Kurssityöni ei tullut ajallaan valmiiksi ja jää nyt välipalautukseen. Jostain kumman syystä päätin kuitenkin unettoman ja työn täyteisen yön jälkeen palauttaa keskeneräisen työni suht valmiilla yleissuunnitelmalla ja täysin lopputaittoa vailla olevilla asemapiirroksilla.
En osaa sanoa mihin kaikki aika on huvennut ja miten kaikki käyttämäni työtunnit eivät tunnu näkyvän palauttamassani aineistossa. Tämä on tuntunut olevan heikkouteni koko maisema-arkkitehtuurin koulutukseni ajan. Olen tyytyväinen suunnitelmiini mutta esitykseni tuntuvat aina jäävän ala-arvoisiksi.
Tavoitteenani oli että saisin käytettyä kaksi viimeistä viikkoa juuri esityksen hiomiseen ja valmiiksi saattamiseen. Tämä ei tietenkään onnistunut. Viimeisinä päivinä jäin nyhräämään epäolennaisissa asioissa. Käytin tavattoman paljon aikaa esimerkiksi Maarinrannan 3d mallin toteuttamiseen ja liian yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Näin myös liikaa vaivaa latinankielisten aluenimien ideoimiseen ja selvittämiseen. Latinankielen käyttö saikin jälleen kommenttia ja päädyn varmaan nyt lopulta käyttämään pelkkää suomenkieltä.
En tunne oikein saavani taaskaan asiallista tekstiä ulos. Ahdistus ja kokemus omasta epäonnistumisesta on suuri ja nämä tuntuvat vaativan hieman käsittelyä. Varsinkin näin keväisin olen aina tämän koulun aikana joutunut melkein kuin jonkinlaisen halvaantumisen valtaan. Koitan saada itseni tekemään mutta tuntuu kuin edessäni olisi jokin kalvo jonka läpi puskeminen tuntuu kuluttavan kaikki voimat, olen väsynyt ja lopussa ja haluaisin vain levätä. Tämä on tuntunut olevan vallitseva olotila etenkin kolmen viime kevään ajan. Varaa lepäämiseen ei kuitenkaan ole. Kurssi on suoritettava jos haluan selviytyä taloudellisesti.
Taloudellisten huolien lisäksi elämässä on ollut niin paljon kaikkea muuta mikä on vienyt aikaa kurssin keskittymiseltä. En tiedä onko niitäkään järkeä avata tässä enempää. Mietin vain…onko minusta akateemiseen maailmaan. Onko akateeminen maailma lopulta vain niitä varten keillä ei tuhlaudu liikaa resursseja koulun ulkopuolisiin asioihin, keidän ei tarvitse huolehtia muista asioista. Tosin akateeminen maailmassa kyllä on ihmisiä joilla on paljon muutakin elämää koulun lisäksi, tunnen itsekkin monia. Ja he suoriutuvat koulustaan ainakin omasta mielestäni varsin hyvin. Kyse onkin varmaan siis lopulta vain omasta aikaansaamattomuudestani, elämänhallintataitojen puutteesta taikka jostain muusta kyvyttömyydestä. Olenko lopulta edes oikealla alalla, olenko soveltumaton maisema-arkkitehtuuriin?
Lopulta olen myös pettynyt että päädyin tekemään työtäni lähes vain ja ainoastaan tietokoneella. Varsinkin keväisin kesän saapuessa on turhauttavaa työskennellä sisätiloissa. Haluasin piirtää ja työstää suunnitelmaani ulkona auringon lämmössä. Näytön tuijottaminen on myös voimia vievää ja koen että koneeni päästämä jatkuva humina ja hyrinä alkaa tuottamaan minulle fyysistä pahaa oloa. Tähänkin minun olisi hyvä luoda joku muutos. Minun olisi oikeasti parempi siirtyä työstämään suunnitelmia fyysisesti piirtäen ja jättää digitaalinen työstäminen minimiin. Voisin ehkä silloin välttää myös epäolennaisen ja turhan tarkan työstämisen joka selvästi koituu ongelmakseni koneella, jolla tyoön mittakaavaa voi zoomata äärimäisen tarkalle tasolle silloinkin kun se ei olisi oleellista.
Toivon pilkahduksia ja suunnitelma jälkipalautukseen
Haluan vielä koittaa pitää uskoa yllä ja suoritus on kuitenkin saatava kasaan. Kun rehellisesti mietin, niin olen lopulta suunnitelmaani varsin tyytyväinen ja toivon vain että saisin välitettyä sen idean selvästi eteenpäin. Koitan siis voittaa apatian ja saattaa työni kunnialla loppuun. Työssäni ei pitäisi olla enää paljoa tehtävänä. Minun tarvitsee vain saattaa yleissuunnitelmani lisäksi valmiiksi kolme asemapiirrostani sekä suunnitelmaa taustoittava ja perusteleva aineisto lähteineen.
Ajattelin että haluaisin tehdä jokaisesta asemapiirroksesta pikaisen 3d mallin jossa havainnoin kohteiden tilallista luonnetta sekä kohteiden kehittymistä ajallisesti. Saa tosin nähdä kuinka taitan kaiken materiaalin yhteen…kuinka paljon havainnoivaa materiaalia saan mahdutettua A1 arkille jonka ajattelin olevan pääasiallinen julkaisuformaatti. Taustoittavan materiaalin ajattelin ehkä toteuttaa A3 muotoisena liitteenä jos aineiston taittaminen A1 planssille ei tunnu järkevältä.
Asemapiirrokset ovat kuitenkin lopputaittoa eli merkintöjä ja selitteitä vaille valmiit eikä 3d mallien tekemiseenkään pitäisi mennä liikaa aikaa. Maarin ranta oli kohteista ehdottomasti työläin ja eniten ajatusta vaativin.
Palaan käsittelemään oppimispäiväkirjassani työni kehittymistä tarkemmin ja kronologisemmin tulevina päivinä. Kunhan olen ensin saanut selkeytettyä ja setvittyä ajatuksiani. Samalla olis tarkoitus myös käsitellä omaa kokemustani siitä kuinka olen kurssityöni hoitanut. Ehkä menin siihen jo vähän tässäkin mutta uskon etten ole vielä tyytyväinen tämän julkaisun tasoon siinä asiassa.
Maarinrannan 3d malli. Alla myös tilahavaintoja mallin sisällä. Ideana kohteessa on suomalaisten ja eurooppalaisten lajien ja lajikkeiden käyttö sekä istutusväleillä luotavien tilojen havainnointi. Kohteessa on paljon pilari ja pylvaslajikkeita mutta myös joitain tavanomaisempia lajeja.
