoisten jokien ennallistamista kenties jonkun vaellusesteen poistaminen, soiden ennallistaminen, jonkin vesistön laadun parantaminen, yhdistävänä teemana jonkinlaisten pulmien ratkaisemista arktisessa ympäristössä.

Löysimmekin sattumalta Kemijoen varrelta Tervolasta vireillä olevan Suhangon kaivoshankkeen. Kaivoksen tyrmistyttävä vesienhoitosuunnitema ja siihen tulleet viimeaikaiset muutokset saivat meidät kaikki kauhistumaan kaivoksen aiheuttamasta ympäristön saatumisesta. Päätimme parantaa kaivokselta tulevien vesien laatua. Koska Ryhmässämme oli vielä tuolloin kolme henkilöä, ajattelimme että työmme koostuisi selvemmin kolmesta eri aihe- ja osa-alueesta, kaivosvesien puhdistamisesta, suoluonnon ennallistamisesta ja vaellusesteen poistamisesta Ossauskoskeen rakennettavan ohitusuoman muodossa. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, kun ryhmämme yksi jäsen joutui yllättäen lopettamaan studiotyön tekemisen. Olimme perehtyneet kaivosvesien käsittelyyn eniten siihen mennessä ja huomasimme tiedon hankkimisen ja aiheeseen perehtymisen vievän huomattavasti aikaa, joten päätimme supistaa työmme koskemaan pelkästään Suhangon kaivoksen vesien käsittelyä. Lisäksi se tuntui aiheistamme akuuteimmalta ja merkittävimmältä ongelmalta.

Siitä alkoi meidän tarmokas perehtyminen Suhangon palladiumkaivokseen, sen prosessiin ja tuottamiin saasteisiin, erityisesti haitta-aineisiin poisjohdettavissa vesissä. Analysoimme alueen ominaisuuksia, kuten maaperää, pohjavesialueita, suoluonnon tilaa, luonnonsuojelualueita ja monia muita tekijöitä, laajasti, jotta pystyimme soveltamaan tietämystämme paremman vesienhoitosuunnitelman tekemiseen. Perehdyimme myös yleisesti kaivosvesien puhdistamiseen arktisissa olosuhteissa ja kaikenlaisiin keinoihin puhdistaa saastuneita vesiä, erityisesti passiivisilla menetelmillä. Lisäksi arvioimme ilmaston muutoksen vaikutuksia alueella etenkin liittyen alueen hydrologiaan.

Koen, että onnistuimme tiedon hankinnassa aika hyvin. Meillä oli myös rahtunen onnea puolellamme, koska kiinnostus ympäristön tilaa ja siten myös kaivosvesien puhdistamista kohtaan on kasvanut viime vuosina, joten tuoretta tutkimusta aiheeseen liittyen oli saatavilla aika paljon. Löysimmekin muutamia hyvin tuoreita ja vieläpä suomalaisiakin lähteitä, joita pystyimme soveltamaan työssämme.

Kuten jo sanoin kurssityömme muuttui sisällöltään paljon kevään aikana, mutta laajudeltaan se säilyi omalta osaltani samana kuin alussa suunnittelin (10 op). Myös omat henkilökohtaiset tavoitteeni kurssin suhteen muuttuivat. Alkuvaiheen innostus suoluontoa kohtaan muuttui kiinnostukseksi kaivosvesien puhdistamista kohtaan ja niinpä alkuperäiset tavoitteet oppia eniten soista tämän kurssin puitteissa eivät täyttyneet vaan merkittäväksi oppiaineeksi muodostui kaivosvedet kaikessa kirjavuudessaan.

Ajattelin kurssin alussa keskittyväni soihin ja ammentavani työhöni inspiraatioita soiden estetiikasta, mutta se tavoite jäi lähes kokonaan saavuttamatta. Minua kiehtoi ajatus siitä kuinka vesi ja kasvillisuus olisi vaihdellut ja millaista ympäristöä, ilmapiiriä ja tunnelmaa erilaiset kasvivalinnat, niiden vaihettuminen sekä maan ja veden rajapinnat olisivat tehneet. Aikaa ei lopulta jäänyt tarkkaan detaljiikkaan liittyen suoluontoon kosteikollamme ja maisema-arkkitehtuuri jäi ylipäätään työssämme karkeamman mittakaavan tarkastelutasolle teknisen prosessin painotuksen takia.

Tämän kurssityön aihe oli sellainen, josta en tiennyt juuri mitään ennen tätä työtä. Aiheeseen perehtyminen vei paljon aikaa, mutta tuntui välttämättömältä, jotta pystyimme perustelemaan ratkaisun tieteellisesti. Uuden aiheen suunnittelutehtävän lähestyminen on mielestäni perusteltua aloittaa referenssikohteita tai jotakin vastaavia tai sovellettavia kohteita tutkien. Juuri tähän meidän työhömme emme löytäneet kovin hyviä referenssikohteita, koska aihe ja varsinkin soveltamamme menetelmät olivat uusia. Seuraavaksi uutta aihetta opiskellessa tutustuisin aiheeseen liittyviin kirjallisiin lähteisiin. Alan ammattilaisia voisi olla myös järkevää konsultoida. Työssämme hyödynnettiin erilaisten tutkimusten ja innovaatioita koskevien raporttien tietoja vesien puhdistamisesta. Menetelmien soveltaminen työhömme vaati meiltä paljon aikaa ja kärsivällisyyttä sekä laskelmia ja erilaisten skenaarioiden huomioimista.

Työssämme emme tuottaneet kovin tarkkoja teknisiä kuvia. Ne olisivat meidän aiheessamme vaatineet insinööriosaamista. Ehkä työmme tarkkuustasoa voisi kuvailla jonkinlaiseksi markkinointitasoksi, jolla suunnitelmaa voisi koittaa myydä kyseiselle kaivosyhtiölle. Suunnitelmassa esitetään prosessin periatteet ja karkea ehdotus sen arkkitehtuurista, mutta toteutussuunnitelmat pitäisi tehdä hankkeen edetessä tarkempien yksityiskohtien avulla.

Haluan kiittää terävästä ja aiheellisesta kritiikistä, joka osoitti opponoijien perehtyneen työhömme perusteellisesti. Työmme teknisyyttä kritisoitiin aiheellisesti. Työ vaati meiltä paljon perehtymistä vesien puhdistuksen tekniikkaan ja söi maisema-arkkitehtuuriin keskittymiseltä aikaa. Olen tyytyväinen työssämme siihen, että se onnistui välittämään meidän kiinnostuksen ja laajan perehtymisen aiheeseen. Ymmärrän oikein hyvin kritiikin aineistomme vaikealukuisuudesta. Laitoimme liian paljon infoa yksittäisiin kuviin. Kiitos kaikista tarkkanäköisistä huomioista ne todella opettavat ja herättävät ajatuksia meissä tekijöissä ja antavat siten meille mahdollisuuden olla parempia ensi kerralla.

Tällaisen ison työn kanssa tunnen usein hukkaavani terävän ajatuksen kokonaisuudesta ja koen etten välttämättä ole kovin johdonmukainen ja unohdan siten mainita ja avata olennaisia seikkoja prosessiin/työhön liittyen. Tästä opin paljon pariltani Sonjalta, jota saan kiittää eteenpäin työntävästä otteesta ja kokonaisuuden hallinnasta.

Tämä kevät oli hyvin erityinen minulle henkilökohtaisesti. Sain pienen tyttövauvan kanssani opiskelemaan lukukauden viimeisiksi viikoiksi. Toisaalta kevät on ollut erityinen myös meille kaikille muuttuvien maailmantilanteiden vuoksi, kuinka koronasta äkkiä siirryttiinkin vain seuraavaan kriisiin. Koulunkäynti todella joutuu uudenlaiseen perspektiiviin. Kiitos hyvin mielenkiintoisesta kurssista, erityisesti muille opiskelijoille, joiden töiden etenemistä on ollu erittäin antoisaa seurata koko kevään ajan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *