Moi! Tässä blogia kirjoittaessa huomaa omien ajatusten vaiheilun ja työn kehittymisen aika konkreettisesti. Vielä muutama viikko sitten olin työn suhteen vielä menossa kohti installaatiomaista, paikkaa vaihtavaa diptyykkikokonaisuutta mutta nyt ollaan jo ainakin jossain määrin juurruttu paikoilleen. Tämä tuntuu kuitenkin hyvältä suunnalta, onhan siellä metsässäkin se maaperä, juuret, mykorritsat, mikrobit ja muut.

Olin paininut paljon ennen kritiikkiä erityisesti Pariisin materiaalien saamisessa QGis-ohjelmaan. Tämä tuntui välillä ihan todella rasittavalta, kun materiaalit vaikuttivat siltä, että niissä olisi ollut jotain perustavanlaatuista ongelmaa. Lopulta ne sinne kuitenkin asettuivat enkä vieläkään tiedä mitä mahdoin tehdä eri tavalla niiden suhteen. Mutta onneksi kaikki järjestyi ja sain tehtyä austavia analyysikarttoja alueesta. Tietysti aikaa kului ja ajatusta käytti myös materiaalin keräämiseen, hiomiseen ja kuvien tekemiseen konseptia selkeyttämään.

Sain kehittävää palautetta sekä itse kritiikissä Rolfilta että Eeviltä, Siiriltä, Tiialta ja Markukselta. Kritiikin jälkeen päätin kommenteista inspiroituneena, että en jätä kasvillisuutta luonnonlajeista ’mutatoituneiden’ lajien suhteen pelkästään surukuuseen ja mätäskuuseen vaan olisi hienoa, jos useampi lajeista, ehkäpä kaikki, olisi tällaisia luonnonlajeista muuntuneita lajikkeita! Näitä löytyikin todella valloittavia vaihtoehtoja sekä Pariisille että Helsingille. Alkaa myös hieman konkretisoitumaan, miten lajeja voisi mahdollisesti käyttää itse suunnitelmissa muotonsa, kokonsa ja ominaisuuksiensa puolesta. Nämä täytyy vielä saada paperille. Konseptimateriaalini oli myös välikritiikissä vielä hieman lepsu. Haluaisin vahvistaa teemaa ja tehdä työstä entistä kantaaottavamman. Voisin myös pohtia laajemmin referenssikohteita, ulottaen Markuksen kommentin pohjalta myös kohteisiin, joissa on tapahtunut ikäviä asioita metsille.

Olin samaa mieltä Eevin ja Rolfin kanssa, että analyysikarttani eivät ehkä vielä tue itse konseptia parhaalla tavalla. Ajattelin tehdä ne oikeastaan uudelleen, sillä kuten todettu, näiden viimeisimpien kanssa työ meni suurelta osin itse materiaalien kasaamiseen. Nyt olen miettinyt lähestymistapaa, joka auttaa paremmin ymmärtämään itse työn raameja ja sen lähtökohtia. Ajattelin myös tuoda konseptiani kaaviomaisempaan muotoon, kuten Markus esitti kommenteissaan. Kritiikissä oli nähtävillä paljon hienoja konseptikuvia, jotka olivat selkeitä, kekseliäitä ja informatiivisia. Skissaamalla, erityisesti mittakaavoja hyödyntäen, olen kokenut että pääsen suunnitelmaan paremmin kiinni. Esimerkiksi ennen mittakaavaa hyödyntämistä, olin ihan pihalla kuinka monta puuta paikalle oikeasti mahtuu. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus tehdä kommenttienkin perusteella vähän tarkempia raameja mutta samalla vapaampia, kaaviomaisia kuvia, jotka antavat selkeät puitteet itse suunnitelmille ja lähteä etenkin Helsingin suunnitelman kanssa jo alustavaan suunnitteluvaiheeseen.

Olen pohtinut lahopuun käyttöä ja sen pitämistä konseptissa ja suunnitelmissa mukana. Lahopuu kuvaa metsien kiertokulkua ja sitä, että ’kuollut’ antaa tilaa uudelle elämälle ja siirtyy osaltaan metsän kiertokulkuun hyödyttämään esimerkiksi lahottajaeliöitä. Olen kuitenkin miettinyt, että voisin lähestyä puuta enemmän vielä talousnäkökulmasta, ottaen kantaa sen helposti metsiä riistäviin ja köyhdyttäviin vaikutuksiin. Ranskassa työhön voisi ammentaa myös laajoista metsäpaloista ja niiden yhteydestä ihmistoimintaan ja päätöksiin. Työssä voisi kommenteista ammentaen korostaa luonnon hidasta toipumista ja reaktioita ihmistoimintaan ja ilmastonmuutokseen. Haluaisin viestiä suunnitelmalla, että ihmiset ovat osa luontoa mutta vaikuttavat olemisellaan ja päätöksillään metsiin joko positiivisesti tai negatiivisesti. Olin muuten ilmeisesti välikritiikissä käyttänyt epäselviä sanavalintoja, jotka saivat ymmärtämään Helsingin kohteen tulevan olevan vapaampi ja Pariisin muodollisempi. En ollut tätä tarkoittanut mutta haluan nojata näiden välisen balanssin sekä ihmistoiminnan vaikutuksiin mutta toisaalta luonnonmetsien vaaraantumiseen. Olen pohtinut paljon, millaista olisi kantaaottava muotokieli ja tämä ei ole kovin yksiselitteistä joten annan asian vielä hioutua mielessäni. Ehkä se voisi tosiaan olla erilaista kummankin maan osalta. Voisin pohtia myös lisää Siirin kommenttia, miten voisin tuoda maiden eroja vahvemmin suunnitelmassa esille.

Olen päätynyt tekemään diptyykin Helsingin osalta kansalaistorille ulottaen osion myös eduskuntatalon edusnurmelle. Koen, että tämä sopii ihan hauskasti Ranskan suunnitelmaan Place du Palais Bourboniin, joka myös ulottuu tien ja muurin toiselle puolen kansalliskokouksen rakennuksen sisäpihalle. Tämä kohde on mielestäni paremmin vuoropuhelussa Pariisin kanssa, mistä sainkin kommenttia, että näkökulmaa voisi pohtia kohdetta valitessa. Tein toisen maastokäynnin Helsingin alueelle, jossa tutkin ihmisiä ja heidän kulkemista, tilan näkymiä, nykyisiä suunnitteluvalintoja ja yleistä tunnelmaa. Olen myös täydentänyt taustamateriaalia, kuten historiaosiota ja analyysikarttoja ja kaavioita.

Tavoitteenani on tässä kurssin aikana itse työn aihepiirin lisäksi opetella ArchiCad-ohjelmiston käyttöä. Pitäisi siis tässä alkaa katselemaan ohjevideoita sen suhteen näinä päivinä mutta on kivempi opetella uutta näin konkreettisesti jonkun työn ohessa, kuin iman päämäärää; ainakin niin toivon! Toistaiseksi ohjelman haltuunotto on tosin tuntunut vaivalloiselta, kun esimerkiksi Cetopo-materiaalin tuominen ohjelmaan ei oikein ottanut luistaakseen.. Tuntuu, että olen haalinut aikalailla töitä myös esimerkiksi ekskursioon liittyen ennen Pariisia ja toivonkin, että en jää jumittamaan mutta samalla saavani pohdittua valintoja syvällisesti.

Kuvitus kuvaa kaupungin ja luonnon yhteenliittymiä ja vaikutuksia toisiinsa. Tässä kuvituksessa lehden suonitus kuvaa kaupunkirakennetta.