Idean selkeydyttyä työmallin kautta ja suunnitelmaa piirtäessä pohdintaa aiheuttivat maastonmuotojen, kumpujen korkeudet. Asiaa tutkin leikkausten ja maastomallin kautta, mutta silti mittasuhteita (ja siten itse työn keskeistä ajatusta) oli hankala hahmottaa. Mitkä ovat kummuille sopivat korkeudet? Myös maaston painuminen ajan saatossa tuli ottaa huomioon. Pitkällisen pohdinnan jälkeen, työmallin ja leikkausten avulla päädyin seuraaviin korkeuksiin: Pohjoisin kumpu A 2,5 m, kumpu B 4,2 m, kumpu C 3,3 m ja kumpu D 2,2 m. Kumpujen mittasuhteiden hahmottaminen tuntui vaikealta, etenkin kun se kuuluu oppimisympäristön sisältöön. Tuntuu kuitenkin, että pääsin ainakin suht lähelle sopivaa korkeutta, tätä ohjauksissakin pohdittiin, eikä kritiikkiä sen kummemmin tullut.
Oppimisympäristöstä muodostui kokonaisuus, jossa tutkitaan maastonmuotoja ja niiden erilaisia kaltevuuksia. Punaisena lankana toimii yhtenäinen maataideteos, joka kokoaa suunnitelman yhteen, jakaa tilan osiin ja sitoo suunnitelman ympäristöön. Pohdintaa aiheutti erilaiset kaltevuudet. Tutustumalla Petschekin (2014) kirjaan Grading, Merin muutaman vuoden takaisiin maastonmuotoilu -luentomateriaaleihin ja esteettömän ympäristön RT-korttiin päädyin poimimaan suunnitelmaan maisema-arkkitehtuurin kannalta keskeisimpiä kaltevuuksia siten, että ne ovat muotoilussa ja dokumenteissa mukana opiskelijoita auttamassa. Maataideteokseen halusin kuitenkin koveria ja kuperia muotoja, en suoria rinteitä tai pyramideja. Taiteellinen idea siis oli tässä veturi, ja kaltevuudet tulivat vanavedessä. Pidin tärkeänä sitä, että kokonaismuoto on hyvä, kaltevuudet sisältyvät siihen. Näin keskustelimme myös ohjauksissa.
Pohdintaa aiheutti myös maastonmuotojen jyrkimmät kohdat ja niihin sopiva kasvillisuus. Tässä apuna toimi ympäristön nurmipintojen tarkastelu, ekskursiolla nähnyt kohteet (mm. Pildammsparken ja Skogskyrkogårdenin Almhöjden), kirja Perennials and their garden habitats (Hansen, R. & Stahl, 1993) sekä nurmea koskevat RT-kortit (RT 89-10998 Kasvillisuusalueiden maatyöt, 2010 ja RT 89-11001 Piha-alueiden kasvillisuustyöt, 2010). Näiden avulla selvitin, miten nurmi työn jyrkimmissä kohdissa voi kasvaa, ja millaiset perennat jyrkissä rinteissä paahteessa, varjossa, kuivassa jne viihtyvät. RT-kortti Portaat ja luiskat sekä Almhöjdenin portaat toimivat virikkeinä ja referensseinä suunnitelmaan laadituissa “oppimisportaissa”.
Savisen maaperän huomiointi suunnitelmassa ja kumpujen rakenteissa on tuotu esille dokumentissa “Kummun periaateleikkaus”. Se kuvaa kummun “kevennettyä rakennetta” ja teknisiä ominaisuuksia ja vedenkiertoa, jonka avulla kasvillisuus saadaan kumpujen päällä menestymään. Kumpujen rakenteellisista ominaisuuksista olen käynyt Pirjon kanssa keskusteluja koko kurssin ajan. Periaateleikkaus antaa kuvan yleistasolla, miten tällainen suunnitelma on mahdollistaa toteuttaa paikkaan, jossa suuri osa maaperästä on syvää pehmeikköä. Dokumentti toimii myös opiskelijoille apuna maastonmuotojen rakenteen opiskelussa.