(Avauspuheenvuoro Metsämaisema-teemaisilla maisema-arkkitehtipäivillä)
Metsämaisema. Sanat herättävät meissä monissa monia erilaisia selityksiä ja koemme nyky-yhteiskunnassamme metsät monella eri tapaa. Toiselle se on hiljaisuuden tyyssija, toinen saa siitä oman elantonsa. Monien näkökulmien vuoksi aiheesta on hyvä käydä vuoropuhelua, jotta ymmärtäisimme metsiemme merkityksen myös maisema-arkkitehtuurissa. Oma suhteeni metsiin on syvä, johon monet voivat varmasti samaistua.
Koulutuksen myötä muutin pelto- ja metsävaltaisesta ympäristöstä Suomen pääkaupunkiin. Itselleni tuttu ympäristö muuttui päällysteiseksi kaupungiksi rakennettuine viheralueineen. Aika ajoin asfalttipintoja kävellessäni rakennuksesta toiseen mieleni täyttää kaipuu. Kaipuu hiljaisuudesta metsässä. Kaipuu aistirikkaasta maailmasta, jossa oksat katkeavat jalkojen alla, tuuli ulvoo kaukana pään yläpuolella ja ilman täyttää auringon lämmittämästä maasta nouseva humuksen tuoksu. Tätä en kuitenkaan pääse kokemaan kaupungissa, mutta metsät ovat silti itselleni merkityksellisiä.
Metsillä on merkittävä asema maassamme, onhan Suomi suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja usein meitä on kutsuttukin metsäiseksi kansaksi. Metsien suuren määrän vuoksi metsätalous on Suomessa merkittävässä osassa. Metsistämme saatu hyöty on kuitenkin ollut kansantaloutemme pelastus sotien jälkeen, mitä ei voi sivuuttaa. Metsät nähtiin pelastuksena. Tehokas käyttö on kuitenkin köyhdyttänyt niiden eliöstöä. Taloudellisen arvon lisäksi on muistettava, että metsät tarjoavat myös monia ekosysteemipalveluja niin ihmisille kuin eläimillekin. Tämän lisäksi niillä on merkittävä osa hiilidioksidin sitojana maassamme. Tämä kuitenkin edellyttää, että puuhun sitoutunut hiili ei palautuisi enää ilmakehään puun jalostuksen myötä. Metsätaloudella tulee kuitenkin aina olemaan paikkansa kansantaloudessamme. Se pitää hyväksyä. Ihmisen toiminnalla voimme vaikuttaa siihen, kuinka luontoystävällisesti metsiä hyödynnämme. Miten voisimme tulevaisuudessa hyödyntää maamme rikkautta, metsiä, ekologisesti luonto huomioon ottaen?
Ihmisellä on tapana suojella asioita, joihin hän kokee tunnesidosta. Kaupungistumisen myötä ihmisten arkiympäristöön ei kuitenkaan kuulu enää metsät. Vuonna 2021 yli 5000 asukkaan taajamissa asui 4,1 miljoonaa suomalaista eli 74 prosenttia koko Suomen väestöstä. Olemme vieraantumassa omasta identiteetistämme metsäkansana. Ihmisille metsät esiintyvät kuvissa ja maalauksissa, kuten Aulangon ja Kolin metsäiset kansallismaisemat. Voimme tyytyä katselemaan vain näitä valokuvia ja maalauksia käymättä itse varsinaisesti ikinä paikan päällä kokemassa näitä maisemia itse kaikkine aisteinemme. Tämä herättää kysymyksen, onko maiseman olemassaololla silloin merkitystä, koska näemme sen kuitenkin maalauksien ja valokuvien välityksellä?
Metsät koetaan kuitenkin kaikilla aisteilla ja nämä valokuvat ja maalaukset stimuloivat vain näköaistiamme. Tarvitsemme kuitenkin metsän kokemiseen muitakin aistejamme. Esimerkiksi liikkuminen maisemassa on oleellinen osa metsäkokemustamme. Liikuntafilosofian tutkija Timo Klemolakin esittää, että kävelemiseen liittyvä luonnonympäristöön keskittyminen johdattaa huomion kohti sisäistä itseämme ja omia juuriamme. Maisema-arkkitehtuurin keinoin voisimme luoda metsiä kaupunkilaisten läheisyyteen ja muistuttaa ihmisiä metsiemme merkityksestä niin aineellisina kuin aineettominakin hyötyinä, joita tarvitsemme myös tulevaisuudessa. Jotta pääsemme tulevaisuuteen, on nykyhetken metsätalouden kestävyyttä suojeltava. Maisema-arkkitehtuurin avulla tarjoamme ihmisille mahdollisuuden kokea maisema, metsät itse kehollisesti ja tuntea kiintymyksen kasvavan kulkiessamme pitkin metsäpolkuja. Suunnittelulla voimme luoda ihmisten arkiympäristöistä metsäisempiä. Alkuperäisempiä. Jotta voimme jälleen kutsua itseämme metsien kansaksi.
Tervetuloa tämän vuoden maisema-arkkitehtipäiville löytämään oma metsäinen identiteettimme!
Kiitos.
Lähteet,
Lintonen, K. 2006. Hymyilevät rannat – I. K. Inhan luonnon hurmaus ja melankolia. Otavan kirjapaino Oy: Keuruu.
Maa- ja metsätalousministeriö. Suomen metsävarat. Saatavilla, osoitteessa: https://mmm.fi/metsat/suomen-metsavarat
Metsäteollisuus. Metsäteollisuus numeroina. Saatavilla, osoitteessa: https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuus-numeroina
STT-info. Metsäteollisuudella on vankka asema Suomen kansantaloudessa. Saatavilla, osoitteessa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/70050154/metsateollisuudella-on-vankka-asema-suomen-kansantaloudessa?publisherId=3973&lang=fi