Avaus

Ensimmäiset sanat tähän ja ensimmäiseen blogiini ikinä lähtee tästä. Kirjoitelmat tässä blogissa koskevat maisema-arkkitehtuurin maisteriopintojen Maiseman suunnittelu ja rakentaminen-kurssia, jonka kyydissä livutaan kohti kesää 2025 (Seinenkin vesillä). Ilmoittauduin hieman jännittyneenä mutta odottavaisin mielin kurssille; osittain siksi, etten oikein tiennyt mitä odottaa aiempiin opintoihin verrattuna erilaiselta ja uudentyyppiseltä suunnittelukurssilta, jolla tehdään myös opintomatka! Kurssin osaamistavoitteista ja kurssisuunnitelmasta kuitenkin pystyi jo päättelemään, että kurssilla tulee ottaa yhä enenevissä määrin itse ohjia käsiin ja syventyä aiheisiin ja suunnittelutehtävään. Tuntuu samalla vapauttavalta mutta myös vastuuta herättävältä, että vain kaupungit ja kurssiteema ovat rajana itse suunnitteluun liittyen. Tulee olemaan varmasti mielenkiintoista nähdä, millaisia lopputulemia kurssi tulee pitämän maisemadiptyykin muodossa, CORRESPONDANCES-VASTAAVUUKSIA-teemalla.

Ensimmäinen kurssikerta oli tunnelmaltaan rennon intoa herättävä. Aloitusluento oli sopivan avaava koko Ranskan mittakaavassa painottuen sen eri alueiden maantieteeseen, biologiaan, maisemiin ja kulttuuriin. Erityisesti gastronomiaan painottuva Ranskan kartta, Carte Gastronomique de la France, vuodelta 1932 jäi mieleeni. Tuntuisi huvittavalta nähdä vastaavanlainen Suomesta, jossa eri ruokia keksisi ehkä enemmänkin maakunnittain jos silloinkaan? Mutta tietysti kartta liittyy aikansa kulttuuriseen ja kansalliseen identiteettiin, joka oli erilainen eri puolin Ranskaa mutta kuitenkin loi yhdessä kokonaisen ja monipuolisen maan. Ehkä silloin haluttiin pitää kiinni näistä perinteistä kaiken levottomuuden keskellä.

Jos nyt lähtisi pohtimaan jo joitain vastaavuuksia Helsingin ja Pariisin välillä, niitä voisi olla ainakin veden vahva identiteetti, vaikkakin toisessa meren ja toisessa joen muodossa. Myös kaupunkien vahvahko rajautuvuus yhdistää. Pariisin rajoina toimii vahvasti Périphérique-kehätie kun taas Helsinkiä rajaa laajalti erityisesti merialueet. Molemmissa esiintyy myös laajoja viheralueita ja puistoja; vaikkakin tietysti Pariisi on huomattavasti tiiviimmin rakennettu kuin Helsinki. Myöskin ääriliikkeiden lisääntyminen ja poliittinen eriytyminen on yhteistä maiden välillä, kuten niin monessa muussakin maassa tuntuu näinä päivinä tapahtuvan. Pariisissa ja Helsingissä tapahtuvat kummassakin oman maansa tärkeimmät poliittiset päätökset, mielenosoitukset ja muut tärkeät historiaa luovat hetket ja asiat. Kumpikin kaupunki on kuitenkin samalla hyvin kansainvälinen ja pyrkii yhteistyöhön eri maiden ja kaupunkien kanssa.

Ensimmäisellä kerralla kävimme myös kaikkien ennakkotehtävät läpi. Ennakkotehtävät liittyivät osin Charles Baudelairen Sonettiin Correspondances. Kiinnitin huomioita erilaisiin tulkintoihin, joista nousi erityisesti luonnon ja kaupungin yhteys, luonto kaupungissa vai kaupunki luonnossa, maiseman ja asioiden symbolisuus, ihmisen tulkinnat ja kuolemakin esiintyi. En itse kokenut runossa esimerkiksi kaupunkiteemaa, mutta aloin mielenkiinnolla lukemaan runoa uudelleen etsien siitä merkityksiä, jotka itse käsitin eri tavoin. Tämä on kuitenkin mielestäni aina rikkaus kurssitöissä ja ajatuksissa, kuinka eri ihmiset lähtevät eri suuntiin tulkinnoissaan ja miten he näkevät maailmaa.

Kurssilla oppimisen ja kurssityön suhteen, olen innoissani siitä, että ensimmäistä kertaa tulee suunniteltua ulkomaille. Haluaisinkin kehittyä kurssilla siinä, miten etsiä tietoa sekä tutkia tunnelmaa ja henkeä paikasta, johon ei välttämättä ole mitään yhteyttä tai vierailumahdollisuutta. Tämä luo tilanteen, jossa pitää löytää hyvät lähteet sekä tapa luoda kokonaisvaltainen kuva ”etänä”. Onneksi kuitenkin lopulta oikeasti pääsemme Pariisiin ja vierailemaan suunnittelukohteessa. Haluaisin myös kehittyä siinä, miten luoda suunnitelma, joka sekä ottaa mahdollisesti kantaa mutta on samalla aikamme haasteisiin vastaava ja kokonaisvaltainen sekä tarkoituksenmukainen suunnitelmadokumenttiensa puolesta. Olen ajatellut tekeväni kurssin yksilötyönä, mikä pakottaa löytämään lähestymiskulman ja ratkaisut aiheeseen mikä voi olla sekä vapauttavaa että tietyllä tavalla paljastavaa. Haluan myös kehittyä työn edistämisessä pitkällä aikavälillä mahdollisimman tasaisella virralla. Olen huomannut, että tämä rauhoittaa minua ja saa vapautumaan enemmän, kuin valtavat yhtäkkiset rykäisyt (mitkä nyt joka tapauksessa ovat varmaankin edessä jollain tasolla.)

Ajattelin lähestyä aihetta tutkimalla eri aikakausien taidetta, erityisesti maisema-arkkitehtuuria kummassakin maassa. Haluaisin lukea lisää runoja, katsoa dokumentteja ja plärätä lehtiä mutta samalla tutkia ihan vain karttoja, maantieteellisiä faktoja, kaupunkirakennetta ja infrastruktuuria. Tulee olla haasteellista, valitseeko ensin ns. teeman vai paikan vai menevätkö nämä asiat jotenkin lomittain keskenään. Joka tapauksessa ajatuksia on mutta saa nähdä, minkä suunnan ne ottavat, tuleeko täyskäännöksiä vai toimiiko joku ajatus loppuun asti. Avauksesta ensi kertaan!

-Helena